Mikä on humpan juitsu.
Olen reissuilla silloin tällöin joutunut humppatansseihin mutta ei tuo humpan filosofia juurikaan ole selvinnyt.
Karmeaa söheltämistä tuntuu olevan, vai onko se humpan tarkoituskin.
Pelkkää liikuntaa ilman suuria tunteita.
Olen reissuilla silloin tällöin joutunut humppatansseihin mutta ei tuo humpan filosofia juurikaan ole selvinnyt.
Karmeaa söheltämistä tuntuu olevan, vai onko se humpan tarkoituskin.
Pelkkää liikuntaa ilman suuria tunteita.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ihan juurilta kun lähtee, syntyi humppa Suomeen jo viime vuosisadan alkupuolella jatsin tullessa suuresta maailmasta.
Alkuun sitä tanssia kylläkin nimitettiin myös jatsiksi ja myöhemmin foksiksi ja sitten siihen liittyi mukaan aineksia muista tansseista -mm. Ranskan satamien hämäräperäisissä kapakoissa tanssitusta apassi-tyylisestä menosta. Pisto siitä täällä tuli. Kiellettiinkin liian väkivaltaisena.
Humppa korvasi laajalle osalle kansaa myöhemmin myös samban (Kalle Tappinen), joka oli suomalaisille liian vaikea laji sekin.
Nimi humpalle tuli radion kautta. Kankkulan kaivolla -ohjelmassa oli house bandina Pumppu veikot, josta sitten kääntyi Humppaveikot.
Ainakin kolmea eri humpaa tanssitaan nykyisin:
Ns. perushumppa menee jotta yy kaa koo (kuten valssi) tai sitten sitä sambaa runnellen.
Kävelyhumppa tas on piston perillinen. Siihen on vain tullut mukaan sittemmin kaikenlaisia kuvioita. Tanssitaan kiinteässä otteessa, mutta pistellään menemään helikoptereita sekaan. Vauhdikas laji oikein tanssittuna.
Siitäkin on oma kauhuversionsa -invahumpaksi nimetty kuviohumppa, jossa ikäänkuin onnutaan toista jalkaa (jätetään toinen askel vajaaksi).
Sitten on lähinnä pohjoisessa käytössä oleva nilikkuhumppa. Siinä otetaan väliin sellainen "muka"-askel keventäen (vähän kuin hitaan valssin kehräkäännöksen kakkonenkin).
Näyttävä tanssi, kun sen osaa.
Kuitenkin noille kaikille yhteistä on, että niissä tulee joka iskulle askel.
Suurimmat tunteet on syytä jättää mieluummin käytettäväksi vaikka tangolle, slowarille tai rumballe.
tuossahan tuota kertoili humpan syntyä kirjoittaja.
Olemuksesta tekisi mieli lisätä se aspekti mikä tekee humpan soitostakin sen tarkoituksen mukaisen. Jonka varmaan tansissakin löydettynä valaisee tuottajansa.
Sen poljento on keskutelevaa ja ja fraaseja korostava eli tanssinkin tulis muodostua humpan kuuntelun kautta mielekkääksi. Se pelkkä "rytkytys" tai tahtiin loikkaaminen ei anna mitään kuvaa humpasta. Siitä vain on koetettava selvitä silloin.
Jos ja kun tavoittaa sen "sanomayhteyden" ja alkaa sitä tuottamaan tansilla niin humppa saa sielun ja tansija tavoittaa "jiujitsun"
Noista tyyleistä mitä käytetään tuohon humpan löytämiseen nilikku, hyppy, loikka, ontuva, samba ym versiot on kai pyrkyä saada humpasta kiinni.
kuvioinnissa ym tekemisissä rytmin ja fraasien sekä sen hengen mukaista tanssia parille saattaa humpasta löytää tosi svengaavan tanssin (palkitsevan). Myös kaikki tansityylit mitä on ovat tekijälleensä antoisia joten niin kuin alkuperäiskansojenkin tanssit olivat unikkeja niin ehkä humppakin monin tavoin tehtynä.
Humppa on tanssipöydän kaalisoppaa. Maistuu, jos mitään muuta ei ole tarjolla. Ei aiheuta veren pakkautumista erogeenisille alueille, eikä sanottavasti edistä aivotoimintaa, mutta edesauttaa kyllä ruuan sulatusta. Aiheuttaa vanhemmille miehille jonkin verran riippuvuutta. Siis kivesten.
Syvimmillään humpan olemus on siinä, kun vanhempi pariskunta on ensin kotona opetellut
marssimaan rinnakkain humpan tahdissa ympäriinsä ja sitten tanssipaikalla marssii
tanssisalin reunoja pitkin käsivarret toistensa
hartioiden ympärillä. Siitä sitten välillä helikoptereita vatvoen ja taas mennään,kun porilaisten marssia askeltaen. Naamalla tietysti pitää olla itsetietoinen ilme osoittamaan osaamattomille kuinka ainutlaatuista asiaa tässä
osataan.
Se henkilökohtainen suhtautuminen ei ole aina paras tapa edistää tanssia. Sillä kaikki ihaillutkin tanssityylit ja tansilajit ovat syntyneet aina joidenkin ihmisten likoonpanemisella itsensä. Eli ovat alkaneet tekemään jotain musiikkiin. Niin humpassakin.
Sen voi nähdä ja saada samoin mielyttäväksi tanssiksi niinkuin minkä muun tahansa jos vain avarakatseisuutta ja hyväksyntää on "kehissä".Kannustusta ja ennakkoluulottomuutta.
Niinhän asenteista on kiinni sekin että esim argentiinalaista tangoa pidetään monien suissa ja ajatuksissa niin vaikeana tai "ulkomaalaisena" ehkä kiihkeänä tai minä muuna tahansa mutta niin ettei sitä edes uskalla ajatellakkaan oppimvansa moni?!
Esim Bugg on aivan samaa "marssimista" joko paikalla tai pitkin lattioita mutta voi miten suosittu alkaa olemaan ja ja onkin vautittavaa ja vielä monia tyylejä sekä variaatioita on olemassa.
Miksi ei humpassa? LEiman kuljettaminen omaissa asenteissa on suurin avain että tansit kehittyy ja ihmisillä riittää rohkeus kokeilla ja iloita.
tanssii juuri noin, oli laji mikä tahansa.
Mennään vain menon vuoksi. Musiikin tulkinta tai edes ymmärrys perusrytmistä puuttuu. Humppakin on hauska laji, kun sitä edes yrittää tanssia musiikkiin.
Tai sitten siellä on taas joku kilpatanssijapari (wannabe lavatanssija) "näyttämässä" rupusakille miten lavoilla "oikeasti tanssitaan".
Mennään vain menon vuoksi. Musiikin tulkinta tai edes ymmärrys perusrytmistä puuttuu. Humppakin on hauska laji, kun sitä edes yrittää tanssia musiikkiin.
Tai sitten siellä on taas joku kilpatanssijapari (wannabe lavatanssija) "näyttämässä" rupusakille miten lavoilla "oikeasti tanssitaan".
Nämä kaksi edellistä lausetta on ristiriidassa toisiinsa. Väitän, että kilpailijat tulkitevat musiikkia ja ovat varmasti perusrytmissä suurimman osan biisistä.
Minä tykkään humpasta! Siis sellaisesta humpasta jota lavakisoissa esim. näkee.. lavoilla tosin harvoin. Voimakas nilkkajousto tekee humpasta joustavaa ja ilmavan näköistä. Niitä jotka osaavat hienosti, on ilo seurata juuri sen keveyden vuoksi. Pienellä musiikin tulkinnalla saa touhuun lisää maustetta ja humpasta tulee vaihtelevampaa ja hauskempaa!
Minusta on sääli ettei humppaa tanssita juuri lainkaan enää muuten kuin kävelynä, kuviona tai buggina. Hiton tylsää oikeasti mennä ihan kaikki jonain kädenalihärpäkkeenä! Monipuolisuus on valttia, bugg buggina ja humppa humppana kiitos!
Kuvio ja kävelyhumpasta en niin hirveästi siis perusta.. eivät ole ollenkaan niin hauskoja kuin se kunnon humppa. Helposti tosiaan menee sellaiseksi marssimiseksi. Toisaalta moni menee sitä rytkyhumppaa.. jousto on polvissa eikä nilkoissa ja tuntuu raskaalta ja "rytkyttävältä".. se ei ole kivaa, ei näytä hyvältä, eikä tunnu hyvältä.
Niin humppa kuin polkka ja jenkkakin aiheuttavat riippuvuutta - sekä miehille että naisille.
