Kertokaa kohtaamistanne kylähulluista tai "kylähulluista" elämänne varrelta.

Alajärvellä eli muuan Saarikosken Eeli. Oli kylmät vuodenajat kunnalliskodissa, mutta kesät hän kulki taloissa töissä.

Puita hän pilkkoi ja oli mukana heinätöissä. Hän ei ollut "kylähullu", vaan aidosti kajahtanut. Pelottava hän ei ollut, keskustella hänen kanssaan ei oikein voinut. Yöt hän nukkui ladossa. Sisällä hän kävi vain syömässä. Puseron ja housuntaskuissaan kantoi hän mitä jotakin.

Isännät maksoivat hänelle varmasti alakanttiin, mutta joskus pääsin näkemään, niin rahaa hänellä oli taskussaan.

Rauha hänen muistolleen.
262140
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Pyydät kertomaan kylähulluista mutta esimerkiksi otat yksinäisen ihmisparan, joka omilla vähäisillä avuillaan yritti joten kuten selviytyä elämässään.

Aidot kylähullut eivät ole henkisesti jälkeenjääneitä, vaan persoonia, jotka omilla toimillaan aikaansaavat ihmetystä kanssaihmisissä.

Tunnen hyvin yhden kylähullun, hyvin läheisen sukulaisen - minä itse.

Äänestä
  • Ainakaan kertomani henkilö ei tunnista itseään, koska jos hän eläisi olisi hän yli 100-vuotias.

    Mikähän keskustelunaihe sinulle mahtaisi kelvata? Olen yrittänyt keksiä kiinnostavaa keskutelunaihetta, mutta ei oikein ota tuulta.

    "Kylähulluista" tiedän Hannu Karpon tunnetuksi tekemän Nilsiän sheikin. Hänellä oli firma nimeltään Man-Oil. Hyvää Joulua!

    Äänestä

  • Reino kirjoitti:

    Ainakaan kertomani henkilö ei tunnista itseään, koska jos hän eläisi olisi hän yli 100-vuotias.

    Mikähän keskustelunaihe sinulle mahtaisi kelvata? Olen yrittänyt keksiä kiinnostavaa keskutelunaihetta, mutta ei oikein ota tuulta.

    "Kylähulluista" tiedän Hannu Karpon tunnetuksi tekemän Nilsiän sheikin. Hänellä oli firma nimeltään Man-Oil. Hyvää Joulua!

    Olen kuitenkin mieluummin kylähullu kuin hullu, hullukin mieluummin kuin tyhmä.

    Minä en, mielestäsi, saisi edes perusteltua mielipidettäni esittää.

    Hyvää joulua Sinullekin!

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Olen kuitenkin mieluummin kylähullu kuin hullu, hullukin mieluummin kuin tyhmä.

    Minä en, mielestäsi, saisi edes perusteltua mielipidettäni esittää.

    Hyvää joulua Sinullekin!

    ...oikeus mielipiteisiinsä.

    Kun olet Uuno Kailaan tasoinen runoilija, kekittyisit siihen, siis runouteen. Lämpimin jouluterveisin

    Reino

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    ...oikeus mielipiteisiinsä.

    Kun olet Uuno Kailaan tasoinen runoilija, kekittyisit siihen, siis runouteen. Lämpimin jouluterveisin

    Reino

    On tuo Ruuneperi erehtynyt ennenkin todelliset "karvansa paljastamaan". Heikkouksiako...miettii Liisis

    Äänestä

Ollessani pikkutyttö asuimme työsuhdeasunnossa kuten moni muukin. Siellä oli niin sanottu yhteissauna. Vuoroja ei ollut sai mennä ja tulla miten vaan, miehet naiset ja lapset.

Eräässä perheessä eleli vanha "taata" joka kiipesi saunan ylimmälle lauteelle ei siinä mitään, mutta kun sillä oli aina päässä villamyssy. Kukaan koskan ei ollut nähnyt sitä ilman sitä myssyä.

