homoseksuaalisuuden syyt

Kiitos järkevistä ajatuksista edelliselle kirjoittajalle! Oma viestini on alempana, mutta tässä täydennys. Tosiaan olen itse lopettanut pohdiskelut, miksi. Pitkäaikaisessa psykoanalyysissäni ei löytynyt syytä homouteeni, sen sijaan löytyi mielenrauha ja se on tärkeintä. Ja lopulta elämääni saapui oma kulta. En tarvitse enää mitään muuta!

Luulisi jo nimimerkin kertovan, että olen todellakin 100% homoseksuaali!

minä homo kirjoitti:

Luulisi jo nimimerkin kertovan, että olen todellakin 100% homoseksuaali!

Koska nämä ns. faktat sattuivat osumaan sinun kohdallasi oikeaan niin luulet että ne pätevät kaikkiin homoihin ?

Olen löytänyt miehen, jota rakastan ja joka rakastaa minua. En tuhlaa aikaani sen pohdiskeluun, mitä olen ja miksi. Jos olisin hetero, en olisi tavannut häntä.

Markus kirjoitti:

Olen löytänyt miehen, jota rakastan ja joka rakastaa minua. En tuhlaa aikaani sen pohdiskeluun, mitä olen ja miksi. Jos olisin hetero, en olisi tavannut häntä.

No itse olen 15 vuotias, ja luulen että tuo etäinen isäjuttu olisi mahdollinen syy moniin tapauksiin, ainakin itselläni omaan tapaukseeni. Vanhempani eivät ole eronneet, eivätkä edes riitele. Minulla ei ole isoveljiä, mikä poistaa ainakin minun tapauksessani tuon raskauden aikaisen hormonijutun.

Pienenä karsastin kyllä raisuja leikkejä n. 11 vuotiaaksi asti, kunnes kaveripiirini vaihtui. Olin siihen asti leikkinyt pääosin tyttöjen kanssa,ja olin aina vihannut tappeluita. No olihan minulla joitakin poikia kavereina, näiden kanssa leikit olivat kumminkin rauhallisia.

Tämän jälkeen asiat kuitenkin muuttuivat. n. 10 vuoden jälkeen ei ole ollut tyttöjä kavereina. Ei oikeastaan ketään. Kaveripiiriini kuului sittemmin melko raisuja poikia, ja kuuluu yhä. Kun aiemmin karsastin kaikkia tietokonepelejä joissa lentää veri, asenteeni muuttui leikimme sotaleikkejä, kiusasimme tyttöjä, tapoimme jopa räkättirastaiden poikasia keväisin, julmilla tavoilla, minä olin aina se johtaja (älkää ottako hernettä nenäänne tästä). Nyt alkoivat sotapelit jopa kiinnostamaan, ja nykyään en juuri muuta pelaakaan.

Silti minulla on edelleenkin voimakas kaipuu isään. Jos ajassa voisi hypätä taaksepäin olisin tehnyt lapsuudessani kaiken toisin. Olisin 5 vuoden jälkeen aloittanut jonkun kunnon harrastuksen vaikkapa jalkapallon, ja todennäköisesti olisin saanut sitäkautta kavereita. Olisin tahtonut viettää enemmän aikaa isäni kanssa. Hän jäi lapsuudessani hyvin vieraaksi ihmiseksi.

Joskus pienenä tuli ajateltua , että kumpi vanhemmisani olisi pitänyt hädän hetkellä kuolla, ja se olisi ollut isä.

Nyt vasta tämän vuoden aikana välimme ovat parantuneet. Olemme tehneet vaikka mitä yhdessä, kuten käymässä melomassa kanotilla, tai vaeltamassa lapissa. Vasta nyt tuntuu siltä että välitän hänestä. Mutta tämä taitaa olla jo liian myöhäistä korjata menneitä.

Näin ollen voinkin sanoa että isänpojat ovat harvoin homja. Yleensä luulisin että homoilla olisi ollut turhan läheiset välit äitiin lapsuudessa, kuten minullekin kävi. Olen huomannut että rajummat kaverit, ja läheisemmät suhteet isään ovat muokanneet luonnettani heterommaksi ja raisummaksi, vaikken edellenkään osaa juuri tapella , mutta seksuaalisia taipumuksia se ei juuri ole muuttanut. Tajusin ensimmäistä kertaa olevani homo, tai biseksuaali kuluneena viime kesänä.

En ole sen takia juurikaan epätoivoinen, vain äärimmäisen pettynyt itseeni. Olisipa isäni ollut läheisempi lapsuudessa. Ilmeisesti samaistuminnen isääni on minulla jäänyt lasuudessa pahasti kesken, se yrittää korjaantua yhä. Onko muilla homoilla ollut läheiset suhteet isään lapsena.

