Vauvakuume ja oksentamiskammo

Hei!

Mulla on kai hiukan erikoinen ongelma.. Haluaisimme mieheni kanssa (olemme molemmat 26v) alkaa "yrittelemään", josko vauva olisi tullakseen - mutta samaan aikaan kärsin pahasta oksentelukammosta! Alkuraskaus on se, mitä eniten pelkään, sillä en varmaan kestäis monien viikkojen vessassa asustelemista! Olen muutoinkin jo ihan "luulosairas", jos joku edes mainitsee jotain mahataudeista tai muista vatsavaivoista. En todellakaan tiedä mitä tehdä. Toisaalta tekisi mieli jättää pillerien syönti pois ja alkaa odotteleen, milloin tärppäisi.. mutta toisaalta sitten taas ei millään uskaltaisi, kun pahoinvoinnit hirvittää! Kateellisena olen vain lueskellut joidenkin onnellisten kirjoitteluita helpoista alkuraskauksista.

Lisäksi olen reippaasti ylipainoinen, joten raskaaksi tuleminen ei välttämättä liene niin todennäköistä kuin norm.kokoisilla naisilla.

Kertoilkaa kokemuksianne, jos olette "painiskelleet" samojen ongelmien kanssa!
10727
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Itse haluaisin kovasti jo lasta, ja on sitä jo tehty vuoden päivät, mutta pelkään kuollakseni sitä hetkeä kun tärppää ja pitäisi varata hammaslääkäri. Kuulostaa todella hölmöltä, mutta näin se vaan menee. Mitään muuta en pelkää, edes synnytystä, vaikka siitä on monia kauhukuvia kuullut joka puolelta. Kyllä osaa olla vaikeaa :)

Äänestä
  • Anteeksi tyhmä kysymys, mutta miksi pitää mennä hammaslääkäriin kun huomaa että on raskaana? Ihan uusi juttu mulle...

    Äänestä

  • Mikaela80 kirjoitti:

    Anteeksi tyhmä kysymys, mutta miksi pitää mennä hammaslääkäriin kun huomaa että on raskaana? Ihan uusi juttu mulle...

    toitotetaan, että jos odottavalla äidillä on hampaat kunnossa, se heijastuu myös lapseen. Eli paljon reikiä ja huonot hampaat on siinä vaiheessa vaarassa myös periytyä lapselle, kun vauva asustelee mahassa. Jossain vauvalehden sivulla oli joku aika sitten ihan iso otsikko: hoida hampaitasi, hoidat samalla vauvaasi. Hyvää joulua kaikille!

    Äänestä

  • joka paikassa kirjoitti:

    toitotetaan, että jos odottavalla äidillä on hampaat kunnossa, se heijastuu myös lapseen. Eli paljon reikiä ja huonot hampaat on siinä vaiheessa vaarassa myös periytyä lapselle, kun vauva asustelee mahassa. Jossain vauvalehden sivulla oli joku aika sitten ihan iso otsikko: hoida hampaitasi, hoidat samalla vauvaasi. Hyvää joulua kaikille!

    Ok, kiitos selvennyksestä, en ole koskaan ennen kuullut moista... Hyvää joulua! :)

    Äänestä

edes oksenna kertaakaan =) Ja jos joskus lapsia haluat, niin edessä se on tuon kammon voittaminen kuitenkin jossain vaiheessa... Nyt kyllä tätä kolmatta odottaessa taas välillä oikein toivon, että oksentaisin, kun on joskus niiiiin paha olo. Enpä vaan usko, että irtoaa, kun ei edelliskerroillakaan. Mutta vois sitä olla huonomminkin asiat =) Ei pidä voivotella =)

Äänestä

Niin että mulla on samanlailla (kauhee) oksennuskammo kuin "Pike80":llä... Nyt menossa toinen yritys kierros ja testin voisi tehdä tulevana perjantaintaina. jännittää!
Itse yritän kovasti puolustella että jos oksennan niin sille ei voi mitään ja ei siihen kuole :)

En muuten ole itse oksentanut kohta kymmeneen vuoteen, mutta nyt on jotain ihme "öllötys kohtauksia" tullut toivottavasti nyt tärppää.

