Tukiopetus

Kiireellä teen vielä viime silausta silmäripsiini ja sidon pitkät vaalean sävyiset hiukseni kahdelle tyttömäiselle letille jotka kumpainenkin yltävät olkapäilleni asti. En pidä itseäni yleensä mitenkään kovin vetävän näköisenä, mutta tällä kertaa olen kyllä kasvoihini tyytyväinen. Silmät olen meikannut melko tummiksi, jota vielä tummat sangat silmälaseissani korostaa melko paljon. Minulla alkaa olla jo kova kiire takaisin koululle, joten etsin kaapista ainoat string pikkuhousuni ja vedän ne jalkaani, ja valitsen kaapista puna musta ruudullisen jo muutaman vuoden vanhan melekin polviin asti ylettyvän hameen, sekä viinin punaisen villaneuleen.

Vielä nopea vilkaisu peiliin ja huomaan näyttäväni noin 14 vuotiaalta koulutytöltä menossa koulun juhliin. No muutoksiakaan ei enää ehdi tekemään. Äh. Ulkona sataa edelleen vettä, kiiruhdan eteiseen ja laitan jalkaani mustat kumisaappaat ja päälleni punaisen sadetakkini. Huudan äidille, että palaan seittemän jälkeen, ja otan eteisen pöydältä pyöräilykypäräni ja lähden polkemaan pimeässä ja sateessa kohti koulua.

Nälkä kurnii mahassa, en ehtiny syödä kuin leivän ja piimää niin kiire minulla on koululle tukiopetukseen. Itse en oikeastaan edes tätä matematiikan tukiopetusta tarvitse, sillä olin kokeessa luokkani primus. Mutta opettejani pyysi minua tulemaan viideksi koululle, kun hän pitää tukiopetuksen neljälle luokkani pojalle. Kaikille lukion ensimmäiset pitkänmatematiiikan kurssit eivät ole niin lasten leikkiä kuin minulle.

Saavun koululle jo muutaman minuutin myöhässä, mikä ei ole yhtään tapaistani, etsin luokan 102 ja kiiruhdan sisään. pojat istuvat jo pulpeteissa, mutta opettaja ei ole vielä tullut. Istun eturiviin ja riisuessani sadetakkiani ja kypärääni kuulen kuinka pojat kuiskivat takanani jotain minun ulkonäöstäni. En kuule kunnolla, mutta kääntyessäni pojat hiljenevät ja yksi kertoo heidän vain pohtineen mitä minä teen tukiopetuksessa.

Samalla opettamme Matti astuu luokkaan sisään. Tervehtii meitä normaaliin tapaan matalalla äänellään ja avaa kauluspaitansa ylimmän napin jotta hengittäminen olisi hieman helpompaa. Taitaa kunto olla syys terässä hieman yli 40 vuotiaalla opettajalla, kun portaiden käveleminen noin koville ottaa.

Opettaja komentaa poikia ja minua ottamaan muistiinpanovälineet esiin ja laittaa itse kalvon tehtävistä piirtoheittimelle. Yksi pojista kertoo tehtävien olevan mahdottoman vaikeita joten Matti pyytää minua tulemaan tekemään esimerkki vastauksen liitutaululle. Olen seota kaavoissa kun tunnen poikien polttavat katseet takapuolessani kun seison korokkeella selkä yleisööni päin. Minua hieman nolottaa ulkonäköni, mutta toisaalt tunnen itseni edes hieman seksikkääksi kumisaappaissa, lyhyehkössä hameessa ja suihinotto saparoiksikin kutsutuissa pikkutyttö leteissä. Jalkaani laittamat strigit saa minut tuntemaan itseni ehkä vielä hieman seksikäämmäksi sillä yleensä en ikinä naruja jalkaani laita.

Tehtyäni tehtävän opettaja tarkastaa sen nopeasti katsomalla ja toteaa sen olevan oikein, astellessani kohti omaa paikkaani opettaja yhtä äkkiä sanoo "Milla en antanut vielä lupaa poistua". Olen hieman ihmeissäni, sillä ei tunneilla ennekään ole lupaa tarvittu, mutta toisaalta tämä on ensimmäinen tukiopetukseni ikinä joten ajattelen, että täällä on ehkä eri käytäntö. Palaan seisomaan liitutaulun etteen korokkeelle jolla myös opettajanpöytä on.