Jos on isä joka käy pokansa kanssa potkimassa palloa, ja on kannustava, ja luo läheiset veljelliset suhteet poikaansa en usko että lapsesta kovin helposti tulisi isompana homoseksuaali.

xcvbnm kirjoitti:

No itse olen 15 vuotias, ja luulen että tuo etäinen isäjuttu olisi mahdollinen syy moniin tapauksiin, ainakin itselläni omaan tapaukseeni. Vanhempani eivät ole eronneet, eivätkä edes riitele. Minulla ei ole isoveljiä, mikä poistaa ainakin minun tapauksessani tuon raskauden aikaisen hormonijutun.

Pienenä karsastin kyllä raisuja leikkejä n. 11 vuotiaaksi asti, kunnes kaveripiirini vaihtui. Olin siihen asti leikkinyt pääosin tyttöjen kanssa,ja olin aina vihannut tappeluita. No olihan minulla joitakin poikia kavereina, näiden kanssa leikit olivat kumminkin rauhallisia.

Tämän jälkeen asiat kuitenkin muuttuivat. n. 10 vuoden jälkeen ei ole ollut tyttöjä kavereina. Ei oikeastaan ketään. Kaveripiiriini kuului sittemmin melko raisuja poikia, ja kuuluu yhä. Kun aiemmin karsastin kaikkia tietokonepelejä joissa lentää veri, asenteeni muuttui leikimme sotaleikkejä, kiusasimme tyttöjä, tapoimme jopa räkättirastaiden poikasia keväisin, julmilla tavoilla, minä olin aina se johtaja (älkää ottako hernettä nenäänne tästä). Nyt alkoivat sotapelit jopa kiinnostamaan, ja nykyään en juuri muuta pelaakaan.

Silti minulla on edelleenkin voimakas kaipuu isään. Jos ajassa voisi hypätä taaksepäin olisin tehnyt lapsuudessani kaiken toisin. Olisin 5 vuoden jälkeen aloittanut jonkun kunnon harrastuksen vaikkapa jalkapallon, ja todennäköisesti olisin saanut sitäkautta kavereita. Olisin tahtonut viettää enemmän aikaa isäni kanssa. Hän jäi lapsuudessani hyvin vieraaksi ihmiseksi.

Joskus pienenä tuli ajateltua , että kumpi vanhemmisani olisi pitänyt hädän hetkellä kuolla, ja se olisi ollut isä.

Nyt vasta tämän vuoden aikana välimme ovat parantuneet. Olemme tehneet vaikka mitä yhdessä, kuten käymässä melomassa kanotilla, tai vaeltamassa lapissa. Vasta nyt tuntuu siltä että välitän hänestä. Mutta tämä taitaa olla jo liian myöhäistä korjata menneitä.

Näin ollen voinkin sanoa että isänpojat ovat harvoin homja. Yleensä luulisin että homoilla olisi ollut turhan läheiset välit äitiin lapsuudessa, kuten minullekin kävi. Olen huomannut että rajummat kaverit, ja läheisemmät suhteet isään ovat muokanneet luonnettani heterommaksi ja raisummaksi, vaikken edellenkään osaa juuri tapella , mutta seksuaalisia taipumuksia se ei juuri ole muuttanut. Tajusin ensimmäistä kertaa olevani homo, tai biseksuaali kuluneena viime kesänä.

En ole sen takia juurikaan epätoivoinen, vain äärimmäisen pettynyt itseeni. Olisipa isäni ollut läheisempi lapsuudessa. Ilmeisesti samaistuminnen isääni on minulla jäänyt lasuudessa pahasti kesken, se yrittää korjaantua yhä. Onko muilla homoilla ollut läheiset suhteet isään lapsena.

Jos on isä joka käy pokansa kanssa potkimassa palloa, ja on kannustava, ja luo läheiset veljelliset suhteet poikaansa en usko että lapsesta kovin helposti tulisi isompana homoseksuaali.

Lue lisää

Totta on. Homot usein nimenomaan karsastavat sanallista tai fyysistä mittelöintiä muiden poikien kanssa. Jalkapallo- tai jääkiekkoharrastukset ovat yksi tällainen muoto, joskin niiden luonne on ehkä muuttunut vuosikymmenten kuluessa vähemmän rajummaksi (aikuiset "kannustavat" lapsia vähemmän ankaremmin ja henki on muutenkin enemmän hauskanpidollista kuin kilpailullista).

Homojen vähyys em. harrastusten parissa voi tietenkin olla suoraa syytä heidän etäisyyteensä isään. Isäthän ne useimmiten poikiansa aktiivisesti vievät kaukaloihin ja kentille. Myös muillakin aikuisilla miehillä voi olla merkitystä tässä asiassa.

Nämä asiat nyt kuitenkin ovat aikamoisia tabuja, mutta ne liittyvätkin laajempaan yhteyteensä (vähemmistöpolitiikkaan nimittäin). Jos tulee ilmi, että homous on syntynyt jonkin lapsuuden "vian" seurauksena, niin sehän arvatenkin alentaa ihmisarvoamme? Tai ainakin näin jotkut tuntevat ajattelevan, kun seksuaalisen suuntautumisen kehittymistä ei saisi joko lainkaan tutkia tai siinä pitäisi tulla ennaltamäärättyihin tuloksiin.