Kai sitten oksentamiseen on totuttava jos lapsia saa, niillehän tulee mahatauti poikkeuksetta kerran vuoteen :/
Pillereiden jälkeen olo on ollut todella hyvä ja onnea päätöksille, mitä ne sitten onkin :)

Äänestä

Yleensä nämä asiat, kuten raskauspahoinvointi ja synnytys laskettuaika (siis meneekö yli, ali..) periytyy äidiltä tyttärelle. Kysele siis äidiltäsi, onko hänellä ollut pahoinvointia. Näin voit vähän tietää, mitä tulevan pitää!

Itse nyt 9llä viikolla raskaana ja ei oo tarvinnu oksentaa vielä ainakaan. Vähän on ällötystä ollut ja sellasta kammoa jotain tiettyjä ruoka-aineita kohtaan. Mut ihan hyvin pärjää :)

Tsemppiä sulle!

Äänestä
  • Joku viisas on tutkinu ja todennu, että pahoinvointi johtuu bakteerista, ja kaikilla tosin ei ole tartuntaa. Ja pahoinvointikohtaukset voi estää syömällä heti aamulla, kun nousee jotain. Esim tuoremehua ja keksiä.

    Äänestä

Pohdin tuota samaa ongelmaa aikanani ja varmastikin aina silloin tällöin, jopa ennen tätä yrityspuuhan aloittamista. Olen itsekin todella laattakammoinen ja olen tähän mennessä pystynyt psyykkaamaan itseni olemaan ökäämättä eli viime kerrasta on suunnilleen 8 vuotta! No nyt kesällä päätettiin lähteä perheenperustus-projektiin ja päätin samalla heittää laattakammon romukoppaan. Jos tulee paha olo, niin sitten tulee...ei kait sitä lasta pysty tekemään koskaan jos laattakammo on koko jutun kynnyskysymys, jota ei uskalla ylittää. Lähtekää vaan yritykseen ja jos huono olo tulee kohdalle, niin selviät siitä varmasti ja luultavasti se ei kestä montaa viikkoa. Toisaalta saatat selvitä hommasta ilmankin huonoa oloa, ken tietää. Onnea matkaa.

Äänestä

ja kärsin vieläkin. Olen jo vuosia kärsinyt oksentamiskammosta mutta silti uskaltauduin yrittämään vauvaa. Meillä tärppäsi heti ja etova olo alkoi rv6, oksensin vain pari kertaa mutta ympäri vuorokauden oksetti, se oli aivan kamalaa aikaa. Itkeä tuhersin sängyssä peiton alla että koska tämä loppuu. Selvisin kuitenkin siitä, oksettava olo loppui rv 16. Nyt odotan toista lasta rv 31 ja tässä raskaudessa oli myös alkuraskaudessa aivan kaamea olo, vannoin silloin etten ikinä tee kolmatta. Kumma kyllä tuo oksetus unohtuu kun nyt ajattelen jo että voihan tämän vielä kolmannenkin kerran kestää.

Ja oma äitini ei ole voinut lainkaan huonosti raskausaikoina joten ei tuo aina mene niin että jos oma äiti voi hyvin/huonosti niin itsellä olisi sama juttu...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pike80 kirjoitti:

Hei!

Mulla on kai hiukan erikoinen ongelma.. Haluaisimme mieheni kanssa (olemme molemmat 26v) alkaa "yrittelemään", josko vauva olisi tullakseen - mutta samaan aikaan kärsin pahasta oksentelukammosta! Alkuraskaus on se, mitä eniten pelkään, sillä en varmaan kestäis monien viikkojen vessassa asustelemista! Olen muutoinkin jo ihan "luulosairas", jos joku edes mainitsee jotain mahataudeista tai muista vatsavaivoista. En todellakaan tiedä mitä tehdä. Toisaalta tekisi mieli jättää pillerien syönti pois ja alkaa odotteleen, milloin tärppäisi.. mutta toisaalta sitten taas ei millään uskaltaisi, kun pahoinvoinnit hirvittää! Kateellisena olen vain lueskellut joidenkin onnellisten kirjoitteluita helpoista alkuraskauksista.

Lisäksi olen reippaasti ylipainoinen, joten raskaaksi tuleminen ei välttämättä liene niin todennäköistä kuin norm.kokoisilla naisilla.

Kertoilkaa kokemuksianne, jos olette "painiskelleet" samojen ongelmien kanssa!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu