Laatu

Appelsiinit ovat tosiaan ulkoa tuotuina parempia kuin kotimaiset. Oletteko muuten koskaan syöneet niitä appelsiineja mitä paikalliset syövät. Meille myydään vajaakypsyneitä ja CCC:llä pintavärjättyjä ja itse syövät kunnollisia. Säilytys ja pitka kuljetus vaativat raakoja hedelmiä.

CCC on muuten kasvunsääde ja appelsiinin pinnalla olevat vaaleammat laikut johtuvat siitä, ettei sumutus ole levinnyt kasassa tasaisesti (yhteen koskevilla pinnoilla on käsittelemättömiä kohtia).

Espanjalaiset viljelevät vientiin lähes ikuisia mansikoita, jotka ovat mahdollisimman kuivia ja suuria. Itsekin niitä syövät, mutta en ymmärrä miksi.

Kyllä mun kokemukset on ihan päinvastaiset,vientiinhän dumpataan yleensä huonolaatuisimmat lihat ym.
Uusiseelantilainen lammaskin on jotain vanhuuteen kuollutta uuhta.

"Miksi tuontijuustot maistuvat niin helkutin hyvälle ja ovat halvempia kuin suomalaiset?"

Sillä tuohon ei ole muuta vastausta kuin suomalaisen huono työn laatu joka on vielä julmetun kallista.

Jäätelönvalmistuksen perusteos (julkaistu Amerikassa 80-luvulla)
Skandinavian markkinoilla on otettava huomioon, että erityisesi Suomessa markkinat vaativat mietoja makuja ja matalaa sokeripitoisuutta.

Ilmiö on tunnettu: tarkasta huviksesi esim. Fanta pullo joka on tehty keskieuroopan markkinoille. Pakkauksen kyljessä on mehupitoisuus, joka on kaksinkertainen meidän markkinoillemme tehtyyn verrattuna.

Itseasiassa viiniharrastajat eivät ole sokkotesteissä erottaneet punaviiniä valkoviinistä, mikä vähentää sokkotestien mielekkyyttä.

Silmät aukikin kuitenkin voi havaita että espanjalaistuotteessa ei ole makua. Jalostustekniikan arvio (80-luku): Keskieurooppalaisen jalostuksen tärkein tavoite on massan ja säilyvyyden maksimointi, eikä jalostuksessa priorisoida makua.

8yuiopå kirjoitti:

Jäätelönvalmistuksen perusteos (julkaistu Amerikassa 80-luvulla)
Skandinavian markkinoilla on otettava huomioon, että erityisesi Suomessa markkinat vaativat mietoja makuja ja matalaa sokeripitoisuutta.

Ilmiö on tunnettu: tarkasta huviksesi esim. Fanta pullo joka on tehty keskieuroopan markkinoille. Pakkauksen kyljessä on mehupitoisuus, joka on kaksinkertainen meidän markkinoillemme tehtyyn verrattuna.

Itseasiassa viiniharrastajat eivät ole sokkotesteissä erottaneet punaviiniä valkoviinistä, mikä vähentää sokkotestien mielekkyyttä.

Silmät aukikin kuitenkin voi havaita että espanjalaistuotteessa ei ole makua. Jalostustekniikan arvio (80-luku): Keskieurooppalaisen jalostuksen tärkein tavoite on massan ja säilyvyyden maksimointi, eikä jalostuksessa priorisoida makua.

Lue lisää

Ruuan hinnalla ja laadulla ei lienee välttämättä mitään tekemistä toistensa kanssa.

Kotimaiset kasvikset maistuvat taivaalliselle,silti ostan talvella ulkolaisia,hinta ratkaisee.

Kalaakin tuodaan ulkoa, mutta kotimaista ahven filettä ei voita mikään,Norjalainen lohi hakkaa kevyesti kotimaisen kirjolohen,niin hinnassa kuin laadussalkin.

Leivän osalta osalta parhaat löydän suoramyynti pisteistä,jauhojen alkuperää en tiedä mutta maistuu leivältä,ei teollisuudelta.

Brasilialainen nauta on hyvää,samoin kotimainen possu,kinkkuna kotimainen on itselleni itsestään selvyys,kinkku ja joulupukki suomesta.

Kotimaista mansikkaa ei voita mikään,maistuu mansikalle.

Maitoa en juo mutta lapset kyllä,nystyrät lienee kohdallaan,maito tulee valiolta,jogurtista käy kaikki missä on sokeria.

Jatka siis viljeliä työtäsi,vittuilusta huolimatta,arvosta työtäsi siinä kuin ulkolaisenkin kilpailiasi tuotteita.

onko kallis työ parempaa kuin halpa työ? Missään en koskaan ole nähnyt tehtävän katutöitä niin paljon kuin Suomessa.Kadut revitään auki vähintään 2-3 kertaa kesässä.Milloin unohtuu jokin kaapeli ja milloin kaadot ovat päin persettä.Aikataulut mättää ilmeisesti lakkoilun takia ja sen jälkeen kiireellä tulee sutta. Huvittavinta tässä on että työ Suomessa on kaikkein kalleinta.Rahalla ei siis saa hyvää. Tässä vain yksi esimerrkki.

vertailla samalla kertaa kirjoitti:

onko kallis työ parempaa kuin halpa työ? Missään en koskaan ole nähnyt tehtävän katutöitä niin paljon kuin Suomessa.Kadut revitään auki vähintään 2-3 kertaa kesässä.Milloin unohtuu jokin kaapeli ja milloin kaadot ovat päin persettä.Aikataulut mättää ilmeisesti lakkoilun takia ja sen jälkeen kiireellä tulee sutta. Huvittavinta tässä on että työ Suomessa on kaikkein kalleinta.Rahalla ei siis saa hyvää. Tässä vain yksi esimerrkki.

Lue lisää

Suomessa mikään tuskin maksaa yhtä paljon kuin valtion tai kuntien ylläpito.

En tarkoista itse järjestelmiä vaan sijoitettuja rahoja suhteessa tulokseen.

Terveudenhuolllon kustannukset viellä käsitän mutta en muita.
Kun kaupungissa tai kunnassa tehdään vaikka tietä, omana työnä on jälki säällittävää.Tekijöitä lienee turha syyllistä, työ on tilaajansa näköinen.

Kaupungeilla ja kunnilla on paljon traktoreita,miten lienee peltojen laita?

sinulta miksi vertaat Suomalaista "lehmänlihaa" Brasilialaiseen "häränlihaan"?

Tuo osoittaa sen että olet noihin uusavuttomiin, elämäntapatyöttömiin kuuluva luuseri,joka ei osaa muuta kuin tehdä sitä mitä muutkin tekee,ja täälä
kun joku on alkanut moittia kotimaista ruokaa, niin ei muuta kuin haukkumaan, vaikket edes tiedä mistä puhut.Jos joku hakkais päätään seinään varmaan sinä tekisit samoin.

lämpimässä ja kosteassa ilmanalassa kasvatettuun tomaattiin niistä monista torjunta-aineista, joita hautuvassa ilmanalassa kasvatus vaatii. Ja kun ne täytyy vielä kuljetusta varten suojata voimakkailla myrkyillä niin makua on.
Suurin osa myrkyista muuten on hyvänmakuisia.

Lihan vertailusi osoitti että,"OLET TYPERYS"!
Miksi lehmänlihan pitäisi olla maultaan samaa luokkaa häränlihan kanssa? (typerää vertailua)

Jos tuotetta alkaa moittia pitää tietää mistä puhuu.
Varmaan Brasiliasta tuotu häränliha on maukasta ja mureaa, koska se on hormooneilla nopeasti kasvatettua,nuorta lihaa,ja kun eläimeltä on vasikkana poistettu kivekset,se kasvattaa rasvaisempaa lihaa,joka on maukkaampaa.
Suomalaista häränlihaa ei ole saatavissa, koska täällä ei saa sonnivasikalta poistaa kiveksiä.

Olisikohan Suomalainen maito liian hygienistä, ettei siitä tule maistuvaa juustoa,vai onko Suomalainen työntekijä taitamaton?

taitaa tulla kirjoitti:

lämpimässä ja kosteassa ilmanalassa kasvatettuun tomaattiin niistä monista torjunta-aineista, joita hautuvassa ilmanalassa kasvatus vaatii. Ja kun ne täytyy vielä kuljetusta varten suojata voimakkailla myrkyillä niin makua on.
Suurin osa myrkyista muuten on hyvänmakuisia.

Lihan vertailusi osoitti että,"OLET TYPERYS"!
Miksi lehmänlihan pitäisi olla maultaan samaa luokkaa häränlihan kanssa? (typerää vertailua)

Jos tuotetta alkaa moittia pitää tietää mistä puhuu.
Varmaan Brasiliasta tuotu häränliha on maukasta ja mureaa, koska se on hormooneilla nopeasti kasvatettua,nuorta lihaa,ja kun eläimeltä on vasikkana poistettu kivekset,se kasvattaa rasvaisempaa lihaa,joka on maukkaampaa.
Suomalaista häränlihaa ei ole saatavissa, koska täällä ei saa sonnivasikalta poistaa kiveksiä.

