Fil.lis., syrjintälautakunnan varajäsen, European Network against Racismin perustajajäsen Ahmed Akar antaa meille muille elämänohjeita kirjoituksessaan 22.12.2006 Helsingin Sanomissa. Akar aloittaa kertomalla, että ”äskeiset paljastukset sisäasianministeriön virkamiesten turvapaikanhakijoiden valintamenettelyssä herättävät suurta ihmetystä ja monia kiperiä kysymyksiä eteenkin muslimiväestössä”. Voin lohduttaa Akaria, että kyllä tämä ihmetyttää monia muitakin. Esim. samaan aikaan kun maasta onnistutaan karkottamaan muutama rikoksiin syyllistynyt somali, tekevät virkamiehet kaikkensa jotta heitä tulisi lisää mahaan.
Akar muistuttaa meitä, että ”Suomi on sitoutunut …kansainvälisiin YK-sopimuksiin”. Kertoopa Akar”, että jotkut sisäministeriön virkamiehet ovat syyllistyneet vakaviin työvirheisiin. Siitä seuraava kysymys kuuluukin: montako turvapaikkaan Suomessa oikeutettua turvapaikanhakijaa eteenkin islamilaisista maista on sivuutettu näiden syrjivien menettelyjen takia?”. Vastaus lienee että, satojamiljoonia ihmisiä on näin jäänyt ilman turvapaikkaa Suomesta.
Akar kertoo myös, että ”sisäministeri Kari Rajamäen viime kevään lausunnot somalialaisten maahanmuuttajanuorten väitetystä ”rikollisuudesta” ovat hämmentäneet Suomessa asuvia maahanmuuttajia.” Tähän voisi ehkä todeta, että somalialaisten maahanmuuttajanuorten rikollisuus ( ilman lainausmerkkejä) on vuorostaan ärsyttänyt suomalaista veronmaksajaa, eli oltaneen aika samalla viivalla. Akarin mukaan ovat Rrajamäen lausunnot myös ”aiheuttaneet luottamuspulan maahan muuttajien ja kantaväestön kesken aikana, jolloin tarvitsemme kipeästi tähän maahan yhteishenkeä ja suvaitsevampaa suhtautumista puolin ja toisin”. Itse en kyllä usko, että tätä luottamuspulaa aiheuttavat Rajamäen lausunnot vaan ihan joku muu. Mitä suvaitsevainen suhtautuminen sitten käytännössä on? Todennäköisesti esim. sitä, että rikosuutisissa jätetään mainitsematta tekijän etninen alkuperä, ellei se ole suomalainen.
Harmitteleepa Akar vielä, että ”aikana, jolloin eri tahot yrittävät kaikin tavoin edistää uskontojen, sivilisaatioiden ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, huomaan ikäväkseni yhä enemmän , että jotkut poliitikot kulkevat vastavirtaan”. Mitkäköhän ovat nämä tahot ja miten heidän vuoropuhelun edistäminen noin käytännössä näkyy. Esim. Muhammed karikatyyrien aikaan en kyllä havainnut yhtään pyrkimystä vuoropuheluun islamilaisesta suunnasta.
Akar kertoo myös, että Suomen muslimiväestö elää hyvin vaikeissa sosiaalisissa oolissa ja, että heidän työttömyys on kolmesta seitsemään kertaa suurempi kuin valtaväestön. Käsittääkseni ei tänne ole kenenkään pakko tulla ja jos tiedotusvälineitä on uskominen kärsitään maassamme työvoimapulasta, että töihin siitä vaan.
Akar kertoo vielä, ”että muslimit harjoittavat uskontoansa kellareissa…muslimit ovat turhaan yrittäneet 15 vuoden ajan saada kunnon rukoustilaa Suomen suurimmista kaupungeista”. Onko niin, että suomalaisen veronmaksajan on tämäkin maksettava?
Akar väittää myös, että ”muslimit eivät saa mitään julkista tukea järjestöjensä toimintaan”. Itselläni on asiasta toinen käsitys. Tietääkseni on pelkästään somaleilla satoja eri yhdistyksiä joista suurin osa nauttii jonkinlaista julkista tukea.
