Rakkaus on kesyttänyt
villin luonteeni.
Se on pelottava asia
oivallus
Olen rakastunut Sinuun!
villin luonteeni.
Se on pelottava asia
oivallus
Olen rakastunut Sinuun!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jarrutko pintaan
lykkää,
kun oikein toisesta
tykkää?
Sydänsurut,
vai kullanmurut?
Kiitos :)
täältä piparintuoksuiset terkut:)
Mitäpä sitä tunteita enää
salaa
annetaanko vaan rohkeesti
palaa,
rohkeutta meille pyydän
nurkkaan pelon syydän.
(sä sait runosuoneni juoksee):) joulumielellä...
Pelko pois
siis heitä
ja pipareita
keitä :)
olet ajatuksissain,
kasvat sydämessäin
koko ajan,
pelonviitan heitän,
jouluisia sapuskoja keitän,
leipomiset kun illalla on
leivottu,
katson yöllistä taivasta
ajatellen Sinua,
sinun jokainen kosketuksesi,
sinun jokainen suudelma,
on tähti rakkauden maailmankaikkeudessa
*huokaus*
kuinka paljon rakastankaan sinua.
Mutta tämä sydän arka,
on niin pelokas parka
tohtiiko vai eikö,
rohkeudenko veikö..
se entinen -
pila rakkauden :(
On pelkoa mulla
myönnän sen,
mutta kuinka kauniisti ja kevyesti
rakkaus lensi luoksein
kuin perhonen
siipien hentoisista, herkistä
kosketuksista
sielun herkkyyden
kyyneleen sydämestäin asti
kun en saanut sanaa suustain
uskallanko antaa tunteiden viedä
rakastua sinuun?
Hento ja herkkä,
sielu ja sydän
aattelee monta,
syntyjä syviä
Pelko siellä,
pelko täällä
Kuinka käy,
särkyykö siivet
perhosen?
vai lentääkö
kauas liihottaen?
sylissäsi sun
herkkä sieluni verhoutuneena
Sinun vahvaan henkien maahan
siipeni vahvistuen
päivä päivältä
pelon varjot poistuen
yhdessä vaalien rakkautta
hellyydellä.
Sylissä hellässä,
virheet tasoittuu,
eheäksi muuttuu
Meren rannalla nauttien
elämästä,
olemme kuin
kaksi kiveä
hioutuen toisiamme vasten,
ylitsemme
kultainen hiekka kiillottaen,
meidän täytyy kohdata
hyväksyen
myös ne möykyt,
joista emme pidä,
meren myrskyissä
olemme turvassa
-yhdessä-
olemme turvallinen me,
vetämällä yhtä köyttä
syleillen toisiamme.
Minä sinua,
Sinä minua
hellin sanoin rakastaen,
hioen,
yhteen pienin erin
hitsautuen..
Vaan
Tilan oman sielun
säilyttäen,
ollen olemassa
itselleen,
jotta olisi olemassa
toiselleen
ei itseään kadottaen
Vaan
Toisensa löytäen,
ja toisiaan tukien
tulla omaksi itsekseen
Rakkaus kenties siinä?
Läsnä itsessään,
läsnä toisissaan
Vaikka olen vihkiytynyt
kulkemaan
omaa polkuain
täydelliseen itseni tuntemiseen,
asetun alttiiksi
Sinun vaikuttamaan muutokseen,
paljastaen sydämein
avoimesti
luomme jaetun sydämen,
sinetöidymme huulin rakstavin
toistemme värähtelyyn
eläen suhteessa
ollen aina toistemme sydämessä
telepaattisesti sieluin läsnä.
Liitto sielun ja
sydämen, olkoon
päämääränä kahden,
herkän ihmisen
Sydämensä avaten,
tunteensa paljastaen
toisiinsa nojaten,
tullen mitä tulee,
kaiken vastaanottaen
Rakkaudelle avautuen
eheäksi saattaen
Rakkautemme
tehden arkipäivästä sadun.
Kaiken kruunaa
avioliitto.
Monella mennöö loistavasti ennen papin aamenta,
se jäläkeen ollahan nis varmoja toisesta että
oma ketaluus lyö läpi, ja haetaan melekeen het
avioeroa........................
Vaikea seurata näitä viestejä,kun on kirjoitettu paljon jälkeenpäin ja joissa voi olla paljonkin asiaa (rakkauden ja muunkin elämänilmiön näkökulmasta).Joillakin vain on tälläinen tapa kirjoittaa vanhoihinkin viesteihin aina vain uusia lisäyksiä ja jotka sitten kuitenkin jäävät suuren rakkaudesta kiinnostuneen yleisön näkymättömiin.Olisiko parempi vaikka kirjoittaa uutena viestinä nämä lisäykset ja sitten viitata siinä vanhaan viestiin?
Rakkaani, olet parisieluni,
Sinun onnellisuutesi on minulle
tärkeää,
valoa ja rakkautta
rakennamme suuremmaksi ja vahvemmaksi
-pyhän paikan-
kukin tyylillään, tämä on miun vaatimaton tyylini,
rakkautta siul säkillisen suuren
ja onnea vuoteen 2007 :)