Ollaan seurusteltu n.3vuotta yhdessä mieheni kanssa ja haluaisimme mennä kihloihin. Ainut asia vain on ettemme asu vielä yhdessä,koska haluan ensin suorittaa opintoni valmiiksi.Mitä mieltä te muut olette siitä että mennään kihloihin vaikkei asuta yhdessä?
Loppujen lopuksi,kihlathan tarkoittavat vain suurta lupausta mennä joskus kyseisen henkilön kanssa naimisiin...Joten eihän sillä ole väliä asuuko heti yhdessä vai ei.Vai mitä mieltä muut on??
Loppujen lopuksi,kihlathan tarkoittavat vain suurta lupausta mennä joskus kyseisen henkilön kanssa naimisiin...Joten eihän sillä ole väliä asuuko heti yhdessä vai ei.Vai mitä mieltä muut on??
Vastaukset 9
Vanhimmat
kihloihin, vaikka emme asuneetkaan yhdessä. Yhteen muutimme mentyämme naimisiin.
jos häät ovat vasta "joskus hamassa tulevaisuudessa", niin miksi kiire kihloihin? eikä sillä ole mitään väliä asuuko yhdessä vai ei, jos vaan tunteet on riittävät.. Itse en todellakaan tahtoisi "roikkua kihloissa" hamaan tulevaisuuteen häitä odotellessa. kun mies kosii, niin mulle pitää olla hääpäivä valmiiksi ehdottaa samalla. Muuten tulee pakit.
kihloihin ja muutimme vasta kahden vuoden jälkeen yhteen. Onnea teille!
Me menimme myös kihloihin, vaikka asuimme erillään ja vieläpä eri paikkakunnilla. Muutimme yhteen vasta mentyämme naimisiin. Hääpäivä oli tiedossa kun kihlauduimme.
Ei ne kihlat ole mikään VAIN lupaus. Lupauksiahan ei saa rikkoa, jos ei ole painavaa syytä.
Mielipiteeni kysymykseesi: Ei ole välttämätöntä asua yhdessä, jos toisen tuntee muuten niin hyvin, että uskaltaa luvata viettää loppuelämänsä hänen kanssaan.
Lupaudun menemään naimisiin vasta sitten kun olen todella varma ja valmis menemään naimisiin. Enkä menisi naimisiinkaan asumatta ensiksi yhdessä. Joten en siis kihloihinkaan.
Voihan olla, että yhdessä asuminen sujuu ok, mutta voi olla että ei... Mulle kihlaus on isompi askel, kun yhteen muuttaminen, mutta ei ehkä kaikille.
miettikääpä sitä että kun menee kihloihin ennen kuin muuttaa yhteen, niin ainakin tietää jo saaneensa toisensa.Minä ainakin seurustelisin niin pitkään että tunnen toisen todella hyvin ja sitten kihloihin ja sitten muutto yhteen.Myöhemmin sitten naimisiin,kun rahatilanne sallii.
Kaikki tablaa tyylillään.Ei kukaan ole sanomaan mikä on oikein ja mikä väärin!
Tehkää niin kuin mielestänne oikealta tuntuu!
Kyllä se mun mielestä on niin, että jos suhde ei toimi niin se ei toimi, oli kihloisa tai ei. Ei se pelkkä sormus pelasta mitään. Kuinkahan monta kihlausta on purkautunut? Avioeroon nähden kihlauksen purkaminen on pienempi paha. Riippuu tietysti ihmisestä, jotkut ottavat kihlauksen todella vakavasti, joillekin se ei ole nin suuri asia.
Seurusteluaika on aika erilaista kuin yhdessä asuminen. Vasta kun on asunut yhdessä tuntee toisen todella hyvin. Poikkeuksiakin voi olla, mutta usein yhdessäasuminen on se koetinkivi.
voiko seurustella niin pitkään, että todella tuntee toisen? Itse ainakin olen sitä mieltä, että vasta yhdessä asuessa oppii toisen tuntemaan kunnolla. En siis menisi kihloihin eli tekisi niin SUURTA lupausta ilman yhdessä asumista. Vaikka kuinka olisi kihloissa, mutta jos huomaa, ettei yhteiselo saman katon alla toimikaan, niin kyllä se suhde kaatuu, ei se kihloissa olo sitä pelasta.