Sitten viimeinen puolustus heillä on se, että miksi sitä tulisi tutkia. Tutkitaanhan kuitenkin paljon merkityksettömämpiäkin asioita. Ei ole mitään syytä, miksi seksuaalinen kehitys olisi jokin musta-aukko, jonka totuuksia tulisi piilotella, paitsi jos sen takana on jokin typerä ideologinen päähänpinttymä (jollaiset eivät tietenkään sovi demokratiaan, jota sentään kaikki pitävät ehdottomana).

xcvbnm kirjoitti:

No itse olen 15 vuotias, ja luulen että tuo etäinen isäjuttu olisi mahdollinen syy moniin tapauksiin, ainakin itselläni omaan tapaukseeni. Vanhempani eivät ole eronneet, eivätkä edes riitele. Minulla ei ole isoveljiä, mikä poistaa ainakin minun tapauksessani tuon raskauden aikaisen hormonijutun.

Pienenä karsastin kyllä raisuja leikkejä n. 11 vuotiaaksi asti, kunnes kaveripiirini vaihtui. Olin siihen asti leikkinyt pääosin tyttöjen kanssa,ja olin aina vihannut tappeluita. No olihan minulla joitakin poikia kavereina, näiden kanssa leikit olivat kumminkin rauhallisia.

Tämän jälkeen asiat kuitenkin muuttuivat. n. 10 vuoden jälkeen ei ole ollut tyttöjä kavereina. Ei oikeastaan ketään. Kaveripiiriini kuului sittemmin melko raisuja poikia, ja kuuluu yhä. Kun aiemmin karsastin kaikkia tietokonepelejä joissa lentää veri, asenteeni muuttui leikimme sotaleikkejä, kiusasimme tyttöjä, tapoimme jopa räkättirastaiden poikasia keväisin, julmilla tavoilla, minä olin aina se johtaja (älkää ottako hernettä nenäänne tästä). Nyt alkoivat sotapelit jopa kiinnostamaan, ja nykyään en juuri muuta pelaakaan.

Silti minulla on edelleenkin voimakas kaipuu isään. Jos ajassa voisi hypätä taaksepäin olisin tehnyt lapsuudessani kaiken toisin. Olisin 5 vuoden jälkeen aloittanut jonkun kunnon harrastuksen vaikkapa jalkapallon, ja todennäköisesti olisin saanut sitäkautta kavereita. Olisin tahtonut viettää enemmän aikaa isäni kanssa. Hän jäi lapsuudessani hyvin vieraaksi ihmiseksi.

Joskus pienenä tuli ajateltua , että kumpi vanhemmisani olisi pitänyt hädän hetkellä kuolla, ja se olisi ollut isä.

Nyt vasta tämän vuoden aikana välimme ovat parantuneet. Olemme tehneet vaikka mitä yhdessä, kuten käymässä melomassa kanotilla, tai vaeltamassa lapissa. Vasta nyt tuntuu siltä että välitän hänestä. Mutta tämä taitaa olla jo liian myöhäistä korjata menneitä.

Näin ollen voinkin sanoa että isänpojat ovat harvoin homja. Yleensä luulisin että homoilla olisi ollut turhan läheiset välit äitiin lapsuudessa, kuten minullekin kävi. Olen huomannut että rajummat kaverit, ja läheisemmät suhteet isään ovat muokanneet luonnettani heterommaksi ja raisummaksi, vaikken edellenkään osaa juuri tapella , mutta seksuaalisia taipumuksia se ei juuri ole muuttanut. Tajusin ensimmäistä kertaa olevani homo, tai biseksuaali kuluneena viime kesänä.

En ole sen takia juurikaan epätoivoinen, vain äärimmäisen pettynyt itseeni. Olisipa isäni ollut läheisempi lapsuudessa. Ilmeisesti samaistuminnen isääni on minulla jäänyt lasuudessa pahasti kesken, se yrittää korjaantua yhä. Onko muilla homoilla ollut läheiset suhteet isään lapsena.

Jos on isä joka käy pokansa kanssa potkimassa palloa, ja on kannustava, ja luo läheiset veljelliset suhteet poikaansa en usko että lapsesta kovin helposti tulisi isompana homoseksuaali.

Lue lisää

Näin voi tietysti olla. Minulla ja isälläni oli oikein läheiset suhteet lapsuudessani ja voisi sanoa, että oli äitikin tärkeämpi minulle. Nykyisin minun ja isäni välit eivät ole kovin läheiset. Hänellä on uusi perhe ja hän asuu toisella paikkakunnalla ja on kiireinen yrittjä joka tekee pitkiä päiviä, monesti myös pyhinä. Ehkä tämä on syynä nykyisiin väleihimme, mutta mun homoutta ei voi tuosta syyttää, koska tämä on tapahtunut minun jo ollessa homo:) Mulla on yksi vanhempi veli, joten kai se sitten siittä johtuu:D

Teppis. kirjoitti:

Näin voi tietysti olla. Minulla ja isälläni oli oikein läheiset suhteet lapsuudessani ja voisi sanoa, että oli äitikin tärkeämpi minulle. Nykyisin minun ja isäni välit eivät ole kovin läheiset. Hänellä on uusi perhe ja hän asuu toisella paikkakunnalla ja on kiireinen yrittjä joka tekee pitkiä päiviä, monesti myös pyhinä. Ehkä tämä on syynä nykyisiin väleihimme, mutta mun homoutta ei voi tuosta syyttää, koska tämä on tapahtunut minun jo ollessa homo:) Mulla on yksi vanhempi veli, joten kai se sitten siittä johtuu:D

Lue lisää

Minulla on yksi nuorempi veli ja olen vanhin, joten kaipa se ei nuoruudesta voi johtua.