Humppa on hullujen hommaa! Siksi minäkin sitä tanssin. :)
ps. Se on humpan raiskaamista, jos sitä mennään buggina.
etkö iso K osaa bukkii kaikki kukkii jotka pukkii
Joten kuten, aika huonoa on. Empä ole muutenkaan kaksinen pukkimaan. :)
Sehän on kivaa totta vie kun juuri noin kevyen ilmavasti voi sitä osaavan parin kanssa tanssia.
vientilukutaitoinen daami joskus kykenee seuraamaan ja kulee humpan tahdissa se pienet vivahde muutokset ja jopa silmä kirkastuu ja tekee natinoon sykäyksiä sisälle. Hymy vain riittää palkaksi.
Bugg tyyppisenä olen tanssinut nykyään paljon mutta etsien siihenkin humppamaista otetta eli ei bugg akselta vaan oikeaa humpan tyylistä ja sitten musiikin mukaan lisukkeet. ihanaa on ollut ja joitakin daameja jotka lukee mitä aion.
Molemaat löytää käyttäjänsä. Kävely humppaa en ole juuri edes kokeillut mutta sekin selviää kokeilemalla. En osaa edes kommentoida tosin liikuuvana tansitaan lattareita joa ovat vahtelua niihin joten olisiko humpassa myös sen tarvetta sitten?
Humppa kannattaisi ehkä kuunnella instrumentein ja sitten valita tansittavat humpat sillä niillä on isoja eroja kun ajattelee tanssin kannalta.
"Nämä kaksi edellistä lausetta on ristiriidassa toisiinsa. Väitän, että kilpailijat tulkitevat musiikkia ja ovat varmasti perusrytmissä suurimman osan biisistä."
Eivät ne ole ristiriidassa, kun en missään kohtaa väittänyt, että kilpatanssijat eivät olisi rytmissä, vaan puhuin, että valtaosa ei sen sijaan ole kunnolla edes perusrytmissä.
Jos kerran "kilpailijaparisi" ovat perusrytmissä suurimman osan biisistä, niin eivät he silloin tulkitse musiikkia. Musiikintulkinta kun on sitä, että tulkitaan normaalisti aivan jotain muuta kuin perusrytmiä sellaisenaan.
Oma tekstisi on siis ristiriitaista.
Humppa on rytmiltään oivallinen kaikenlaisille askelille ja omille variaatioille.
Minusta humppa on paljon hauskempaa just nimenomaan buggina tai sitten Blomqvistin Åken
kehittämäna 4-askeleen rockkina kehittämänä
buggana.
Tanssin kyllä joskus humppaa myös zamban perusaskeleella ja siihen kävely ja vähän muita koristeita, mutta en pidä lainkaan kävely-,kuvio-, enkä nilkkuhumpasta. se on mielestäni pelkkää
tahdissa kävelemistä. Hyväksyn sen kuitenkin
ikääntyneille tanssijoille tarkoitettuna liikuntamuotona, joka sellaisena ajaa asiansa oikein hyvin.
...et varmaankaan ole päässyt täysvauhtiseen kävelyhymppaan mukaan. Siihen voi heitellä ihan samoja juttuja sekaan kuin linjabuggiinkin. Väitän, että ikääntyneistä (eikä paljon nuoremmistakaan) moni ei pysty sitä täydellä vauhdilla kahta kappaletta peräkkäin tanssimaan.
Sitten hiukan arvailun varaan jäi, tarkoititko nilkkuhumpalla sitä ns. invahumppaa, vaiko oikeata nilikkuhumppaa (i sinne väliin). Ovat täysin eri lajit.
Buggina minäkin mieluimmin ne humpat tanssin, jotka siihen istuvat.
Monissa kirjoituksissa tuot esille vauhtia ja nopeutta.
Koskahan sä oppisit ettei tanssilattia ole nopeuskilpailu,älytön kouhottaminen näyttää ja tuntuu typerältä.
Todelliset Taiturit vie eleettömän rauhallisesti ja silti ei olla jaloissa.
Rauhallista Joulua sinullekkin!
...joillekin myös joulua. Sinulle ainakin näyttäisi olevan.
Vastasin tietysti siihen kirjoitukseen, jossa moitittiin humppaa juuri hitaiden eläkeläisten tanssiksi. Niin olen muissakin viesteissäni kirjoittanut silloin, kun on hitaaksi moitittu.