Äänestä
  • Onko meillä erilaisia käsityksiä kylähulluista? Monelle kai on tuttu Parikkalan Koitsanlahdella kansantaiteilija Veijo Rönkkönen, joka on kotitontille neljänkymmenen vuoden aikana luonut patsaspuiston, jossa on satoja betonisia patsaita vieri vieressä. Paperitehtaalla työssä käynyt alkujaan ujo poika löysi tästä väylän toteuttaa ulos purkautuvaa luovuuttaan. Voisi kuvitella, että siellä syrjäkylillä häntä on ensin pidetty kajahtaneena, mutta kun vuosien aikana kymmenet tuhannet turistit ovat vierailleet hänen kotitontillaan, huomasivatkin ettei se poika ihan pöpikään ole. Kylähullun hänestä tekee se omapäisyys, ettei hän halua rahallisesti hyödyntää tätä nähtävyyttä.
    Minä ajattelen, että kylähulluksi voisi sanoa ihmistä joka on taiteilijan ja Pelle Pelottoman sekoitus, joka kulkee omia polkujaan välittämättä ympäristönsä nauramisesta ja töllistelystä.
    Hän on usein keskivertoa älykkäämpi, mutta yhteiskunta ei ole osannut hyödyntää hänessä piilevää potentiaalia.

    Äänestä

  • Catleija2 kirjoitti:

    Onko meillä erilaisia käsityksiä kylähulluista? Monelle kai on tuttu Parikkalan Koitsanlahdella kansantaiteilija Veijo Rönkkönen, joka on kotitontille neljänkymmenen vuoden aikana luonut patsaspuiston, jossa on satoja betonisia patsaita vieri vieressä. Paperitehtaalla työssä käynyt alkujaan ujo poika löysi tästä väylän toteuttaa ulos purkautuvaa luovuuttaan. Voisi kuvitella, että siellä syrjäkylillä häntä on ensin pidetty kajahtaneena, mutta kun vuosien aikana kymmenet tuhannet turistit ovat vierailleet hänen kotitontillaan, huomasivatkin ettei se poika ihan pöpikään ole. Kylähullun hänestä tekee se omapäisyys, ettei hän halua rahallisesti hyödyntää tätä nähtävyyttä.
    Minä ajattelen, että kylähulluksi voisi sanoa ihmistä joka on taiteilijan ja Pelle Pelottoman sekoitus, joka kulkee omia polkujaan välittämättä ympäristönsä nauramisesta ja töllistelystä.
    Hän on usein keskivertoa älykkäämpi, mutta yhteiskunta ei ole osannut hyödyntää hänessä piilevää potentiaalia.

    Taijamme olla kaikki jotka täällä kirjoittelee, oman kylämme hulluja/kylähulluja.
    minäkin.

    Äänestä

  • Catleija2 kirjoitti:

    Onko meillä erilaisia käsityksiä kylähulluista? Monelle kai on tuttu Parikkalan Koitsanlahdella kansantaiteilija Veijo Rönkkönen, joka on kotitontille neljänkymmenen vuoden aikana luonut patsaspuiston, jossa on satoja betonisia patsaita vieri vieressä. Paperitehtaalla työssä käynyt alkujaan ujo poika löysi tästä väylän toteuttaa ulos purkautuvaa luovuuttaan. Voisi kuvitella, että siellä syrjäkylillä häntä on ensin pidetty kajahtaneena, mutta kun vuosien aikana kymmenet tuhannet turistit ovat vierailleet hänen kotitontillaan, huomasivatkin ettei se poika ihan pöpikään ole. Kylähullun hänestä tekee se omapäisyys, ettei hän halua rahallisesti hyödyntää tätä nähtävyyttä.
    Minä ajattelen, että kylähulluksi voisi sanoa ihmistä joka on taiteilijan ja Pelle Pelottoman sekoitus, joka kulkee omia polkujaan välittämättä ympäristönsä nauramisesta ja töllistelystä.
    Hän on usein keskivertoa älykkäämpi, mutta yhteiskunta ei ole osannut hyödyntää hänessä piilevää potentiaalia.

    Niin se varmaan on, etä hullun ja viisaan välillä on korkeintaan veteen piirretty viiva. Paljon hullu saattaa olla rohkeampi kuin vähän viisas...

    Minäkin haluaisin olla paljon hullumpi kuin kehtaan olla. Ne ympäristön paineet! Sitä vain yrittää vaikuttaa ihan normaalilta, ettei ruvettaisi sormella osoittelemaan.

    Olen saanut toisen etunimeni kylähullun mukaan. Äiti kertoi aina ihailleensa ahkeruudesta naista, joka kulki hänen kotikylällään risuluutia kauppaamassa. Pahinkaan sää ei naista estänyt tekemästä vakiokierrostaan.

    Nainen pukeutui kymmeniin helyihin ja koruihin ja kilisi kulkiessaan. Häntä sanottiin Hullu-Reetaksi (kirjoittajan huom.: toinen nimi keksitty).

    Äidin toiveista huolimatta minusta ei tullut yhtä ahkeraa kuin Hullu-Reetasta.