Koska ihmiselämässä on niin paljon selvittämättömiä asioita, tutkimusta pitäisi lisätä tietenkin sen takia, että ihmisiä voitaisiin parantaa kaikista näistä epänormaaleista vaivoista.
Otetaanpa nyt esimerkiksi punatukkaisuus. Sehän poikkeaa täysin tavallisesta ja normaalista ns. maantien tai hiiren värisestä tukasta ja tietenkin siihen pitäisi löytää kunnollinen hoito. Punatukkaisille hoidosta olisi sekin hyöty, että parannettuina he voisivat päästä taivaaseen.
Kysyisinkin siis, löytyykö tieteellisiä tutkimuksia punatukkaisuuden syistä, ja onko ehkä sellainenkin mahdollisuus, että joku olisi synnynnäisesti punatukkainen vapaasta tahdostaan eli tarkoituksellisesti.

onko tutkittu? kirjoitti:

Koska ihmiselämässä on niin paljon selvittämättömiä asioita, tutkimusta pitäisi lisätä tietenkin sen takia, että ihmisiä voitaisiin parantaa kaikista näistä epänormaaleista vaivoista.
Otetaanpa nyt esimerkiksi punatukkaisuus. Sehän poikkeaa täysin tavallisesta ja normaalista ns. maantien tai hiiren värisestä tukasta ja tietenkin siihen pitäisi löytää kunnollinen hoito. Punatukkaisille hoidosta olisi sekin hyöty, että parannettuina he voisivat päästä taivaaseen.
Kysyisinkin siis, löytyykö tieteellisiä tutkimuksia punatukkaisuuden syistä, ja onko ehkä sellainenkin mahdollisuus, että joku olisi synnynnäisesti punatukkainen vapaasta tahdostaan eli tarkoituksellisesti.

Lue lisää

Punatukkaisuus johtuu perintötekijöistä. Se on vielä lisäksi dominoiva ominaisuus joten se tulee näkyviin helpommin kuin muut sävyt. On kuitenkin huomioitava että jotkut tekijät voivat hypätä sukupolvien yli siirtyä piilevänä eteenpäin ja tulla ilmi ilman että kummallakaan vanhemmalla ne olisi havaittavissa.

Homoseksuualisuuden syitä on sikäli vaikeata tutkia koska ne ovat ilmeisesti suurelta osin sosiaaliset/psykologiset. Jos asiaan suhtauduttaisiin yhtä kiihkottomasti kuin punatukkaisuuteen asiaa voisi tutkia helpommin ja tulokset todennäköisesti luotettavampia. Miten suuri sitten perintötekijöiden osuus asiaan on ei ole pystytty selvittämään.

Keskustelun avauksessa mainittu isäsuhde voi olla syy joissakin tapauksissa mutta ei ole yleispätevä sääntö. Silloinkin se on vain yksi useammasta yhteisesti vaikuttavista syistä.

??? kirjoitti:

Punatukkaisuus johtuu perintötekijöistä. Se on vielä lisäksi dominoiva ominaisuus joten se tulee näkyviin helpommin kuin muut sävyt. On kuitenkin huomioitava että jotkut tekijät voivat hypätä sukupolvien yli siirtyä piilevänä eteenpäin ja tulla ilmi ilman että kummallakaan vanhemmalla ne olisi havaittavissa.

Homoseksuualisuuden syitä on sikäli vaikeata tutkia koska ne ovat ilmeisesti suurelta osin sosiaaliset/psykologiset. Jos asiaan suhtauduttaisiin yhtä kiihkottomasti kuin punatukkaisuuteen asiaa voisi tutkia helpommin ja tulokset todennäköisesti luotettavampia. Miten suuri sitten perintötekijöiden osuus asiaan on ei ole pystytty selvittämään.

Keskustelun avauksessa mainittu isäsuhde voi olla syy joissakin tapauksissa mutta ei ole yleispätevä sääntö. Silloinkin se on vain yksi useammasta yhteisesti vaikuttavista syistä.

