Juuh..huomenna koittaa paluu arkeen, joulu ja joulunkiireet on ohi.
Työpaikka ei tunnu enää samalta kuin, kolmisen viikkoa sitten, kun saavuit toimistolta kiireavuksi.
Tunnuit kummallisen turvalliselta ja tutulta, sinulle oli helppo puhua ja seurassasi viihtyi. Ja yhdessä viihdyttiinkin, parina tehtiin töitä aina kun mahdollista ja tauotkin "sattuivat" samaan aikaan =)
Työkaveritkin jo kiinnittivät huomiota (negatiivista tietysti) äkkinäiseen ystävystymiseemme..meitä se huvitti, aikuiset naiset käyttäytyvät kuin teinit ja kommentoivat happamasti "parityöskentelyämme".
Ajatukseni viipyivät kuluneessa päivässä pitkälle yöhön joka ilta..viikonloput tuntuivat pitkiltä ja vapaapäivät turhilta, mielummin nekin päivät olisin ollut seurassasi.
Tavallaan on helpotus, että huomenna et ole enää hymyilevine silminesi katsomassa minua hetkellä jolloin en osaa olla varuillani. Ehkä on parempi, että arki palaa ja minäkin palaan taas normaaliin arkeeni, ilman että pelkään puhuvani ohi suuni tai että, eleeni tai ilmeeni paljastavat minut täysin. Ehkä vain selittelen itselleni.. kuka tietää.
Oli ilo ja kunnia tutustua sinuun..nähdä syvemmälle ja samalla kokea itsekkin jotain, sydämessä.
Nähdään taas..joskus.
Työpaikka ei tunnu enää samalta kuin, kolmisen viikkoa sitten, kun saavuit toimistolta kiireavuksi.
Tunnuit kummallisen turvalliselta ja tutulta, sinulle oli helppo puhua ja seurassasi viihtyi. Ja yhdessä viihdyttiinkin, parina tehtiin töitä aina kun mahdollista ja tauotkin "sattuivat" samaan aikaan =)
Työkaveritkin jo kiinnittivät huomiota (negatiivista tietysti) äkkinäiseen ystävystymiseemme..meitä se huvitti, aikuiset naiset käyttäytyvät kuin teinit ja kommentoivat happamasti "parityöskentelyämme".
Ajatukseni viipyivät kuluneessa päivässä pitkälle yöhön joka ilta..viikonloput tuntuivat pitkiltä ja vapaapäivät turhilta, mielummin nekin päivät olisin ollut seurassasi.
Tavallaan on helpotus, että huomenna et ole enää hymyilevine silminesi katsomassa minua hetkellä jolloin en osaa olla varuillani. Ehkä on parempi, että arki palaa ja minäkin palaan taas normaaliin arkeeni, ilman että pelkään puhuvani ohi suuni tai että, eleeni tai ilmeeni paljastavat minut täysin. Ehkä vain selittelen itselleni.. kuka tietää.
Oli ilo ja kunnia tutustua sinuun..nähdä syvemmälle ja samalla kokea itsekkin jotain, sydämessä.
Nähdään taas..joskus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
palaudutko Sinä???:)
Jaa-a..luulenpa, etten koskaan ihan ennalleni, mutta hyvä niin =)