    Äänestä

  • Catleija2 kirjoitti:

    Onko meillä erilaisia käsityksiä kylähulluista? Monelle kai on tuttu Parikkalan Koitsanlahdella kansantaiteilija Veijo Rönkkönen, joka on kotitontille neljänkymmenen vuoden aikana luonut patsaspuiston, jossa on satoja betonisia patsaita vieri vieressä. Paperitehtaalla työssä käynyt alkujaan ujo poika löysi tästä väylän toteuttaa ulos purkautuvaa luovuuttaan. Voisi kuvitella, että siellä syrjäkylillä häntä on ensin pidetty kajahtaneena, mutta kun vuosien aikana kymmenet tuhannet turistit ovat vierailleet hänen kotitontillaan, huomasivatkin ettei se poika ihan pöpikään ole. Kylähullun hänestä tekee se omapäisyys, ettei hän halua rahallisesti hyödyntää tätä nähtävyyttä.
    Minä ajattelen, että kylähulluksi voisi sanoa ihmistä joka on taiteilijan ja Pelle Pelottoman sekoitus, joka kulkee omia polkujaan välittämättä ympäristönsä nauramisesta ja töllistelystä.
    Hän on usein keskivertoa älykkäämpi, mutta yhteiskunta ei ole osannut hyödyntää hänessä piilevää potentiaalia.

    Varmaan kaikki suuret taiteilijat olisivat potentiaalisia kylähulluja.

    Heidän lahjakkuutensa on päässyt ihmisten tietoisuuteen niin että sitä aletaan arvostaa.

    Näin he ovat myös hyötyneet taloudellisesti vaikka usein ovatkin boheemeja luonteeltaan.

    He ovat olleet onnekkaita kun joku talous-asiat hallitseva henkilö on alkanut tukijaksi.

    Äänestä

  • Hintriika kirjoitti:

    Niin se varmaan on, etä hullun ja viisaan välillä on korkeintaan veteen piirretty viiva. Paljon hullu saattaa olla rohkeampi kuin vähän viisas...

    Minäkin haluaisin olla paljon hullumpi kuin kehtaan olla. Ne ympäristön paineet! Sitä vain yrittää vaikuttaa ihan normaalilta, ettei ruvettaisi sormella osoittelemaan.

    Olen saanut toisen etunimeni kylähullun mukaan. Äiti kertoi aina ihailleensa ahkeruudesta naista, joka kulki hänen kotikylällään risuluutia kauppaamassa. Pahinkaan sää ei naista estänyt tekemästä vakiokierrostaan.

    Nainen pukeutui kymmeniin helyihin ja koruihin ja kilisi kulkiessaan. Häntä sanottiin Hullu-Reetaksi (kirjoittajan huom.: toinen nimi keksitty).

    Äidin toiveista huolimatta minusta ei tullut yhtä ahkeraa kuin Hullu-Reetasta.

    Noista helyistä ja koruista tuli mieleeni 50-luvulla Helsingin Kalliossa elänyt daami, joka oli pukeutunut tosi värikkäästi.
    Siihen aikaanhan ei vielä hippi-liikettä ollut, vaan nuoret tytötkin pukeutuivat kävelypukuun.
    Kengissä oli "puolikorkeat" korot, päässä hattu, käsineet kädessä, kainalossa kirjekuoren kokoinen käsilaukku, nahkaa.

    Ja sitten tämä erilainen! Muistan, että hänellä oli punaiset koripallotossut, nilkkoja viistävä kukikallinen hame, huiveja erilaisia, ja päässä myssy, jossa oli erilaisia villatupsuja joka puolella.

    Kaikki hänet huomasivat, ja hän nautti siitä itse.
    Joku aikakausilehtikin haastatteli häntä, ja hän mainitsi pitävänsä näteistä ja värikkäistä vaatteista, jotka hän itse aina ompeli.

    Siihen aikaan joku olisi voinut nimittää häntä kylähulluksi. Nykyisin hänen vaatteensa tuskin enää herättäisivät erityistä huomiota.
    Olemme vähän vapautuneet, kaikeksi onneksi.