Lue lisää

Tuskinpa punatukkaisuus ihan noin periytyy, selityksesi on liian yksinkertainen. Mutta tärkein asia jäi selvittämättä, eli miksi on punatukkaisia? Totta kai taustalla ovat perintötekijät, mutta miksi kyseistä ominaisuutta tarvitaan, sehän poikkeaa täysin muista hiiren värisistä. Mietipä ja oivalla sitten - jos siihen pystyt - miten tämä asia liittyy siihen "homouden syiden" arviointiin.

kysymystäkään kirjoitti:

Tuskinpa punatukkaisuus ihan noin periytyy, selityksesi on liian yksinkertainen. Mutta tärkein asia jäi selvittämättä, eli miksi on punatukkaisia? Totta kai taustalla ovat perintötekijät, mutta miksi kyseistä ominaisuutta tarvitaan, sehän poikkeaa täysin muista hiiren värisistä. Mietipä ja oivalla sitten - jos siihen pystyt - miten tämä asia liittyy siihen "homouden syiden" arviointiin.

Lue lisää

että punatukkaisuus littyy homouteen mitenkään.

"Tuskinpa punatukkaisuus ihan noin periytyy,.." paljastaa vain sen että et tunne perinnöllisyytekijöiden vaikutusksesta alkeitakaan.

Yritin vain selvittää sitä mikä ero on perintötekijällä ja sosoaalisilla/psykologisilla tekijöillä. Koska homouteen vaikutta molemmat niin syitä voi olla hyvin kirjava joukko eivätkä edes täsmälleen samat(samassa suhteessa) kaikilla yksilöillä.
Punatukkaisuuden syyt taas eivät ole sosiaaliset tai psykologiset muuta kuin siinä tapauksessa että ovat värjätyt. Värjätyissä hiuksissa taas väri perustuu 100% muuhun kuin perittyyn ominaisuuteen.

kysymystäkään kirjoitti:

Tuskinpa punatukkaisuus ihan noin periytyy, selityksesi on liian yksinkertainen. Mutta tärkein asia jäi selvittämättä, eli miksi on punatukkaisia? Totta kai taustalla ovat perintötekijät, mutta miksi kyseistä ominaisuutta tarvitaan, sehän poikkeaa täysin muista hiiren värisistä. Mietipä ja oivalla sitten - jos siihen pystyt - miten tämä asia liittyy siihen "homouden syiden" arviointiin.

Lue lisää

Suosittelen sinulle luettavaksi R. Dawkinsin kirjaa nimeltään Itsekäs geeni. Siinä kirjoittaja kirjoittaa, että taatakseen geenien siirtymisen jälkeläisiin sukulaisjärjestelmä/perhe saattaa toimia näennäisen altruisesti: esim. tädit/isovanhemmat hoitavat lähisukulaisiaan.

Homoseksuaalisista yksilöistä on ollut hyötyä aikoinaan lisääntyville sukulaisilleen, mikä on johtanut latentin geeniperimän kohdalla siihen, että se on periytynyt suvussa edelleen (piilossa) ja sitten tulla tupsahtanut taas esille mahdollisesti siskon jälkeläisissä tms.

Suora lisääntyminen ei siis ole geenien ainoa tapa levittää itseään, kuten machomiehet ja heidän komentoonsa alistuvat madonna-äitimyyttiä kannattavat kristityt ämmät antavat ymmärtää. Suosittelen myös samalta kirjailijalta kirjaa God delusion eli suoraan suomennettuna "jumalaharha".

onko tutkittu? kirjoitti:

Koska ihmiselämässä on niin paljon selvittämättömiä asioita, tutkimusta pitäisi lisätä tietenkin sen takia, että ihmisiä voitaisiin parantaa kaikista näistä epänormaaleista vaivoista.
Otetaanpa nyt esimerkiksi punatukkaisuus. Sehän poikkeaa täysin tavallisesta ja normaalista ns. maantien tai hiiren värisestä tukasta ja tietenkin siihen pitäisi löytää kunnollinen hoito. Punatukkaisille hoidosta olisi sekin hyöty, että parannettuina he voisivat päästä taivaaseen.
Kysyisinkin siis, löytyykö tieteellisiä tutkimuksia punatukkaisuuden syistä, ja onko ehkä sellainenkin mahdollisuus, että joku olisi synnynnäisesti punatukkainen vapaasta tahdostaan eli tarkoituksellisesti.

Lue lisää

:DDDDDDDD

En jaksanut lukea tuota höpöteoriaa läpi, mutta entäs pojat jotka ovat kasvaneet koko ajan isänsä luona - kun yh äitien pojista tehtiin homoja? Ovatko isän luona sitten kasvaneet heteroita?

llllllllll kirjoitti:

En jaksanut lukea tuota höpöteoriaa läpi, mutta entäs pojat jotka ovat kasvaneet koko ajan isänsä luona - kun yh äitien pojista tehtiin homoja? Ovatko isän luona sitten kasvaneet heteroita?

Lue lisää

tämä ajatus onkin mielenkiintoinen, sillä sehän sisältää senkin, että homoparin kasvattamista pojista tulee sitten isoina erityisen machoja heteroita, jotka kaatavat naisia miten lystäävät ... varmasti ns. kristillinen liittokin hyväksyy tämän mitään mukisematta

llllllllll kirjoitti:

En jaksanut lukea tuota höpöteoriaa läpi, mutta entäs pojat jotka ovat kasvaneet koko ajan isänsä luona - kun yh äitien pojista tehtiin homoja? Ovatko isän luona sitten kasvaneet heteroita?

