mikä on vielä hyväksyttävä ikäero nuorien ihmisten (20-13) keskuudessa mielestänne?
onko esimerkiksi 14- ja 18 -vuotiailla (92&88) liikaa ikäeroa?
onko esimerkiksi 14- ja 18 -vuotiailla (92&88) liikaa ikäeroa?
ikäero.
hmm..
17980
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mä oon aina miettiny et 90-92 syntyneeseen tyttöön voisin rakastua,niin on käynytkin mutta 93 on jostain syystä liian nuori vielä
Kyllä se tuossa vaiheessa tuo neljä vuotta on aika paljon.. saa olla aika lapsellinen -88 syntyny jos -92 kanssa pystyy seurustelemaan.. Nimittäin harvat -92 on vielä kovin kypsiä.. -90 syntyneetki on pääosin vielä aika lapsellisia, ei ehkä päältä päin ja näin mutta sitten kun näkee pintaa syvemmälle niin huomaa ettei kehitystä tulee vielä tapahtumaan.. Ja sehän onkin ihan normaalia:) Ite oon vasta 87 eli itelläki vielä kehityksen varaa :)
omasta mielestäni se riippuu enemmän henkisestä iästä. ite oon ainaki seurustellu mua neljä vuotta vanhemman jätkän kans (oon 14) ja tietenki vähän mietitytti että mitä muut sanoo siitä ikäerosta. kaverit katto suu auki ja silmät pyöreinä ku niille kerroin. mutta joo, kyllä mä oon sitä mieltä että mielummin melko samanikäisten tyyppien kans hengailu on parempi vaihtoehto. monesti niissä kaveriporukoissakin käy niin että esim. jotku 13-vuotiaat ihailee sitä aikusta kaveria siinä porukassa ja sitten ne suostuu melkein kaikkeen mitä se aikunen ehottaa. eli helpostihan siitä semmonen hyväksikäyttö juttu tulee.. :/ tai sit oon ihan väärässä. :D
-92 ja -88 kuulostaa vielä jotenkin melko suurelta. Ei sillä, onhan tuokin mahdollista.
Itse olen -91 ja kerran melkein seurustelin -88 syntyneen pojan kanssa, ja tuo ikäero pelottikin paljon. Tai ei ehkä pelottanut, mietitytti kyllä, mutta meissä oli niin paljon samaa ja me tykättiin toisistamme, asuttiinkin ~ parin sadan metrin päässä toisistamme, niin seurustelu olisi ollut mahdollista. Sitten se vain jotenkin lopahti, eikä mennyt kuin pari kuukautta ja sain tietää pojan seurustelevan erään koululaisemme kanssa, joka on myöskin samanikäinen kuin minä.
Niiden juttu loppuikin kuitenkin nopeasti.
Tuli taas tarina, mutta riippuu ihan ihmisestä, toimiiko juttu. :)
Minusta 5 vuotta on vielä hyväksyttävä ikäero. Se on niin ihmisestä kiinni..Toiset ovat kypsempiä kuin toiset. Itse seurustelen 4 vuotta, olen 18v, nuoremman kanssa, eikä tässä tapauksessa ikä ole kuin turha numero. Ollaan oltu yhdessä yks ja puolivuotta, että tää ei oo mikään viikon suhde. Eipä sille voi mitää jos rakastuu, se vaan tapahtuu eikä sillon millään iällä ole merkitystä jos se tyyppi on muuten samalla tasolla :)
mielestäni nuoressa iässä korkeintaan parin vuoden ikäero on ok, mutta tämä onkin vain oma mielipiteeni.
siis esim 16 ja 18 ok.. mutta 14 ja 18 kuulostaa aika pahalta minusta. vanhemmalla iällä taas tuollainen ikäero ei merkitse mitään.
Mun isäni eros ekasta vaimostaan joskus 70-80-luvun taitteessa(siis se oli 1950 syntyny) ja meni sitten myöhemmin mun äidin kanssa naimisiin joka on 11 vuotta nuorempi,et sillai,kyl niit kaikkii isoi ikäeroi voi sit ol vanhemmal iällä
minusta se on. jos nuorena on niin paljon ikäeroa katsoisin sitä vanhempaa osapuolta, että onko se aivan omalla tasollaan näin mielenterveydellisesti. Jos seurustelukumppani on 14 niin onhan se ihan naurettavaa. Yli 20 vuotiaina sillä ei enää ole niin väliä, kun molemmat ovat lähes aikuisia, mutta tuossa iässä nuorempi on vielä lähes lapsi. Nyt kukaan ei taida ymmärtää mitä tarkoitan, mutta samase :D
Se on vähän siinä ja siinä tuossa iässä, mutta jos molemmat ovat yli 16 v, niin minusta tuo ei ole viellä ihan hirveä ikäero.
Pojathan kehittyvät hieman myöhemmin kuin tytöt.
Siinä mielessä parin vuoden ikäero ei ole paha, jos poika on vanhempi. Ja eihän tosirakkautta pidättele mikään, siinä vaan se, voiko 14-vuotiaana olla todella rakastunut. Yksilöllistä.
Eikä miulla siis ole mitään sitä vastaan että tyttö olisi vanhempi kuin poika. Tällaisiakin tapauksia tiedän.
Pojat eivät kehity mitenkään hitaammin kuin tytöt. Se on vain vanha uskomus, jolle ei ole mitään todellista pohjaa.
vanha uskomus, jolle ei ole mitään todellista pohjaa? sehän on aivan tutkittu juttu ja aivan silmillä nähtävissä, pojat kehittyvät henkisesti niinkuin fyysisestikkin tyttöjä myöhemmin. poikkeuksia toki löytyy.
Kerro toki kuka ja missä sitä on tutkittu? On myös silmin nähtävissä, että miehet ovat älykkäämpiä kuin naiset, mutta ei sitä kuitenkaan täällä levitellä kuin jotain pyhää totuutta.
En ole tuo kenelle esitit kysymyksen, mutta siis pojat kehittyvät hitaammin SYYSTÄ että heidän murrosikänsä (, jossa siis tapahtuu fyysisesti ja henkisesti muutoksia) alkaa normaalisti pari vuotta myöhemmin kuin tytöillä.. ja jatkuukin siis näin pitempään. Selvä homma, eikä pitäisi olla syytä epäillä.
No, itse asiassa naiset todella ovat vähemmän älykkäitä kuin miehet. Tutkittua tietoahan tuo on ja tuskin tuli kenellekään edes yllätyksenä ;)
Ja millähän lailla älykkyys liittyy tytön ja pojan kehittymiseen, saanen kysyä? Pikkulapsikin voi olla viisaampi, kuin mies tai nainen..
Itse olen alle vuoden päästä 18 vuotias. Miesystäväni/kihlattu/avomies on minua 7 vuotta vanhempi. Kihloissa olemme olleet vuoden ja seurustelleet pian kolme vuotta. Ikäero ei ole ollut esteenä suhteemme onnistumiselle.
Oma mielipiteeni on, että ikä on vain numeroita. Se "henkinen ikä" on mielestäni se ratkaiseva tekijä. Tietysti jokaisella on omat mielipiteensä, mutta tämä on minun... :)