Oletko sitä mieltä, että minun pitäisi tunnusta olevani hidas ja kömpelö, vaikka takuulla en sitä ole? Niinkö muut tekevät? Teetkö niin itse?
Minäkin olen eläkeläinen, mutta en hidas, kuten monet muutkaan tuntemani kohtalaisen iäkkäät aktiivitansijat suinkaan eivät ole. Monenkin lajin suomen- ja maailmanmestareitakin joukossa.
En millään tavoin väittänyt aina ja kaikkialla liikkuvani nopeasti.
Tanssin tietystikin kulloinkin soitettavan musiikin mukaisesti. Nopeasti ja musiikin karaktäärin mukaisesti, kun musiikki siihen antaa aihetta ja hyvinkin hitaasti ja sujuvan joustavasti silloin, kun on sen aika.
Jospa lakkaisit arvostelemasta ihmisiä, joita et tunne etkä ole nähnyt tanssimassa.
Voisin tähän tietysti nimetä sinulle jopa yli sata sellaista tanssijaa, jotka mielihyvin kertoisivat sinulle totuuden tavastani tanssia. Poikkeaa aika tavalla sinun käsityksestäsi.
Enpä kuitenkaan sitä tietysti tee. Mutta jos satutaan joskus samalle tanssipaikalle, voin sieltä sinulle sellaisia osoittaa -kymmeniä ainakin jokaiselta jokaisena iltana.
Kuinkahan monella nimimerkillä sinä, Rosolli, jo olet ehtinyt täälläkin kirjoittaa? Tyyli ainakin on kovin tuttu.
Olisi mukava nähdä sinun tyylisi tanssia myös.
Älä humppis välitä sinä olet paras komein osaavin,jopa hyvä suuteleen ,ehkä häntyrinäkin broo,,,
En ehkä ihan ykkönen, mutta varsin lähellä kyllä...
Taas aivan äimänä,,
...että sinulle olisi pitänyt vääntää rautalangasta (sainkin sitä Järvenpäässä 16.12. kunnon kerän).
Siis: Vanha vitsi sukkahousuista. Joku väitti niiden olevan maailman paras keksintö. Toinen siihen, että: "Ei ihan, mutta hyvin lähellä sitä."
Selitänkö lisää?
Kielellistä tulkintaa,, onkohan aseman paskahuussissa harjoitellut
Olen huomannut, että mitä pohjoisemmaksi tullaan Suomen tanssipaikoilla, sitä "alkuperäisempää" humppa on. Juoksuhumppa on etelän keksintöä.
Nyt ovat jotkut tanssibänditkin alkaneet vääristellä humppaa, hakkaavat rumpuja niinkuin juoksuhumpan tahdiksi. Aito humppa ei hakkaa.
Osta Korsuorkesterin CD siltä ajalta, kun he vielä tekivät lostavaa musiikkia, vanhoja kunnon tanssikappaleita. Kuuntele ja tanssi.
Nih.
Humppa pistomuotoisena on alun alkaen ollutkin aika karmeaa söheltämistä, joten perinteiden vaalimista se vaan on. Humppa nimisenä tunnettu tanssi on teitenkin aika suomalainen, mutta historia onkin sitten paljon kansainvälisempää, kuin mitä yleensä tiedetään. Pistoa voikin pitää yhtenä kävelyhumpan esimuodoista, vaikka siistimpiäkin muotoja siitä on ollut olemassa jo ennen pistoakin.
Tanssin nimenä "pisto" pidetään suomalaisena, mutta kysymyksessä on kuitenkin julkeaan seksiaktiin viittaava nimitys ja kuvaava ilmaisu. Olihan pisto alkuperäisessä muodossaan seksuaalisesti erittäin provokatiivinen tanssi ilmiasunsa perusteella. Pisto nimitys tuleekin sanasta "piston" eli mäntä ja tanssin ilmeeseen kuului hyvin julkea seksiin viittaava "männän liike sylinterissä". Kun tanssi liittyi lisäksi "apassi jengiin", niin tanssin paheellinen luonne oli taattu. Alkuperäistä osittain riittimäistä pistoa tanssittiin ranskalaisalueilla - Amerikassa erityisesti ns. cajun alueella. Myös suomessa on tanssittu rankkaakin pistoa.
Kun pistoa alettiin tanssimaan tavallisen kansan keskuudessa niin sen luonnekin muuttui tavalliseksi tanssilavatanssiksi. Suomessa myöhemmin kävelyhumpaksi.