Lue lisää

kundin teksti käsitti 11 riviä..sitäkö et jaksanut lukea?

On totta. Tässä on keskitytty homoihin ja heteroihin. Suuntautuneisuus on aika perustuvaa laatua oleva kysymys verrattuna johonkin erityismieltymyksiin, ainakin jos asiaa ajattelee vaikkapa ihmislajin kehityksen kannalta. Biseksuaalisuuteen voi kuitenkin olla aivan omatkin syynsä.


"Itse en usko tuohon isäsuhde-teoriaan. Sen perusteellahan kaikkien yh-äitien pojat pitäisi olla homoja. Ja minkä takia samassa perheessa kasvavista pojista toiset ovat heteroita ja toiset homoja vaikka ovat samassa perheessä kasvaneet? Ja miksi ne bisset aina unohdetaan näistä tutkimuksista?"

Ei pitäisi. Johan siinä tulee ilmi, että se korreloi homoseksuaalisuuden kanssa. Se tarkoittaa vain sitä, että isäsuhteella on jotain merkitystä homoseksuaalisuuden kanssa. Monia muitakin tutkimuksia korrelaatioista tehdään. Esimerkiksi se, että itsemurhien määrä korreloi vuodenajan kanssa! Vuodenajoista itsemurhia tehdään eniten keväällä.

Tämä kertoo, että keväässä on jotain sellaista, mikä saa ihmiset valitsemaan sen "sopivimmaksi" ajankohdaksi oman elämänsä päättämiselle. Mutta tämä, kuten myöskään tuo isäsuhde-teoria, ei tarkoita, että KAIKKI itsemurhat tapahtuisivat keväällä tai että kaikilla homoilla on ollut huono isäsuhde.

Asian ymmärtämiseksi ensimmäisenä on myönnettävä, että nämä painottumiset eivät voi olla sattumaa, koska ne olisivat niin äärettömän epätodennäköisiä (ei voi olla mahdollista, että itsemurhat vain sattuvat keväälle tai että homoilla vain sattuu olemaan yleisemmin huono isäsuhde.. yhteys näillä on, mutta eri asia on millainen).

Aivan kuten itsemurhaan ajoittamiseenkin, myös homoseksuaalisuuteen liittyy muitakin tekijöitä, jopa geenit. Ja kuten sanoin, kaikkeahan tavataan tutkia. Eikai siinä oikeastaan mitään pahaakaan ole, jos vain ei satu olemaan jotain ennakko vaateita sille, mihinkä tuloksiin tutkimusten pitäisi päätyä.

Itsekäs geeni kirjoitti:

Suosittelen sinulle luettavaksi R. Dawkinsin kirjaa nimeltään Itsekäs geeni. Siinä kirjoittaja kirjoittaa, että taatakseen geenien siirtymisen jälkeläisiin sukulaisjärjestelmä/perhe saattaa toimia näennäisen altruisesti: esim. tädit/isovanhemmat hoitavat lähisukulaisiaan.

Homoseksuaalisista yksilöistä on ollut hyötyä aikoinaan lisääntyville sukulaisilleen, mikä on johtanut latentin geeniperimän kohdalla siihen, että se on periytynyt suvussa edelleen (piilossa) ja sitten tulla tupsahtanut taas esille mahdollisesti siskon jälkeläisissä tms.

Suora lisääntyminen ei siis ole geenien ainoa tapa levittää itseään, kuten machomiehet ja heidän komentoonsa alistuvat madonna-äitimyyttiä kannattavat kristityt ämmät antavat ymmärtää. Suosittelen myös samalta kirjailijalta kirjaa God delusion eli suoraan suomennettuna "jumalaharha".

Lue lisää

En vain ymmärrä, miksi se lastenhoitajan on tarvinnut nimenomaan olla homo? Onko luontoäitikin kattonut neloselta fable viitosta ja digannut että toihan on varsin ajanhenkeen sopivaa metroseksuaalisuutta, että niinku kaksi äijää hoitamassa lapsia "vanhanaikaisen äiti-isä" -asetelman sijaan!

Eihän homoilla ole edes rintoja, joilla imettää vauvoja (paitsi lesboilla). Myös kaksi naista on huono lastenhoitajien kaksikko heteropariin verrattuna, koska mies yleensä hankkii perheelle ravintoa metsästämällä ja nainen on kotona hoitamassa vauvelia empaattisilla kyvyillään (näin se vain on, vaikka kuinka yrität luontoa läimäyttää "vanhoillisia" asenteita vastaan hyökkäämällä).

Eikö voitaisi myös päätellä, että hedelmättömyydestä on ollut hyötyä lajille, koska nämä yksilöt ovat omia lapsia tekemään kykenemättöminä hoitaneet muiden lapsia? Paljon parempihan se on edelleen, että adoptiolapsellakin on äiti ja isä, kuin kaksi toisiaan persuksiin pökkivää "isää". Heteropariskunta täydentää toisiaan, mutta homopariskunta selvästikään ei (jo heidän suhteiden lyhytkestoisuuskin on selvä haitta lapsille).

