Mulla on pentu, alle 5 kk vanha ja mulla menee hermot sen kanssa. Se hyppii KOKO AJAN ja KAIKKIA vasten, ulkona se on aivan pakkomielteen riivama muiden ihmisten kanssa. Sen olisi saatava kaikkiin tutustua ja jos ei saa niin se alkaa vinkumaan ja jumittaa niin kauan et ihminen on kadonnut. Se on iso koira, yli 20 kg ja sen kuuluisi olla pentunakin rauhallinen, mutta ei ole. Siis tajuan normaalin leikkimisen jne mutta kotonakin se aivan jatkuvasti riehuu, vinkuu kun ei keksi puuhaa. Se on koulutettu kaikkiin perusjuttuihin ja tottelee, mutta koko ajan aivan v***n energinen. Vien sen usein jopa 4 kilsan lenkille, kasvattajakin vie omiaan, mutta ei se rauhoitu koskaan. Kaikkia aktivointijuttuja olen kokeillut. Kohta ei auta kuin antaa se pois, ja se ei tosiaankaan ole minusta edes vaihtoehto. Halusin koiran, joka on rauhallinen ja suht aktiivinen, eli miten sanotaan sen rotukuvauksessakin ja kuinka muut samanrotuiset ovat olleet. Mutta katuisin aina jos tekisin niin. Voitteko auttaa jotenkin, en vaan jaksa kun menee duunissakin hermot ja kotona ei saa olla edes minuuttia rauhassa kun rakki vinkuu ja ulisee. Terve on, tohtori tutkinut.
Miten toimin?!?!?!?
Menee hermo
13553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Juu..tuttua on. Melkeinpä kaikki koirat on pentuna hyperaktiivisia, ei siinä paljon rotukuvaukset auta. Koirat on yksilöitä, kuten me ihmisetkin. Älä nyt ala vielä pennusta luopumista miettimään. Kyllä se ajan kanssa tasaantuu ja ethän sinä ole saanut tuohon karvaturriin vasta kuin pintaraapaisun. Se on kuule monen vuoden taistelutanner ja paljon isompiakin juttuja on vielä edessä.
Kannattaisi kokeilla jonkinlaista koirakoulua tai muuta yhteistä harrastusta. Siellä ainakin saa koira temmeltää ja oppii olemaan muitten koirien ja ihmisten seurassa. Raskastahan koirankasvattaminen on, mutta näitäkin asioita olisit voinut miettiä aikaisemmin. Koiralla pitää olla paljon aktiviteettia, ainakin ensimmäiset kaksi vuotta ovat hyvin hektisiä. Sylikoirat ovat sitten erikseen.
Paljon en neuvoja voi tuohon vinkumiseen antaa, mutta ota myös huomioon, että kun olet kahdeksan tuntia raatanut töissä, on pentu ollut sen ajan toimettomana kotona, ei ihme että energiaa riittää kun vihdoin sai kaverin itselleen. Ruoaksi suosittelen vähän proteiinia sisältävää ruokaa, mutta senkin kanssa pitää olla tarkkana koska koira on kasvavassa iässä. Pitkät lenkit ja paljon tottelevaisuus harjoittelua ulkona. Ja nyt talvella jäälle riehumaan. Kyllä se siitä...
Niin ja mitä siihen hyppimiseen tulee, niin opeta koiralle selkeät säännöt. Vierellä ja seuraa on perus säännöt jotka on hyvä osata. Kielto ja rankaisu ja onnistuneen ohituksen jälkeen aina paljon kehuja ja makupala. Kuonopantaa voisitte myös kokeilla.
...eihän roomaakaan rakennettu päivässä...
sellaista lukeneeni,että kun vähentää hiilihydraatteja ruoasta, niin sekin vähentäis tuota yliaktiivisuutta. Ainakin ADHD koirilla on näin. En toki tarkoita että koirallasi olisi tämä.
olisi terve koira.. Ei 5-v ihmistäkään voi verrata käytökseltään 30v aikuiseen. Järkeä käteen. Harrastatko koirasi kanssa mitään? Jos et niin koulutuskentälle mars mars..
rodusta,muuten kaikki pyreneittenmastiffini ja chow chowni olisivat olleet sairaita koiria =)Ne kun ovat yleensä syntyneet rauhallisiksi eivätkä juuri leiki,riehu ym,ovat ja ottavat nokosia lähinnä.
Ne on ainoat keinot, mitkä toimii. Ja paljon sallittua tekemistä, mihin saa energiaa purkaa. Meillä nyt vuoden ikäinen koira on HIEMAN rauhallisempi kuin ennen, ainakin vieraat väittää niin kun tulevat kylään. Suosittelen minäkin sitä koirakoulua, mekin käytiin 8kk ikäisenä 10 kerran alkeiskurssi ja se vaikutti paljon koiran käytökseen!
Niinkuin jo moni on sanonut "koulutusta" ja pitkää pinnaa itsellesi, älä missään nimessä hermostu koirallesi, hermostumisella saat vaan vahinkoa aikaseksi koirallesi.
PS.
Koirasi on vielä ihan vauvaikäinen.
sano sille lujasti EI niin se tajuaa lopettaa tekemansä asian. Opeta myöskin naapurit sanomaan samoin.
Hauskaa Joulua.
(taa ei sit ollu vitsi, kasvattajien "kärki" palstalla uskoo ei-sanan tehoon vahvemmin kuin Jeesukseen)
joku ongelma ymmärtää että se EI pitää ensin opettaa sille kun luulet että se osaa sen valmiiks.
Nää ihmisethän on yrittäneet sulle kertoo että se pitää OPETTAA TOTTELEEN sitä EI-sanaa mutta mikä ihme kun et käsitä.
Pitkät piuhat?
olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Ensin on hyvä että koiralle opetetaan ei sanan merkitys, ettei käy kuin jenkkilässä. Siellä on tutkittu että yli 50% koiratarhoille tuoduista koirista luulevat sanaa EI omaksi nimekseen. Tästä syystä niitä koiria sinne tarhalle kiikutetaankin.
Sehän ei sitä tunnista mikä se on, joten ihan sama mitä sanaa käyttää siinä mielessä vaikka joulupukkia.
Sitä paitsi ei on turhin ja tunnetuin koiran käytöksen korjausana, eikä suinkaan komentosana.
käytösongelmiin??
selvisi mitä vastapuoli on tarkoittanut? Parempi silti nyt kuin ei koskaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=4500000000001523&posting=22000000019369882
Jos olet eri mieltä kuin tässä sanotaan, jota myös eräs sinun vihaamasi kirjoittaja kirjoitti, väität että ei on tehokas korjaussana.