Ketä ylipäätänsä kiinnostaa miten toiset ihmiset asuvat.Itse valitsimme älvsby talon ja olemme olleet tyytyväisiä valintaan.Kolme kuukautta olemme asuneet eikä minkään laisia vikoja ole vielä ilmennyt.Kyllä se taitaapi olla näin että täällä valittavat ne joilla ei ole varaa edes kerrostaloyksiön vuokraan.Meillä on komea maalaistalontyyppinen talo ja varmasti ei tule home vaurioita kun on rossi pohja ja kaikki.Joten kateelliset voisivat mennä jonnekkin muualle valittamaan.Täällä keskustelevat ne joilla on oikeasti varaa taloon.
Paskanjauhantaa
ylpeä älvärin omistaja
263318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Odota rauhassa, kyllä ne talosi epäkohdat sinulle tulee vielä paljastumaan. Itse asiassa tulet vieläpä itse syynäämään talosi läpikotaisin viimeistään takuun päättyessä.
Miten rossipohja ehkäisee kosteusvaurion kun kosteissa tiloissa olevat onnettomat eristeet pettävät? Miksi ihmeessä Älvärin rossipohjana pitää laittaa koneellinen tuuletus jos se olisi niin pomminvarma?
Jokainen asuu miten haluaa, Älväri sopii toisille toisille taas ei. Mutta ei siitä kannattajatkaan saa levittää väärää tietoa.
perustuvia "tietoja". Kyllä aika huimaa tekstiä ja väitteitä tulee niiltä, joilla ei edes kyseistä taloa ole, eikä siis myöskään todellista kokemusta niistä.
uuteen.
Kerrostaloyksiön muuten voisit kirjoittaa yhteneväisyyden vuoksi: kerros talo yksiö.
Terveisin: Joukko kateellisia
Talon rossipohja ei anna mitään takuita homeelle. Päivsatoin jos alapohja on muovitettu eikä hengittävä rakenne niin rossipohjasta ei ole mitään apua. Rossipohja voi toimia tai sitten ei toimi. Riippuu mm. maaperästä. Selvyyden tuohon saa pitkän ajan kuluessa (noin 10 v).
Omana mielipiteenä älvärin ulkonäköön voi kertoa, että maaseudulla on perinteisesti osattu rakentaa puusta ja se on näkynyt talojen julkisivuista. Minusta älvärin julkisivu ei ihan samaan yllä.
onko alvareiden omistajia. Oletteko laittaneet rossipohjaan koneellista kosteudenpoistoa. Vai miten olette ratkaisseet rossipohjan ongelmat
ei ole ongelmia ei, hometta ei ole alapohjassa. maan päällä tiivis läpinäkyvä muovi, talo rakennettu rinteeseen, vettä ei missään!
Ruotissahan nuo koneeliset kosteudenpoistajat rossipohjassa on paljon yleisempii kuin Suomessa Suomi tulee ilmeisesti jalkijunassa kokemuksen kautta
Ongelma alkaa siitä kun suhteellinen ilmankosteus ryömintätilassa ylittää 70 %. Ongelman kurissa pitämiseksi ja talotehtaan takuun voimassa pitämiseksi kannattaa käyttää sitä kuivuria. Tosin kuivurin myötä ilmaantuu uusi ongelma ja sen nimi on Radon. Näpäärä talonsa teettäjä asentaa ryömintätilasta katolle tuuletusputken Radonin poistamiseksi.
"Näpäärä talonsa teettäjä asentaa ryömintätilasta katolle tuuletusputken Radonin poistamiseksi."
Noin se varmaan menee.
Mutta ei se pelkkä tuuletusputki välttämättä riitä. Usein tarvitaan vielä huippuimuri putken päähän.
Mutta jos tuo alapohja on tarkoitus todella tuulettaa, niin mistä tulee korvausilma tilalle?
Mitenkäs jaksaa kondenssikuivain poistaa kosteutta entistä suuremmista ilmamääristä.
Miten se toimii syksyllä, kun ilma on ulkopuolella muutenkin kosteaa ja alapohjaan tuleva korvausilma on sitä syksyistä ilmaa?
Ihmettelen vain.
Ne ryömintätilan tuuletusluukut pitää tietenkin sulkea. Eihän sitä Radonin tuuletusputkea tarvittaisi jos luukut oisivat auki.
Lainaus: "Meillä on komea maalaistalontyyppinen talo"
Niin meilläkin. Rakennettu vuonna 1892, peruskorjattu vanhaa kunnioittaen 2002 ja mikä tärkeintä: ei ole missään puuttomalla yli-maarian vanhalla pellonpohjalla älvsy-talojen keskellä...
ja tuollako sitten rehvastelet? pakko aina ihmetellä miten toiset kuvittelevat tuollaisen vanhan rotiskon olevan jotain suurta ja mahtavaa
En ole tuo henkilö, joka kertoi tuosta talosta, mutta on nykyään elää ajattelu, jonka mukaan uusi elementtitalo on uusi ja hieno, ja kaikki sata vuotta vanha vanhaa lahoa paskaa.