    Äänestä

  • Catleija2 kirjoitti:

    Onko meillä erilaisia käsityksiä kylähulluista? Monelle kai on tuttu Parikkalan Koitsanlahdella kansantaiteilija Veijo Rönkkönen, joka on kotitontille neljänkymmenen vuoden aikana luonut patsaspuiston, jossa on satoja betonisia patsaita vieri vieressä. Paperitehtaalla työssä käynyt alkujaan ujo poika löysi tästä väylän toteuttaa ulos purkautuvaa luovuuttaan. Voisi kuvitella, että siellä syrjäkylillä häntä on ensin pidetty kajahtaneena, mutta kun vuosien aikana kymmenet tuhannet turistit ovat vierailleet hänen kotitontillaan, huomasivatkin ettei se poika ihan pöpikään ole. Kylähullun hänestä tekee se omapäisyys, ettei hän halua rahallisesti hyödyntää tätä nähtävyyttä.
    Minä ajattelen, että kylähulluksi voisi sanoa ihmistä joka on taiteilijan ja Pelle Pelottoman sekoitus, joka kulkee omia polkujaan välittämättä ympäristönsä nauramisesta ja töllistelystä.
    Hän on usein keskivertoa älykkäämpi, mutta yhteiskunta ei ole osannut hyödyntää hänessä piilevää potentiaalia.

    osuit oikeann kuvatessasi kylähullua. Minun tarinani oli varmaan lähinnä hassu tapa.

    Äänestä

  • Taata oli aikaansa edellä, sillä nykyäänhän on myytävänä saunamyssyjä. Olikohan se taata kaljupäinen, ja koska klania poltti suojasi sen myssyllä.

    Äänestä

  • mirjamarja kirjoitti:

    Noista helyistä ja koruista tuli mieleeni 50-luvulla Helsingin Kalliossa elänyt daami, joka oli pukeutunut tosi värikkäästi.
    Siihen aikaanhan ei vielä hippi-liikettä ollut, vaan nuoret tytötkin pukeutuivat kävelypukuun.
    Kengissä oli "puolikorkeat" korot, päässä hattu, käsineet kädessä, kainalossa kirjekuoren kokoinen käsilaukku, nahkaa.

    Ja sitten tämä erilainen! Muistan, että hänellä oli punaiset koripallotossut, nilkkoja viistävä kukikallinen hame, huiveja erilaisia, ja päässä myssy, jossa oli erilaisia villatupsuja joka puolella.

    Kaikki hänet huomasivat, ja hän nautti siitä itse.
    Joku aikakausilehtikin haastatteli häntä, ja hän mainitsi pitävänsä näteistä ja värikkäistä vaatteista, jotka hän itse aina ompeli.

    Siihen aikaan joku olisi voinut nimittää häntä kylähulluksi. Nykyisin hänen vaatteensa tuskin enää herättäisivät erityistä huomiota.
    Olemme vähän vapautuneet, kaikeksi onneksi.

    Mietin istuuko kylähullun nimike naiseen, joka alkuaan oli hyvin varaton mutta upean näköinen kaunotar. Sai ystäviksi erittäin vaikutusvaltaisia miehiä, vaurastui, pukeutuminen ja elämän kuviot olivat tosi loistokasta, lehdet kirjoittelivat tapauksesta alvariinsa. Hän oli rehellinen.

    Hän hankki suosionsa älykkyydellään, viehätysvoimallaan, hän oli vailla koulutusta, osasi pelata Luojan hänelle antamilla lahjoilla. Eipä pitänyt kynttiläänsä vakan alla.

    Ihmiset saivat aiheita keskusteluihin, pienen kateudenpoikasen häivähtämän jatkuvan kiinnostuksen ja ilon aiheen naisen tempauksista.
    Kaunotarta voi sanoa koko kansan terapeutiksi.

    Vuodet vierivät mutta unohduksen lumet eivät ole peittäneet muistoja tapahtuneesta vappansa alle.

    Äänestä

  • viidanhelmi kirjoitti:

    Varmaan kaikki suuret taiteilijat olisivat potentiaalisia kylähulluja.

    Heidän lahjakkuutensa on päässyt ihmisten tietoisuuteen niin että sitä aletaan arvostaa.

    Näin he ovat myös hyötyneet taloudellisesti vaikka usein ovatkin boheemeja luonteeltaan.

    He ovat olleet onnekkaita kun joku talous-asiat hallitseva henkilö on alkanut tukijaksi.

    Ajatelkaa Vincent van Gogh'ia.

    Korvansa leikkaa ja lähettää rakastetulleen ”ilotytölle”.

    Mies ei myy eläissään yhtään taulua,
    joista nykyisin maksetaan maltaita, silti vaan maalaa
    ja lopuksi ampuu itsensä.

    Aika ”hullulta” touhulta vaikuttaa.