Lopuksi Akar kertoo, että eritoten sisäasianministeriön on kannettavat vastuunsa…luomalla vähintäänkin suvaitsevampaa ja avoimempaa ilmapiiriä”. Tässä haluaisin kysyä Ahmed Akarilta, millainen on se suvaitsevaisempi ja avoimempi ilmapiiri jota hän peräänkuuluttaa? Kirjoituksena perusteella se voisi olla sellainen Suomi jossa jokaista kaupunkia hallitsee moskeija, jossa tiedotusvälineet eivät sanallakaan mainitse maahanmuuttajien tekemistä rikosta ja jossa maahan muuttaa joka vuosi muutama satatuhatta muslimia, koska heillä on siihen oikeus.
Akar muistuttaa meitä, että ”Suomi on sitoutunut …kansainvälisiin YK-sopimuksiin”. Kertoopa Akar”, että jotkut sisäministeriön virkamiehet ovat syyllistyneet vakaviin työvirheisiin. Siitä seuraava kysymys kuuluukin: montako turvapaikkaan Suomessa oikeutettua turvapaikanhakijaa eteenkin islamilaisista maista on sivuutettu näiden syrjivien menettelyjen takia?”. Vastaus lienee että, satojamiljoonia ihmisiä on näin jäänyt ilman turvapaikkaa Suomesta.
Akar kertoo myös, että ”sisäministeri Kari Rajamäen viime kevään lausunnot somalialaisten maahanmuuttajanuorten väitetystä ”rikollisuudesta” ovat hämmentäneet Suomessa asuvia maahanmuuttajia.” Tähän voisi ehkä todeta, että somalialaisten maahanmuuttajanuorten rikollisuus ( ilman lainausmerkkejä) on vuorostaan ärsyttänyt suomalaista veronmaksajaa, eli oltaneen aika samalla viivalla. Akarin mukaan ovat Rrajamäen lausunnot myös ”aiheuttaneet luottamuspulan maahan muuttajien ja kantaväestön kesken aikana, jolloin tarvitsemme kipeästi tähän maahan yhteishenkeä ja suvaitsevampaa suhtautumista puolin ja toisin”. Itse en kyllä usko, että tätä luottamuspulaa aiheuttavat Rajamäen lausunnot vaan ihan joku muu. Mitä suvaitsevainen suhtautuminen sitten käytännössä on? Todennäköisesti esim. sitä, että rikosuutisissa jätetään mainitsematta tekijän etninen alkuperä, ellei se ole suomalainen.
Harmitteleepa Akar vielä, että ”aikana, jolloin eri tahot yrittävät kaikin tavoin edistää uskontojen, sivilisaatioiden ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, huomaan ikäväkseni yhä enemmän , että jotkut poliitikot kulkevat vastavirtaan”. Mitkäköhän ovat nämä tahot ja miten heidän vuoropuhelun edistäminen noin käytännössä näkyy. Esim. Muhammed karikatyyrien aikaan en kyllä havainnut yhtään pyrkimystä vuoropuheluun islamilaisesta suunnasta.
Akar kertoo myös, että Suomen muslimiväestö elää hyvin vaikeissa sosiaalisissa oolissa ja, että heidän työttömyys on kolmesta seitsemään kertaa suurempi kuin valtaväestön. Käsittääkseni ei tänne ole kenenkään pakko tulla ja jos tiedotusvälineitä on uskominen kärsitään maassamme työvoimapulasta, että töihin siitä vaan.
Akar kertoo vielä, ”että muslimit harjoittavat uskontoansa kellareissa…muslimit ovat turhaan yrittäneet 15 vuoden ajan saada kunnon rukoustilaa Suomen suurimmista kaupungeista”. Onko niin, että suomalaisen veronmaksajan on tämäkin maksettava?
Akar väittää myös, että ”muslimit eivät saa mitään julkista tukea järjestöjensä toimintaan”. Itselläni on asiasta toinen käsitys. Tietääkseni on pelkästään somaleilla satoja eri yhdistyksiä joista suurin osa nauttii jonkinlaista julkista tukea.
Lopuksi Akar kertoo, että eritoten sisäasianministeriön on kannettavat vastuunsa…luomalla vähintäänkin suvaitsevampaa ja avoimempaa ilmapiiriä”. Tässä haluaisin kysyä Ahmed Akarilta, millainen on se suvaitsevaisempi ja avoimempi ilmapiiri jota hän peräänkuuluttaa? Kirjoituksena perusteella se voisi olla sellainen Suomi jossa jokaista kaupunkia hallitsee moskeija, jossa tiedotusvälineet eivät sanallakaan mainitse maahanmuuttajien tekemistä rikosta ja jossa maahan muuttaa joka vuosi muutama satatuhatta muslimia, koska heillä on siihen oikeus.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.