Ajattelin kysellä Teiltä adhd-lasten vanhemmilta että miten Teillä tänään menee?Onko elämä edes suht koht mukavalla mallilla?Entä koulu?Taitaa loma olla paikallaan!!Kertokaa kuulumisianne!!!!!:o)
Voimia arkeenne!!!
Miten menee??
tsaidu
4
486
Vastaukset
- cheetah.grrr
Kyllähän se elämä alkaa olla ihan mukavalla mallilla. Ylä- ja alamäkeä riittää.. Mutta tähän tottuu. Mutta entistä tärkeäksi olen kokenut sen, että omasta jaksamisesta täytyy huolehtia. Sen läksyn kun olen äitinä oppinut, niin tämä sujuu. Meidän adhd-poikahan ei ole vielä koulussa, mutta kyllä loma tulee tarpeeseen, niin ehdin antaa hänellä enemmän aikaani. Ja tää meidän asperger-poika on TODELLA loman tarpeessa. Mitä itsellesi kuuluu?
- tsaidu
Kiitos hyvää kuuluu...välillä niinkin.;o) Koulusta tuli mahtava todistus,joten koulusta ei tällä erää valittamista.Muutenkin tuntuu tällä hetkellä olevan menossa se kauan kaivattu seesteinen vaihe.ONNEKSI!!!Tosiaan,olen itsekin huomannut tuon oman jaksamisen todella tärkeenä.Meillä adhd-poika perheen esikoinen (11v.) ja herralla on 4 pikkusiskoa.Nuorin vasta 4kk,joten säpinää riittää.Ja sitä "omaa aikaa" ei tunnu oikeen löytyvän,mut pikkuhiljaa tääki elämäntilanne helpottaa.Kärsivällisyys on kasvanu mielettömästi meitin herran kanssa...joten pienistä en hätkähdä enää nykyään.:o) Voimia teille "kanssataistelijat" ja rauhallista joulua kaikille!!
- PimpulaN
Moikka
Elämä on varsinaista aaltoliikettä
11-vuotiaan addi pojan kanssa.
Välillä hän on enkeli ja välillä
tosi hankala ,ärtynyt, isoegoinen poika
jolla on valikoiva kuuloaisti
Vaatii jokapäiväystä ohjausta
näin meillä -
Oma vapaa on erittäin tärkeä! - kohtalaisen
hyvin ja päivä kerrallaan. Meillä 7-vuotias useista neurologisista häiriöistä kärsivä ihanan vilkas ja rakastettavan keskittymiskyvytön (tämä ei ole opettajien näkemys asiasta) poikalapsi. Välillä uhmaa välillä ei, tällä erää kiinnostaa taikominen ja raha, mutta koulunkäynti... no, vain matematiikka jaksaa kiinnostaa. Onneksi juniorimme pääsi sairaalakouluun, luokalla on viisi oppilasta ja kolme aikuista. Mahtavaa!
Meidän perheessämme taistellaan muutenkin, sillä olemme koko porukka astamaatikkoja ja lisäksi minä (äiti) sain kolme vuotta sitten erittäin vakavan diagnoosin. Sairastan kroonista myelooista leukemiaa. Siitäkin huolimatta tunnen joskus olevani terveempi kuin monet niin sanotut terveet ihmiset. Elämäähän tämä vain on, kaikkine maallisine murheineen, ei tehdä niistä isompia ongelmia kuin ne oikeasti ovat.
Entäpä omat kuulumiset, miten menee?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1015460
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai824768Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1394732Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san3672149- 1031897
- 1011682
- 2571538
- 3691282
Pääsit koskettamaan
Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.591101- 2001040