Opettajamme nousee tuolistaan ja tulee viereeni seisomaan ja kertoo pojille, että nyt alkaa tukiopetus. "Kysyn teiltä kysymyksiä koealuusta ja jokaisesta väärästä vastauksesta adjutanttini Milla joutuu vähentämään yhden minun valitsemani vaate kappaleen." Yrittäkää parhaanne.

Poikia opettajan vitsi hieman naurattaa, mutta itse olen kauhusta jäykkänä sillä en ymmärrä mitä opettaja tuolla tarkoitti.
Opettaja aloittaa kysymällä vanhaa asiaa jo yläaste ajoilta. Mielestäni kysymys on helppo joten jännitykseni hieman helpottaa, mutta tuskan hiki nousee uudestaan pintaan kun Riku vastaa mielestäni tahallaan väärin Matin kysymykseen. Jolloin Matti komentaa minua ottamaan villapaitani pois. Minua pelottaa, mutta otan paidan pois ja ajattelen, että ei tätä leikkiä kuitenkaan kovin pitkään jatketa.

Seuraava kysymys on hieman vaikeampi koskien phytagoraan lausetta. Ville viittaa ja vastaa varmalla tiedolla oikein, hymyilen katosen Villeä suoraan silmiin ja hän iskee minulle silmää.

Seuraavat kysymykset ovat vaikeampi joihin pojat eivät vastauksia tiedä joten Matti komentaa jälleen minulta vaatteita pois. Ensiksi joudun luopumaan valkoisesta topista joka oli villapaitani alla ja sen jälkeen ruutuhameestani. Oloni on alistettu, kun seison poikien edessä vain kumisaapaat ja stringit jaloissa ja rintaliivit pienehköjä, mutta terhakoita tissejäni suojaamassa. Ainakin kahden pojat farkun etumus selkeästi pullottaa ja Matti tarkastelee sivu profiiliani miettien seuraavaa kysymystä.

Kysymys on helppo ja Riku kertoo oikean vastauksen. Oloni helpottaa jälleen hetkeksi, jolloin kuuluu jo seuraava kysymys joka on niin vaikea että en itsekään tiedä vastausta. Minusta tuntuu, että opettaja ei aiokaan lopettaa leikkiä tähän. Pojat eivät tiedä. Minulta lähtee rintaliivit. Nännini kovettuvat sillä luokassa on viileää. Terhakat rintani ovat nyt aivan paljaana ja poskeni punottaa häpeästä. Pojatkin ovat aivan hiljaa. Luokassa on lähes ärsyttävän hiljaista, kun kukaan ei uskalla sanoa mitää.

Opettaja keskeyttää hiljaisuuden seuraavalla kysymyksellään. Joka on jälleen aivan hepreaa. Tällä kertaa Matti haluaa stringini. Saapaat tuntuvat kiihottavan häntä, sillä hän säästää ne viimeiseksi. Olen alasti. Jaloissani olevia mustia kumpisaappaita ei juuri vaatteeksi voi kutsua. Karvoitukseni ei ole kovin runsasta, vaikka en ole sitä kertaakaan poiskaan ajanut, minulle vaan ei ole juuri karvoja alapäähän kasvanut.

Ajattelen näyttäväni avuttomalta pikkutytöltä joka seisoo poikien katseiden alla, vaikka oikeasti ikää minulla on jo lähes seitsemäntoista, mutta kokemusta sitäkin vähemmän.

Opettaja rikkoo jälleen luokassa vallitsevan hiljaisuuden. "Muutetaan hieman pelin sääntöjä, jokaisesta oikeasta vastauskesta Milla saa yhden vaatteen päällensä ja jokaisesta väärästä joudun antamaan tukiopetusta... mm.. n eljä karttakepin sivallusta, yhden jokaista poikaa kohti, tuolle ah, niin ihanalle ja koskemattomalle takapuolelle"
Kauhistun, en ole uskoa korviani ja hätäännyksissäni yritän sanoa jotain vastaan, mutta en saa sanaa suustani. Pelkään kipua. Mutta tajuan ainoan toivoni olevan penkissä istuvissa pojissa.