Aivan naurettavia juttujahan tuo Dawskins kyllä keksii homojen lobbaamiseksi. Kyllä luonto/evoluutio hoitaisi hommat suoremmin, eikä lähtisi menemään vaikeamman kautta (kaksi urosta hoitamassa pentuja, koska siihen ei ilmiselvästikään urosten fenotyypit ole kehittyneet, vaan edelleen luonto suosii lapsen vanhempina sekä äitiä että isää, kuin kahta isää tai kahta äitiä). Sanotaanhan nimittäin, että evoluutio menee sieltä mistä aita on matalin.

Itse enemmän uskoisin, että osaksi perintö on muuttunut biologisesta kulttuurilliseksi. Jos alussa jokin asia oli enemmän vaistojen ohjaamaa, tuli sitä tukemaan kulttuuri lakeineen (esim. monien kulttuurien ajama altruismi). Tietenkin tämän johdosta synnynnäiset vaistot pääsivät hieman heikentymään, koska kulttuurilliset traditiot (naimiseenmeno jne.. terveen heteroseksuaalisen suuntautumisen hyväksi toimien) heikensivät luonnonvalintaa tässäkin asiassa. Kun myöhemmin "vapaassa" yhteiskunnassa kulttuurilliset traditiot tuhotaan, jää jäljelle ainoastaan geenien antama puutteellinen tuki lajin kelpisuudelle (näkyy haitallisen pervoilun ylenmääräisenä lisääntymisenä).

Ainut oikea niin kristillisen kuin ateistisen näkökannan mukainen tapa toteuttaa ihmisyyttä on siis palata näihin vanhoihin mutta elinvoimaisuutta tuoviin perinteisiin, joissa ei ollut sijaa moiselle kulttuuri- ja geeniperintöä rappeuttavalle käytökselle kuin homoseksuaalisuus.

minä homo kirjoitti:

On totta. Tässä on keskitytty homoihin ja heteroihin. Suuntautuneisuus on aika perustuvaa laatua oleva kysymys verrattuna johonkin erityismieltymyksiin, ainakin jos asiaa ajattelee vaikkapa ihmislajin kehityksen kannalta. Biseksuaalisuuteen voi kuitenkin olla aivan omatkin syynsä.


"Itse en usko tuohon isäsuhde-teoriaan. Sen perusteellahan kaikkien yh-äitien pojat pitäisi olla homoja. Ja minkä takia samassa perheessa kasvavista pojista toiset ovat heteroita ja toiset homoja vaikka ovat samassa perheessä kasvaneet? Ja miksi ne bisset aina unohdetaan näistä tutkimuksista?"

Ei pitäisi. Johan siinä tulee ilmi, että se korreloi homoseksuaalisuuden kanssa. Se tarkoittaa vain sitä, että isäsuhteella on jotain merkitystä homoseksuaalisuuden kanssa. Monia muitakin tutkimuksia korrelaatioista tehdään. Esimerkiksi se, että itsemurhien määrä korreloi vuodenajan kanssa! Vuodenajoista itsemurhia tehdään eniten keväällä.

Tämä kertoo, että keväässä on jotain sellaista, mikä saa ihmiset valitsemaan sen "sopivimmaksi" ajankohdaksi oman elämänsä päättämiselle. Mutta tämä, kuten myöskään tuo isäsuhde-teoria, ei tarkoita, että KAIKKI itsemurhat tapahtuisivat keväällä tai että kaikilla homoilla on ollut huono isäsuhde.

Asian ymmärtämiseksi ensimmäisenä on myönnettävä, että nämä painottumiset eivät voi olla sattumaa, koska ne olisivat niin äärettömän epätodennäköisiä (ei voi olla mahdollista, että itsemurhat vain sattuvat keväälle tai että homoilla vain sattuu olemaan yleisemmin huono isäsuhde.. yhteys näillä on, mutta eri asia on millainen).

Aivan kuten itsemurhaan ajoittamiseenkin, myös homoseksuaalisuuteen liittyy muitakin tekijöitä, jopa geenit. Ja kuten sanoin, kaikkeahan tavataan tutkia. Eikai siinä oikeastaan mitään pahaakaan ole, jos vain ei satu olemaan jotain ennakko vaateita sille, mihinkä tuloksiin tutkimusten pitäisi päätyä.

Lue lisää

Niin on! Saahan sitä pohtia - ja tottakai olen itsekin pohtinut. Ja saahan sitä tutkia. Mutta tärkeintä on, että hyväksymme itsemme ja muut ja uskallamme elää täysillä.Todella maailma olisi tylsä paikka, jos olisimme kaikki samanlaisia.

jeess kirjoitti:

En vain ymmärrä, miksi se lastenhoitajan on tarvinnut nimenomaan olla homo? Onko luontoäitikin kattonut neloselta fable viitosta ja digannut että toihan on varsin ajanhenkeen sopivaa metroseksuaalisuutta, että niinku kaksi äijää hoitamassa lapsia "vanhanaikaisen äiti-isä" -asetelman sijaan!