    Äänestä

  • Catleija2 kirjoitti:

    Taata oli aikaansa edellä, sillä nykyäänhän on myytävänä saunamyssyjä. Olikohan se taata kaljupäinen, ja koska klania poltti suojasi sen myssyllä.

    saattoi olla kalju, sitä kun ei kukaan nähnyt. Kovat löylyt otti, ja varmasti suojeli kaljuaan palamiselta. Ei siihen muuta selitystä löydy.

    Äänestä

  • Hintriika kirjoitti:

    Niin se varmaan on, etä hullun ja viisaan välillä on korkeintaan veteen piirretty viiva. Paljon hullu saattaa olla rohkeampi kuin vähän viisas...

    Minäkin haluaisin olla paljon hullumpi kuin kehtaan olla. Ne ympäristön paineet! Sitä vain yrittää vaikuttaa ihan normaalilta, ettei ruvettaisi sormella osoittelemaan.

    Olen saanut toisen etunimeni kylähullun mukaan. Äiti kertoi aina ihailleensa ahkeruudesta naista, joka kulki hänen kotikylällään risuluutia kauppaamassa. Pahinkaan sää ei naista estänyt tekemästä vakiokierrostaan.

    Nainen pukeutui kymmeniin helyihin ja koruihin ja kilisi kulkiessaan. Häntä sanottiin Hullu-Reetaksi (kirjoittajan huom.: toinen nimi keksitty).

    Äidin toiveista huolimatta minusta ei tullut yhtä ahkeraa kuin Hullu-Reetasta.

    Hänellä oli lapsia. Hän elätti itsensä ja perheensä siivoamalla ja pesemällä pyykkiä muille. Silloin ei ollut vielä juuri mitään sosiaaliturvaa. Kun hän tuli vanhaksi, eikä jaksanut enää rataa, niin hänet vietiin vajaamielislaitokseen. Oli siinäkin ihmisellä kohtalo.
    Hän oli myös laitoksessa hyvin ahkera ja pesi monen osaston tiskit aivan yksin. Ehkäpä hän kuitenkin oli laitoksessa tyytyväinen: Hän sai hyvän asunnon, hoidon, oli hyödyllinen, ja lapset kävivät katsomassa häntä.

    Äänestä

  • old_profile_32794 kirjoitti:

    saattoi olla kalju, sitä kun ei kukaan nähnyt. Kovat löylyt otti, ja varmasti suojeli kaljuaan palamiselta. Ei siihen muuta selitystä löydy.

    Tatjana oli Pietarin tyttöjä johon eräs Koillismaan 8lapsen ope isä rakastui ja pani elämänsä uusiksi.
    No sitten Tatjana oli taloyhtiön naisten saunassa. Hänellä oli paksu tumma tukka joka oli sullottu kirjoneule pipoon ja villasukat oli jalassa, uimapuku päällä kun "kaunotar" istui lauteilla. Sama rumba jatkui, no sukat kastuivat ja pipo valui suihkuvettä, kasteli pukuhuoneet ja kaikki paikat.

    Ope sai huomautuksen ettei T saa mennä yleiselle saunavuorolle kylpemään, siitäkös kansankynttilä hermostui. Me akat saimme sellaiset löylytykset opelta, olimme rasisteja ties mitä. Me kyllä sanoimme suorat sävelet, ettei sinullakaan ole kaikki kotona, kun kunnon vaimon vaihdoit yksinkertaiseen ämmeliin.
    Kyllä meistä tää ope oli jonkunasteinen kylähullu, jäi onneksi eläkkeelle, tällaisia seminaarilaisia on lasten opettajina, pölhö mikä pölhö.

    Äänestä

Muistan yhden.

Hän kuljeskeli ympäri ja höpötteli asioista, ehkä näytti ja antoikin jotain.

Yhden asian häneltä opimme.

Hän oli aina hyväntuulinen ja ystävällinen, ei pahoittanut kenenkään mieltä.
Kohdatessamme päivä parani kuin aurinko olisi alkanut paistaa,
mahdollinen pahatuuli, kiukku ja väsymys katosi kuin taikaiskusta.

Tuon kun muistaisi ja oppisi kanssaihmisten kohtaamisessa.

Äänestä

Sammakkomies, osaa ennustaa säätilan vuodeksi eteenpäin.Hänellehän rakennettiin oma säätornikin. Eikä ihme - ilmatieteen laitos ei pääse lähellekään niin kauaskantoisiin säätietoihin kuin sammakkomies.

Äänestä

ovat inspiroineet kirjailijoitamme.