Seuraava kysymys on mielestäni jälleen melko halppo, uskon poikien pelastavan minut. Jälleen ville tietää oikean vastuaksen jolloin ilon hymy nousee häpeästä punaisille kasvoilleni. Odotan Matin antavan jonkun opettajan pöydällä olevista vaatteista, mutta ei. Hän kaivaa laatikostaan jotain mustaa. Astelee taakseni seisomaan ja kiinnittää nahkaisen mahdollisesti koirankaulapannan kaulaani. Se kiristää hieman, mutta ei satuta minua. Näen pelistä itseni. Olen säälittävä. Kauhukseni huomaan alapääni turpoavan, en olisi ikinä uskonut että kehoni reagoi tähän nöyryytykseen näin. Pilluni kastuu, mutta toivon että pojat ja varsinkaan Matti ei huomaa sitä.

Katson kelloa, se on jo viittä vaille kuusi, tukiopetuksen on määrä loppua kuudelta. Seuraava kysymys on jälleen vaikea. Kukaan ei edes yritä vastata, jolloin Matti tulkitsee sen vääräksi. Hän komentaa minua kääntymään selkä yleisöön päin ja kumartumaan ottamaan tukea opettajanpöydän reunasta. Hän ottaa karttakepin käteensä ja minua pelottaa. Kainalot hikoavat ja poskeni helottavat häpeästä. Pelkään poikien huomaanvan kostean vittuni sillä se on nyt aivan avoinna takaa päin minua katsoville pojille. Jolloin ensimmäinen isku jo osuu oikeaan pakaraani. Se ei satu kovin paljoa, mutta yllättää minut. Päästän pienen voihkaisun. Mielestäni tämä tuntuu kaikkea muutakun hyvältä, mutta jostain syystä kehoni reagoi eritavalla nännini ovat kivikovat ja pilluni kostuu entisestään. Toinen isku sattuu enemmän se osuu kummallekin pyllyposkelle, yritän tukkia suuni jossa onnistun verrattain hyvin mutta nyt olen jo molemmista päistä märkä, sillä kyynel valuu silmä kulmastani. Kolmas isku osuu samaan kohtaan mihin ensimmäinen, se sattuu. Huudan. Jolloin opettaja selkeästi aivan kiimoissaan ottaa pöydältä pikkuhousuni ja vastusteluistani huolimatta tunkee ne suuhuni ettei ääni kuuluisi. Jälleen Matti astelee taakseni ja varmasti huomaa kostean ja turvonneen häpyni sillä hän kumartuu kuiskaamaan minulle "sinähän tykkäät tästä". Se saaminut vihaiseksi, samassa neljäs isku sivaltaa takapuoltani. Tunnen pientä kirvelyä, mutta ajattelen että onneksi se oli viimeinen.

Käännyn yleisööni päin joka on aivan jäykkänä. Minua hävettää enemmän kuin elämässäni ikinä, edelleen taistellen pidätän itkua, mutta meikkini ovat jo levinneet joten se on hieman turhaa.
Vilkaisen kelloa se on jo pari minuuttia yli kuuden. Jolloin Matti sanoo: eiköhän tässä ollut pojille tukiopetusta jo vähäksi aikaa.
Ajattelen, että onneksi tämä kidutus ja nöyryytys on ohi. Pojat poistuvat luokasta vähin äänin ja minä jään alasti seisomaan luokkaan. Jossa on myös Matti, en edes uskalla liikkua etten suututa häntä. Matti hymyilee ja tulee seimaan eteeni, ottaa tissini hieman hikissiin käsiinsä ja huomaan kuinka hänen housunsa etumus pullottaa. Matti irroittaa kätensä rinnoistani ja ottaa kiinni kaulapannastani. Josta hän vetää minut perässään kohti luokan takaosassa olevaa ovea, tiedän sen olevan kemian varasto jonne oppilaat eivät saa mennä.

Matti kaivaa taskustaan avaimet ja avaa lukossa olevan oven, ja vetää minut perässään huoneeseen jonne hän sytyttää yhden valon. Huoneessa on hämärää mutta näkee silti. Sanaakaan sanomatta Matti katselee vartaloani ja riisuu samalla housujaa. Minua kiihotaa, pelottaa, ja hävettää.
Ikinä en ole nähny miehen elintä muutakun terveystiedon kirjassa ja sekin piirrettynä. Olen jännittynyt ja märkä.