Eihän homoilla ole edes rintoja, joilla imettää vauvoja (paitsi lesboilla). Myös kaksi naista on huono lastenhoitajien kaksikko heteropariin verrattuna, koska mies yleensä hankkii perheelle ravintoa metsästämällä ja nainen on kotona hoitamassa vauvelia empaattisilla kyvyillään (näin se vain on, vaikka kuinka yrität luontoa läimäyttää "vanhoillisia" asenteita vastaan hyökkäämällä).

Eikö voitaisi myös päätellä, että hedelmättömyydestä on ollut hyötyä lajille, koska nämä yksilöt ovat omia lapsia tekemään kykenemättöminä hoitaneet muiden lapsia? Paljon parempihan se on edelleen, että adoptiolapsellakin on äiti ja isä, kuin kaksi toisiaan persuksiin pökkivää "isää". Heteropariskunta täydentää toisiaan, mutta homopariskunta selvästikään ei (jo heidän suhteiden lyhytkestoisuuskin on selvä haitta lapsille).

Aivan naurettavia juttujahan tuo Dawskins kyllä keksii homojen lobbaamiseksi. Kyllä luonto/evoluutio hoitaisi hommat suoremmin, eikä lähtisi menemään vaikeamman kautta (kaksi urosta hoitamassa pentuja, koska siihen ei ilmiselvästikään urosten fenotyypit ole kehittyneet, vaan edelleen luonto suosii lapsen vanhempina sekä äitiä että isää, kuin kahta isää tai kahta äitiä). Sanotaanhan nimittäin, että evoluutio menee sieltä mistä aita on matalin.

Itse enemmän uskoisin, että osaksi perintö on muuttunut biologisesta kulttuurilliseksi. Jos alussa jokin asia oli enemmän vaistojen ohjaamaa, tuli sitä tukemaan kulttuuri lakeineen (esim. monien kulttuurien ajama altruismi). Tietenkin tämän johdosta synnynnäiset vaistot pääsivät hieman heikentymään, koska kulttuurilliset traditiot (naimiseenmeno jne.. terveen heteroseksuaalisen suuntautumisen hyväksi toimien) heikensivät luonnonvalintaa tässäkin asiassa. Kun myöhemmin "vapaassa" yhteiskunnassa kulttuurilliset traditiot tuhotaan, jää jäljelle ainoastaan geenien antama puutteellinen tuki lajin kelpisuudelle (näkyy haitallisen pervoilun ylenmääräisenä lisääntymisenä).

Ainut oikea niin kristillisen kuin ateistisen näkökannan mukainen tapa toteuttaa ihmisyyttä on siis palata näihin vanhoihin mutta elinvoimaisuutta tuoviin perinteisiin, joissa ei ollut sijaa moiselle kulttuuri- ja geeniperintöä rappeuttavalle käytökselle kuin homoseksuaalisuus.

Lue lisää

vastauksena ennakkoluuloja ja omia totuuksia täynnä olevaan viestiisi voin vain todeta: se Sinun vanha hyvä aika ei palaa. Sitä yritettiin pakolla palautta 1930-40-luvuilla eräiden hallinnoiden tahoilta. Tyypillisintä juuri fasitisoidille ajattelulle on että aina on ollut ennen niin hyvin ja nyt ollaan sortumassa "paheellisuuteen", ja etsitään tietenkin syyllisä. Ja syyllisiksihän homot hyvin kelpaavatkin vai mitä?

Mikään teorioistasi ei pidä paikkaansa. Ihmiskunta kehittyy koko ajan. 1600-luvulla poltettiin noitia. Sata vuotta sitten Suomessakin nainen sai äänioikeuden ja vasta 1921 oman omaisuutensa hallintaansa. Orjuus lopetettiin vasta 1867 maailmasta ( vai onko lopetettu kokonaan vieläkään, tiedä häntä).

Ajatusmaailmasi pohjaa täysin fasitoidiseen ajatteluun. Et voi koskaan ymmärtää että myös homous on yksi inhimillinen piirre jota on aina esiintynyt ja tulee aina esiintymään. Olet ehkä kuunnellut Tsaikovskin muusiikkia? Nähnyt Leonardo da Vincin taideteoksia, tai Michelangelon? Tuomitset tietysti heidätkin, vaikka he ovat myös, muiden homojen mukana, tuoneet paljon rikkautta yhteiseen kulttuuriperintöömme.

Palautumisesta siihen sinun kusumaasi "terveeseen" perinteeseen voisit aloittaa saarnamalla ensinnäkin heteroaviopareille. Nykyään länsimaissa yli 50% avioliitoista päätty eroon. Miten käy lasten näissä perheissä, kuka heistä välittää. Alkoholistiperheissä ?

Sinä kannat huolta koko maailmasta kapeilla harteillasi etkä ymmärrä ihmisestä vielä hitustakaan. Ihminen on aina monimuotoinen ja erilainen ja tulee olemaan.

Suvaitse ja elä hyvä ihminen !

....