Näinhän asia ei todellakaan ole. Ennen rakentaminen oli monelta osin paljon laadukkaampaa. Taloissa ovet olivat täyspuuta (tänään usein pahvia), kaappien ovet kunnon puuta (tänään jotain lastulevyä laminaattipinnoin), seinät kunnon hirrestä (tänään valkoiseksi maalattua kipsilevyä).
Joten kannattaisi miettiä sitä, mikä on todella arvokasta. Mistähän muuten johtuu, että nuo vanhat hirsitalot ovat säilyneet samalla paikalla toista sataa vuotta, kun nykytalot saadaan asumiskyvyttömiksi parissa vuosikymmenessä. Se on se laatu...
mutulla totutetut jutut kuitenkaan niin erinomaisia. Oman aikakautensa edustajina - totta kai. Ei kuitenkaan mitenkään ylivertaista nykypäivään. Enkä tarkoita ettenkö arvostaisi vanhoja tietoja ja taitoja, mutta niitä on turha enää koittaa verrata nykypäivän vaatimuksiin ja koittaa tunkea niitä samaan kuosiin uuden kanssa. Niille on ehdottomasti aikansa ja paikkansa, myös noille vanhoille.
Niin. Kyllähän sitä varmaan meikäläisenkin kelpaisi siinä tasamaatontin ällby-talossa. Omenapuita ei tarvitsisi hoitaa ja haravointikin jäisi perikunnalle (lapset nyt 5- ja 7 -vuotiaita. Ainoastaan opistoinsinöörien päiväunimaailmassa enemmistö ei atvosta vanhoja hirsirunkoisia maatilojen päärakennuksia...
Miksiköhän itse kehuit talosi "maatalomaisuutta"?
Vanhan hirsitalon tai hieman uudemman rintamamiestalon ikä todistaa että talon rakenne on toimiva. Noissa ei yleensä ole käytetty muovia missään ja eristeet ovat puupohjaisia. Rakenne on hengittävä.
Uusissa, esim. vaikka älväri, taloissa muovia käytetään monissa paikoissa. Minua itseä ihmetyttää miten vielä 2000 luvulla kosteiden tilojen päällysteeksi hyväksytään muovimatto. No, tuo on ostajan/asujan päätös.
Muovisten parakkien elinikä tuskin yltää ede 50 vuoteen joten tuossa suhteessa vanhojen talojen rakenteet ja rakenteissa käytetyt matereiaalit sekä rakenneratkaisut ovat kestävämpiä kuin muovitaloissa.
On uusi tehtaalta tullestaan, mutta on siinä perinteitä silti kunnioitettu:
Suunnittelu, pohjaratkaisut, pintamateriaalit ja ilmanvaihtojärjestelmät ovat peräisin tuolta kultaiselta 1970 luvulta.
Mikä sen vuosisadan vaihteen rakentamisen sen paremmaksi tekee kuin -60 tai -70 luvun rakentamistavat?
Yksinkertaisesti materiaalit, rakennneratkaisut sekä työn laatu.
Ulkonäkökin on 1970 lukulainen.
Toisaalta älväri käy hyvin 70-luvun täydennysrakentamisiin.
hengittäminen on yhtä kuin energiahukka, ja sillekin on oikein nimi "veto", huo vanhat talothan falskaavat keskeltä suoraa seinääkin.
Wanhat hywät talot sattumalta säilyneet kunnossa.
Suurin osa oli tosiaan hengittäviä (=kylmiä) mutta mätäni kuitenkin paikalleen ellei sota tai tulipalopakkanen ehtinyt polttamaan aiemmin pois.
Ei rakentamista osattu ennenkään.
Mene tutustuu rintamiestalo.net foorumiin niin koet miten rintsikka voi. Rakenteet terveet ja kylmyys torjutaan tarvittaessa uuneilla.Sauna lammitetaan puilla Alvarissa noita uuneja on ilmeisesti kitsaasti. Vai millainen muuri talossa on
Minun veikauksen mukaan kovin moni nykyaan rakennettu alvari ei saavuta rintsikkatalojen ikaa. Taitaa kato ja home vieda alvarit ensin ennekuin sodan jalkeen rakennetut rintsikat. Kuka elaa niin nakee
ei koskaan läträtty veden kanssa, paitsi lattianpesun yhteydessä. Sauna- ja pesutilat erillisessä saunarakennuksessa. Sama pätee ulkohuussiin.
Ne vanhat kartanotalot näyttäkin niin synkiltä. Onneksi ei nykyään samanlaisia tehdä. Varmaan uppos parin talon hinta siihen peruskorjaukseen. Ja muovia
pitäisi saada alennusta maksuihin. Historiikki-talon kiinteistövero pitäisi harkita uudelleen, eihän siellä voi asuakkaan kuin 3kk vuodesta.