Olen menossa polven tähystysleikkaukseen, tarkoituksena olisi ilmeisesti operoida nivelkierukkaa. Ajattelin ottaa selkäydinpuudutuksen. Kertokaapas jotakin kokemuksia, olen vähän peloissani tulevasta leikkauksesta. Mieluiten ei mitään kauhutarinoita, etten ala enempää panikoida! :)
Polven tähystysleikkaus
Pian edessä...
92137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pari viikkoa sitten tähystyksellä korjattiin laaja kierukkarepeämä. Otin nukutuksen kun sai valita. Pääsin samana päivänä kotiin ja keppäjä en tarvinnut. Liikkuminen ihan normaalia tähystyksen jälkeen. Sairaslomaa sain 3 viikkoa.
Suihkuun sain mennä jo seuraavana päivänä ja tikit pois viikon päästä.
näkökulmasta ja itse kokeneena voin sanoa että spinaalipuudutus on paras vaihtoehto, siihen voi sinun halutessasi liittää rauhoittavia lääkkeitä niin että nukut toimenpiteen ajan, jos ahdistaa olla hereillä.
Yleensä käytetään ns. raskasta puudutetta, jolloin leikattava puoli on alempana, kun puudutusasento on kylkiasento, jalat koukussa ja pää rintaan.
Itselläni on aina mennyt hyvin ja pistokohdassa tón tuntunu painon tunnetta, ei oikeastaan tehnyt kipeää. Jlat puutuvat vyötäröstä alaspäin ja leikattava puoli putuu enmmän ja kauemmin.
Puudutksiin liittyy joskus haitallista verenpaineen laskua ja sitä hoidetaan tehokailla lääkkeillä ja nesteytyksellä. Nykyaikana jokaisen potilaan tulisi saada lämpöpuhallinpeitto päälleen joka lämmittää, koska puudutus laajentaa ääreisverenkiertoa ja verenpaine laskee ja lämpöä haihtuu, siis lämmönhukan estämiseksi täytyy potilasta lämmittää. Joskus puudutus voi aiheuttaa vilun väristyksiä samasta syystä ja sitä hoidetaan lämmittämllä potilasta ja lääkkeillä, jos lämmitys ei auta.
leikkaussalihoitajana suosittelen lämpimästi spinaalipuudutusta, sen vähäisempien elimistöön kohdistuvien vaikutusten takia, kuin nukutuksessa.
Meidän työpisteessä ei nukuteta ns. turhaan sellaisia potilaita, jotka voidaan puuduttaa, vaikka haluaisivatkin. Lääkäri pääsee yleensä yhteisymärrykseen pelokkaan potilaan kanssa puudutuksen "paremmuudesta". Tsemppiä!
minulla tähystysleikkauksesta aikaa nyt kaksi viikkoa. On paikkakuntakohtaista mitä puudutusta tähystyksessä käytetään, ainakaan minulle ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin nukutus, ja kaikki samana iltapäivänä leikatut saivat myös nukutuksen, on kuulemma helpompi näin. Suosittelen liikkumaan leikkauksen jälkeen, jottei käy kuten minulle, sain kylkijäsiksi syvän laskimoveritulpan pohkeeseen ja toipuminen leikkauksesta pitkittyy tosi paljon.
Mun leikkaus tehdään yksityisellä puolella, ja siellä saa itse valita nukutetaanko vai puudutetaanko. Yleensä kai aikuisilla puudutetaan, mutta koska olen suht nuori, nukutustakin voidaan harkita, näin kerrottiin. Otan kuitenkin tuon puudutuksen, kävi miten kävi, nukutuksesta on pienenä tullut niin huono olo.
Spinaalipuudutuksessa tehtiin minulle syyskuun lopulla. Monitorilta katselin, miltä polvi näyttää sisältä. Mielenkiintoinen operaatio kaiken kaikkiaan ja toipuminen nopeaa. Samalla viikolla olin jo kuntosalilla kevyttä treeniä tekemässä. 4 viikkoa sain sairaslomaa, koska työ ruumiillista ja osin polvien päällä olemista. Ei kyllä tarvi sun sitä turhaan jännätä, hyvin se menee!
Leikkaus onnellisesti takana päin, turhaa jännitin. Puudutus ja leikkaus tuntuivat pikku jutuilta, osaavat ihmiset ympärillä tiesivät kyllä mitä tekivät ja rauhoittelivat. Jalka tuntuu nyt muutaman päivän jälkeen jo aika hyvältä, mitä nyt tikit vähän kiristävät.
Itse olen kahdesti kokenut moisen operaation: toukokuussa 2006 ja kaksi päivää sitten. Molemmilla kerroilla nukutettiin, ja tämä asia päätettiin ihan anestesialääkärin toimesta. Ikävin asia koko operaatiossa on ollu heräämisen jälkeinen olotila, eli kaikkinensa ovat sujuneet hyvin. Yllättävän pian pystyy leikkauksen jälkeen liikkumaan ja itse aion tällä kertaa kunnioittaa sitä sairasloman pituutta...;)
MIllanen se olo sillo o?
Vähän sama kuin krapulassa. Joillain tulee tosi paha olo, mutta itsellä oli lähinnä sitä että väsytti, muttei saanu nukuttua, pää on ihan sekaisin ja tuntuu että haluais mennä enemmän kuin mihin kroppa pystyy. Vähän semmonen "älkää nyt, mähän oon jo ihan kunnossa. Päästäkää jo kotiin"- fiilis.