Huovisen Konsta Pylkkänen, Lehtosen Juutas Käkriäinen,
ikiliikkujan keksijä sotamies Aarne Honkajoki Tuntemattomassa.

Äänestä
  • kirjailija Heikki Turunen onkuvaillut "kylähullua"
    Kiven pyörittäjän kylä nimisessä romaanissaan.
    Hänen toinen hahmo Simpauttaja ,oli myös vertaansa vailla.
    Onhan niitä erikoisia ihmisiä aina ollut.
    En kylläkään sanoisi kylähulluksi sellaista joka haluaa erottua ulkoiselta olemukseltaan toisista ihmisistä. Siihen "titteliin" on mahduttava jotain aivan erikoista.
    Täällä suurkaupungissa näkee paljon kummallista .
    Monet haluavat erottua joukosta ,toiset taasen ovat täälläkin erakoituneet.

    Äänestä

  • ullamirjami kirjoitti:

    kirjailija Heikki Turunen onkuvaillut "kylähullua"
    Kiven pyörittäjän kylä nimisessä romaanissaan.
    Hänen toinen hahmo Simpauttaja ,oli myös vertaansa vailla.
    Onhan niitä erikoisia ihmisiä aina ollut.
    En kylläkään sanoisi kylähulluksi sellaista joka haluaa erottua ulkoiselta olemukseltaan toisista ihmisistä. Siihen "titteliin" on mahduttava jotain aivan erikoista.
    Täällä suurkaupungissa näkee paljon kummallista .
    Monet haluavat erottua joukosta ,toiset taasen ovat täälläkin erakoituneet.

    Entäs Speden luomat hahmot ja keksijät.

    Onko hänellä yhtään tavallista ihmistä sketseissään?

    Miksi ne niin monia naurattaa?

    Äänestä

  • yksi niistä kirjoitti:

    Entäs Speden luomat hahmot ja keksijät.

    Onko hänellä yhtään tavallista ihmistä sketseissään?

    Miksi ne niin monia naurattaa?

    lentokoneessa, jossa oli aikaa, eikä mitään muuta tekemistä.
    En voi sietää niitä.

    Äänestä

  • en edes kirjoitti:

    lentokoneessa, jossa oli aikaa, eikä mitään muuta tekemistä.
    En voi sietää niitä.

    sanoin 50-60-luvulla erään firman kutsuvieraana, kun näin esiintyjän, josta sittemmin sukeutui melkoinen kuuluisuus. Seurasin suu viivana aikani, kunnes tyyppi höpötyksessään halusi kiivetä ylemmäksi esiintymislavalle ja teki sen olkapäänsä avulla. Minunkin leukaluuni notkistuivat nauruun: hullu, mikä hullu...Illan lopulla tanssahdeltiin ja eräs nainen rohkeuksissaan haki esiintyjää, joka antoi rukkaset sanoen olevansa koko illan firman palveluksessa. Se esiintyjä oli Spede.

    Äänestä

Helsingin Rautatieaseman lähistöllä istuksii kadunkulmaa vaihdellen kesät-talvet keski-ikäinen mies. Hän on vaatimattomasti puettu, nuhruinen, tukka takussa ja ympäristöstään näennäisesti täysin ulkopuolella. Hänellä on allaan jotakin muovialustaa ja ympärillään paljon pelti- ja muovipurkkeja. Niitä hän takoo kepillä tunnista toiseen. Kerjäämisestä ei ole kysymys, hän haluaa vain soittaa.

Poliisi ei häntä poista, joten kaipa hänellä jokin lupa rummuttamiseen on. Kauniilta takominen ei kuullosta, mutta ääntä siinä piisaa. Ehkä se onkin tärkeintä, hänen tapansa viestittää, että on sittenkin olemassa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Reino kirjoitti:

Alajärvellä eli muuan Saarikosken Eeli. Oli kylmät vuodenajat kunnalliskodissa, mutta kesät hän kulki taloissa töissä.

Puita hän pilkkoi ja oli mukana heinätöissä. Hän ei ollut "kylähullu", vaan aidosti kajahtanut. Pelottava hän ei ollut, keskustella hänen kanssaan ei oikein voinut. Yöt hän nukkui ladossa. Sisällä hän kävi vain syömässä. Puseron ja housuntaskuissaan kantoi hän mitä jotakin.

Isännät maksoivat hänelle varmasti alakanttiin, mutta joskus pääsin näkemään, niin rahaa hänellä oli taskussaan.

Rauha hänen muistolleen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu