1-jalkainen kiinnostaa siksi, että sen saisi mahtumaan kuvaajan jalkojen välistä esim. ahtaassa katsomossa. Mutta onko siitä merkittävää hyötyä, kun kuvataan pitkällä putkella vai onko 3-jalkainen se varmin vaihtoehto?
1-jalkainen vs. 3-jalkainen jalusta?
Panasonic DMC-FZ7
9884
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yksi jalka on aina parempi kuin ilman, mutta kolmijalkaiseen verrattuna vain hätävara.
Ahtaissa paikoissa kolmijalkaistakin voi käyttää yksijalkana.
Monopodin ainoa etu on keveys.
Entäpä nopeus? Ainakin osan monopodeista voi "tiputtaa" auki ja lukita saman tien oikeaan korkeuteen. Tripodin kanssa pitää sitten säätää, sitä enemmän mitä epätasaisempi alusta jolla seistään - tai näin ainakin luulisi amatöörinä jolla ei vielä kumpaakaan ole. :)
Riippuu tilanteesta, kunnon jalusta sopii epätasaisellekin, ei sitä tarvitse sen enempää säätää kuin tasaisellakaan. Oikea kuvauskorkeus on suhteellinen käsite, jos on kiire, kuva otetaan siitä missä kamera sattuu olemaan.
Suurimman osan kuvista olen ottanut jalustalta vain levittämällä jalat lyhimpään asentoonsa, joka on tukevin tapa kaikilla jalustoilla.
Joskus kuvakulma tai näköesteet vaativat jalkojen pidentämistä, mutta harvemmin.
Omistan kyllä monopodin, mutta havemmin on tullut otettua mukaan...
Tai Unilock.
Ota keskiputkesta kiinni, kiepauta lukko auki, jalat valahtaa oikeaan asentoon maastosta riippumatta.
Kiepautus takaisin ja jalusta seisoo tukevasti.
Yksijalan etu on ainoastaan keveys ja toimii kainalosauvana, jos nilkka nyrjähtää, paitsi jos on sellainen rimpula, kuin kesällä lainaamani.
Se valui kasaan jo kameran painosta (2-2,5 kg).
Merkkiä en muista, mutta se oli Gitzotyyppinen jenkamuhveilla kiristettävä ja hyvin tukevannäköinen, paksu ja painava.
Sillä olisi voinut rusikoida, vaikka karhun hengiltä.
Tuota ei saanut edes suoraksi ilman viiden minuutin veivaamista, koska siinä oli neljä kiristysmuhvia, jotka piti ensin ruuvata auki ja sitten kiinni.
Kun sitten ruuvit oli kiinni, piti jalkaa hakata puunkylkeen, että ruuvit sai auki ja häkkyrän taa kuljetuskuntoon. Siitä huolimatta se ei kestänyt puoltakiloa enempää painoa.
Eräs toinen malli, Manfrotto oli parempi, sillä siinä oli pikalukot, mutta niitäkin oli neljä ja jokainen piti aukoa erikseen.
Se siis siitä ja sen nopeudesta.
Yksijalallakin voi kyllä saada teräviä kuvia, jos sen vielä tukee puuhun.
Terveisin
Nimimerkki: kokemusta omaava.
..yksijalkakin tehokkampi kuin kuvanvakain. Itseasiassa narunpätkällä päästään varmaan vaikaimen kanssa samoihin suljinaikoihin. Toki kolmijalka on varmin, mutta on monopodi tiettyyn rajaan saakka hyvä apu. Sitäpaitsi kolmijalankin on syytä olla tukeva sillä pitkät putket voivat olla valovoimaisina yllättävän painavia.
Aina ei kyllä auta jalustan tukevuuskaan, sillä monissa objektiiveissa on jalustakiinnitys huono tai väärässä paikassa.
Pitkät objektiivit on hankalia, koska ne kiinnitetään keskeltä vain yhdellä ruuvilla.
Monissa on vielä irtonainen jalustakiinnitys tai ainakin pyörivä. Tuollaisia linssejä ei saa koskaan pysymään tukevasti yhden pisteen kiinnityksellä.
Vaikka kameran massa ja peilin lukitus estäisikin laukaistärähdyksen niin tuuli heiluttaa systeemiä yllättävän helposti ja paljon. Varsinkin vastavalosuojaa käytettäessä.
Eräs valokuvaaja käytti jalustana puolentoista metrin pituista viemäriputkenpätkää, johon hän oli kolonnut paikan teleobjektiiville.
25 senttiä paksu putki pysyi pystyssä tukemattakin sopivalla alustalla.
Enkä ole edes ajatellut kumpi on tärkeämpi..
Voisi verrata kesä ja talvivaatteisiin ...kumpiakin tarvitaan silloin kun aika ja tarve on..
No kyllä se yksijalka taitaa olla lyömätön peli ahtaassa katsomossa mutta kolmijalka tarpeelisilla säädöillä taas toisissa tilanteissa paras
Mutta jos nyt on jotain ehdotettava niin hyvä yksijalka ekana..
Leluistani kuvan http://i44.photobucket.com/albums/f31/RT-Pakkaus/Jalustat.jpg?t=1166722254 kolmijalka on Gitzo Studex ja kuulapää saman valmistajan
On pari muutakin Gitzoa isompi ja pienempi..
Yksijalka on Lotus.
Monesti koulujen juhlasaleissa ei voi käyttää mitään kolmijalkaa kun istuu katsomossa penkirivillä kameran kanssa. Ainoa apu on yksijalka mitä on tullut ikävä käsien pystyssä pitämisen sijaan ja ainoan hujopin istuminen sinun eteesi penkkiriville.