Matti laskee housunsa nilkoihinsa ja ottaa munansa esiin boksereistaan. Hänen kalunsa on varmasti täydessä mitassaan. Jolloin Matti istuutuu varaston ainoalle tuolille ja vetää minut eteensä seisomaan minun kaulapannastani. Jolloin hän sanoo ensimmäiset sanansa pitkään aikaan, tai ainakin minusta tämä aika on tuntunut ikuisuudelta. "Istu koira, polvillesi. Ja nuole. Nuole minut tyhjäksi, ettei mun saatana tarvi enää antaa tätä vitun tukiopetusta sulle enää ikinä."

Minua pelottaa, oikeastaan siksi että en ole ikinä tehnyt mitään tälläistä. Edellisen käsittelyn jälkeen haluan tehdä työni hyvin. Alan nuolla ja imeä Matin kalua kuin tikkaria, se on iso ja täyttää lähes koko suuni. Tunne oloni koiraksi, suustani valuukuolaa, mutta suurempia ajattelematta nuolen ja imen toivoen että kohta tämä loppuu. Tuolissa istuva matti alkaa jo heti alusta asti kiemurrella ja ähkiä nautinnosta. Tunnen sen suussani. Katsoa en uskalla. Nuolen jo niin nopeasti kun pystyn, huuliini ja leukaani sattuu, mutta en uskalla lopettaa nuolemista.
Tunnen kuinka Matti tärisee ja kuulen hänen vaimean huutonsa, kun hän laskee lämmintä, makealta maistuvaa nestettä suuhuni. Meinaan oksentaa, mutta saan pidettyä nesteet suussani, ainakin sen mitä sinne mahtuu. Osa Matin nesteistä levisi kasvoilleni, mutta suurin osa taisi osua suuhun sillä niin paljon sitä sussani on. Matti komentaa minut nielemään kaiken ja avaamaan suuni sen jälkee, jotta hän voisi tarkistaa asian.

Vastahakoisesti nielen sen kaiken kuin piimän, ja ajattelen että nyt se tuska on ohi ja päätän, että en ikinä puhu kenellekään tästä nöyryytyksestä. Matti laittaa housut jalkaansa ja minä olen edelleen polvillani kylmällä lattialla. Näyryytetty ja vailla tyydytystä. Pilluni on edelleen aivan liti märkä. Ajatuksissani en huomaa mitä matti touhuaa huoneen oven kanssa. Huomaan hänen räpläävän oven kahvaa iroittanen sen sisä puolelta.

Matti komentaa minut istumaan oven viereen, en jälleen ymmärrä mistä on kyse. Kerään kaiken rohkeuteni ja kysyn mitä Matti aikoo, jotta minun olisi edes hieman helpompi olla. Vastaukseksi saan että, "Etkö sä narttu ole vielä ymmärtänyt, että minä komennan ja sä tottelet. ÄLÄ kysele!"
Minua ei enää edes pelota. Jännittää kyllä. "Odotat kiltisti siinä kunnes palaan päästämään sinut..." ja jättää lauseensa kesken. Matti sammuttaa huoneesta valot ja ottaa toisen lettini käteensä vetää minut siitä aivan oven viereen istumaan ja laittaa sen oven väliin vetäessään oven kiinni perässään. En pysty liikuttamaan päätäni kuin ehkä viisi korkeintaan kymmenen senttiä. Oven toiselta Matti vielä sanoo: odota vain kiltisti narttu, se on ainoa mitä voit tehdä. Turha yrittää haukkua kuin koira, kukaan ei kuule.

Olen vihainen mutta kiimoissani. Yksin pieässä huoneessa, kuin pikkutyttö, kuin koira, narttu niin kuin Matti sanoi. Päälläni vain kumisaappaat ja kaulapanta.

Laitan sormeni märkään vittuuni ja runkkaan itselleni elämäni ensimmäisen orgasmin, se tuntuu taivaalliselta, jolloin rentoudun. Ajattelen, kiitos Matti. Paras opettajani ikinä. Orgasmin rentouttamana nukahdan istuvalteen ovea vasten.

-----

Palautetta lukijat, kiitos. Tehdäänkö jatkoa?
-tähtinarttutytteli-