Olen nätiksi kehuttu, hoikka nuori nainen, älyssäni ei ole vikaa ja olen onnellisessa suhteessa täydellisen oloisen miehen kanssa. Ongelmani on luottamuksestani ihmisiä kohtaan. Epäilen aina kaikkea ja pelkään poikaystäväni jättävän minut.
Olen kateellinen toisille kauniille tytöille, seuraan aina heitä ja suuri kateus iskee kun näen äänekkäitä, huomiotaherättäviä kauniita tyttöjä. Silloin seuraan tarkasti heidän käyttäytymistään ja samalla poikaystäväni reaktioita heihin.
Pakkomielteestäni on tullut jo melkeinpä häiritsevä ja tiedän jos ilmaisen negatiiviset tunteeni rakkaimmilleni, hän rupeaa katselemaan minua kielteisessä valossa. Kauniista tytöistä yritän poimia kaikkea mikä tekee heistä vähemmän viehättävämmän. Minihameisista kikattavista nuorista tytöistä mietin että hekin käyvät wc:ssä tekemässä tarpeensa (ehkä joskus heränneet wc-pöntöltä pitkän yön jälkeen), heillä on paksut meikit naamassa peittääkseen ihon virheet ja että hyvän ulkonäön salaisuus on kasvojen ehostuksessa ja vaatetuksesta. Rintavarustus näyttää pyöreeltä ja runsaalta kun heillä on pushupit. Kun ajattelen tällä tavalla, kateus ei siinä hetkessä ole niin voimakasta.
Minua ihmetyttää ihmisten turhamaisuus; kaiken pitää olla hyvännäköstä, sanat ovat harkittuja ja kaikessa pitää olla niin iloinen ja cool vaikka periaatteessa aika moni asia elämässä on aika paskamaista ja kaksinaamaista.
Mihin ovat kadonneet realistit?
Olen kateellinen toisille kauniille tytöille, seuraan aina heitä ja suuri kateus iskee kun näen äänekkäitä, huomiotaherättäviä kauniita tyttöjä. Silloin seuraan tarkasti heidän käyttäytymistään ja samalla poikaystäväni reaktioita heihin.
Pakkomielteestäni on tullut jo melkeinpä häiritsevä ja tiedän jos ilmaisen negatiiviset tunteeni rakkaimmilleni, hän rupeaa katselemaan minua kielteisessä valossa. Kauniista tytöistä yritän poimia kaikkea mikä tekee heistä vähemmän viehättävämmän. Minihameisista kikattavista nuorista tytöistä mietin että hekin käyvät wc:ssä tekemässä tarpeensa (ehkä joskus heränneet wc-pöntöltä pitkän yön jälkeen), heillä on paksut meikit naamassa peittääkseen ihon virheet ja että hyvän ulkonäön salaisuus on kasvojen ehostuksessa ja vaatetuksesta. Rintavarustus näyttää pyöreeltä ja runsaalta kun heillä on pushupit. Kun ajattelen tällä tavalla, kateus ei siinä hetkessä ole niin voimakasta.
Minua ihmetyttää ihmisten turhamaisuus; kaiken pitää olla hyvännäköstä, sanat ovat harkittuja ja kaikessa pitää olla niin iloinen ja cool vaikka periaatteessa aika moni asia elämässä on aika paskamaista ja kaksinaamaista.
Mihin ovat kadonneet realistit?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jaa kyll mä sun ongelman tajusin, mutta en tota loppuu...
mutta kukaan ei ole täydellinen
Niin ja mitä edes tarkoittaa sana täydellinen. Jos itse tuntisin olevani täydellinen, niin iskisi varmaan raju masennus. Enää ei pystyisi kehittymään missään, mitään uutta ei voisi oppia, ainoa tie olisi alaspäin
Elämä on ihan kivaa kun ei yritä ottaa sitä turhan vakavasti. Huumoria peliin. Mua ainakin naurattaa ja säälittääkin tyypit jotka luulee olevansa jotenkin erityisen tärkeitä. On erittäin hauskaa joidenkin tärkeiden tyyppien seurassa möläyttää jotain omituista.
luvulla missä kaikki on pinnallista, kaikki ovat röyhkeitä egoisteja. Aikaa jolloin haluamme poistaa negatiiviset asiat pois mielestämme, tyyliin "poissa silmistä poissa mielestä" tällaista ajattelutapaa ei ainoastaan harjoita nuoret/nuoret aikuiset vaan myös yhteiskunta. Yhteiskunta lukitsee vanhukset vankilaan jota kutsutaan vanhainkodiksi, sairaat laitetaa hoitoloihin jotta emme näkisi kuolemaa. Myös vaimmaiset suljetaan taloon. Pois meidän täydellisten yksilöiden silmistä. Ja tästähän seuraa pahimmassa tapauksessa se, että yhteiskunta ei halua enää vammaisia lapsia joten kaikki sikiöt/keskoset jolla luultavasti on jokin vamma abortoidaan, tätä puhutaan ihmisten jalostuksesta. Mutta toinen paha on jo tapahtunut, vammaiset joilla on jokin vakava sairaus, eivät saa hoitoa, koska yhteiskunta ei halua laittaa rahaa yksilöön joka ei pysty tuottamaan yhteiskuntaan mitää.
Vastaus sinun kysymykseen, realisteja kyllä on, mutta heidän sanoillaan ei ole arvoa nykymaailman maailmassa jossa raha, esteettinen arvo, menestys ovat niitä arvoja joita halutaan ja ne joilla sellaisia on, heitä kunnioitetaan.
No jos sun poikakaveri sua oikeesti rakastaa nii tuskin tulee kuuloonkaa katella muita, mutta ite voin poikana sanoa että ulkonäkö ei oo kaikki kaikessa..