Olisikohan Suomalainen maito liian hygienistä, ettei siitä tule maistuvaa juustoa,vai onko Suomalainen työntekijä taitamaton?

Lue lisää

kivekset ettei sikiä lisää kaltaisiasi?

maajussilta poistaa kirjoitti:

kivekset ettei sikiä lisää kaltaisiasi?

oli, eikö ollut asiassa mitään korjattavaa?

Vastauksestasi päätellen kuulut siihen kaupunkilaisporukkaan, joka on syönyt liikaa noita ympättyjä tuotteita, jonka seurauksena olet menettänyt siitoskykysi,josta syystä olet noin katkeran kateellinen siitoskykyisille.

taitaa tulla kirjoitti:

lämpimässä ja kosteassa ilmanalassa kasvatettuun tomaattiin niistä monista torjunta-aineista, joita hautuvassa ilmanalassa kasvatus vaatii. Ja kun ne täytyy vielä kuljetusta varten suojata voimakkailla myrkyillä niin makua on.
Suurin osa myrkyista muuten on hyvänmakuisia.

Lihan vertailusi osoitti että,"OLET TYPERYS"!
Miksi lehmänlihan pitäisi olla maultaan samaa luokkaa häränlihan kanssa? (typerää vertailua)

Jos tuotetta alkaa moittia pitää tietää mistä puhuu.
Varmaan Brasiliasta tuotu häränliha on maukasta ja mureaa, koska se on hormooneilla nopeasti kasvatettua,nuorta lihaa,ja kun eläimeltä on vasikkana poistettu kivekset,se kasvattaa rasvaisempaa lihaa,joka on maukkaampaa.
Suomalaista häränlihaa ei ole saatavissa, koska täällä ei saa sonnivasikalta poistaa kiveksiä.

Olisikohan Suomalainen maito liian hygienistä, ettei siitä tule maistuvaa juustoa,vai onko Suomalainen työntekijä taitamaton?

Lue lisää

30 % suomalaisesta naudanlihan tuotannosta on lehmää, Brasiliasta taas tuodaan Suomeen pelkästään härkää.

Noita kivesten poistoja muuten tehdään Suomessakin sioille, kun ei haluta toimittaa karjuja 80 kiloisena teurastomolle, vaan halutaan väkisin lisätä ylituotantoa kasvattamalla ne 115 kiloisiksi.

Niinpä niin kirjoitti:

30 % suomalaisesta naudanlihan tuotannosta on lehmää, Brasiliasta taas tuodaan Suomeen pelkästään härkää.

Noita kivesten poistoja muuten tehdään Suomessakin sioille, kun ei haluta toimittaa karjuja 80 kiloisena teurastomolle, vaan halutaan väkisin lisätä ylituotantoa kasvattamalla ne 115 kiloisiksi.

Lue lisää

Olen itsekin vuosia pyrkinyt nostamaan sonnivasikoiden osuutta tuotannossani ja jonkinverran tuloksiakin on tullut ruokinnan säädöillä astutusaikana, mutta sadan prosentin sonnisaalis on huippuluokkaa, mitenkähän se onnistuu?
Suomessa muuten sikoja salvetaan karjun hajun poistamiseksi, eikä kasvun takia. Sikoja ei myöskään kasvateta 115 kiloisiksi.

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Olen itsekin vuosia pyrkinyt nostamaan sonnivasikoiden osuutta tuotannossani ja jonkinverran tuloksiakin on tullut ruokinnan säädöillä astutusaikana, mutta sadan prosentin sonnisaalis on huippuluokkaa, mitenkähän se onnistuu?
Suomessa muuten sikoja salvetaan karjun hajun poistamiseksi, eikä kasvun takia. Sikoja ei myöskään kasvateta 115 kiloisiksi.

Lue lisää

Suomeen tuodaan pelkästään häränlihaa, siis tehdään sama kuin Suomessakin, eli laitetaan paras liha vientiin ja syötetään ne lehmät omille kansalaisille.

Sikoja ei tarvitsisi salvata, jos ne vietäisiin riittävän nuorina teuraaksi. Samalla ylituotanto vähenisi.

Ja silti maailman parhaan emmentalin valmistus piti lopettaa.

oleilleena vähän aikaa ja paikallisiin oloihin tutustuneena.

Juuri tuon reissun jälkeen aloin kiinnittää huomion siihen mitä suuhuni laitan.


Ei se iso t-luu pihvi pelkällä maissilla ja heinällä tule niin isoksi kuin on.

kerro elintarviketyöläisille.