mikä koira rotu on sopiva ensimmäiseksi koiraksi? helppo koulutettava ym.? ja mikä rotu pärjäisi yksikseen eli ei kärsisi hirveästi eroikävästä?
kaipailisin kokemuksia ja tietoa ihmisiltä.
kiitoksia jo etukäteen vastanneille.
kaipailisin kokemuksia ja tietoa ihmisiltä.
kiitoksia jo etukäteen vastanneille.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä olen kuullut että ensimmäiseksi koiraksi sopii esimerkiksi kultainennoutaja, shetlanninlammaskoira ja spanielit. =)
Nämä kaikki ovat suht helppoja koulutettavia, mielyttämishalua löytyy.
Mikään rotu EI PÄRJÄÄ YKSIKSEEN.. Seuraavana päivänä kun pentu on tullut taloon, on aloitettava pikkuhiljaa yksinjäämisen opettaminen. Sen kanssa kannattaa olla huolellinen, että pentu pitää 4-6 tunnin yksinoloa ihan normaalina. Täytyyhän ihmisten päästä asioille ja töihin.
Täytyy lisätä että itse kun olen aina ollut lääpälläni dobermanneihin, niin on tultu huomattua että tällä hyvin älykkäällä rodulla tavataan erittäin usein eroahdistusta vaikka kuinka aloittaisi yksinolo harjoitukset pennusta lähtien.... :( Ei tietenkään joka dobermannilla, mutta tällä rodulla se on selvästi hyvin yleinen ongelma että yksin ollessaan mekastetaan, tuhotaan, tehdään sisälle jätöksiä ja muita koiramaisia kolttosia. :( Ei tietenkään kiusalla koira tätä tee. Dobermanni ei sitten sovellu muutenkaan ensimmäiseksi koiraksi. ;) Oli vain pakko mainita.
Hyviä koiralinkkejä ovat mm
www.koirat.com
www.kumikana.org
Onnea koiran hankintaan! :)
Saman rotuisissakin on eroja yksilöiden välillä...kaikki kuitenkin tarvitsevat koulutusta. Itselläni on kaksi koiraa eräästä rodusta joka on kuuluisa jääräpäisyydestä ja kaikki sanovat ettei sopisi ensimmäiseksi koiraroduksi. Nämä kaksi ovat kuitenkin olleet äärettömän helppoja koiria.
Meille tuli perhoskoira, papillon useita vuosia sitten, alkaa jo olla vanha herra. Luonnetta riittää leijonan verran vaikka kokoa on vain noin nelisen kiloa. Ihana rotu, oppivainen ja viisas. Meidän herra oppi ihan vauvelista olemaan useita tunteja yksin kotona, ei koskaan ole tehnyt mitään vahinkoa ja nyt vanhemmiten nimenomaan kaipaa sitä omaa rauhaa. Lisäksi tämmönen pikku sintti on helppo kuljettaa pitkiäkin matkoja autossa, turvallisesti omassa boxissaan.
minulla, perheelläni on aivan ihana touhupakkaus, Sipu eli Shipperke. Jätimme pennun heti pienenä yksin päiviksi kotiin ja rajoitimme hieman kotireviiriä, sulkemalla ovia ym. koira oppi nopeasti siistiksi , ei tehnyt tuhoja sisällä ym.. Ei hauku paljon vain tarvittaessa , vahtii riittävästi, tykkää pitkistäkin lenkeistä, pysyy pihalla (aika hyvin)Pienen kokonsa ansiosta helppo napata tiukan paikan tullen sylii. Leikkisä, ei trtte trimmata, sietää vettä, pieniruokainen ym. tarpeen tullen mainio vahti esim. veneessä. Sopivasti metsästysviettiä.. Mahtava kaveri , tehoa ja touhua kompaktissa paketissa.Suosittelen !
Ole hyvä, ja hanki kaksi pientä spanieltyttöä, tai jotakin muuta rotua, jotka pärjäävät keskenään, vaikkapa kavaljeereja, niin pysyvät terveinä ja iloisina, vaikka ovat päivän omin nokkineen.
On yli 20 v kokemus.
Et kai sinä nyt ihan tosissasi ole suosittelemassa ensimmäisen koiran ostajalle otettavaksi kahta koiraa kerralla? Ihan sama mitä rotua, kaikki tarvitsevat koulutuksen, jos ottaa kaksi kerralla ja ei ole kokemusta koirista, saattaa koirat jäädä kouluttamatta...
huhhuh...
Siis, kaksi sellaista, jotka voi nostaa pois, jos rähinä alkaa, siis, vaikkapa kaksi pientä spanielia. Eivät ne tarvitse saman luokan tottelevaisuutta kuin isot lujaluonteiset koirat.
Kun, vaikka vähemmän koulutetulle kavaljeerille sanoo vähän voikammaammin: "Annas nyt tyttö olla.", niin kyllä hän siitä talttuu. Ja jos ei taltu, niin ottaa syliin (8 kg), niin sitten tilanne on ohi.
Koirarodun valinta riippuu paljon omasta luonteestasi ja harrastuksistasi. Ota yhteyttä kennelliittoon. Siellä ihminen ihan juuri tätä rodunvalintatouhua varten.
On upeaa jos sinulla on mahdollisuus tarjota koti kahdelle koiralle. Niille on paljon seuraa toisistaan kun sinä olet poissa. Mutta mielestäni kannattaa ottaa koirat vuoden-kahden välein, rodusta riippuen. Näin saat helpommin sopusointuisen lauman kun laumajärjestys on selvempi, kun vanhemmalla koiralla on enemmän auktoriteettia. Urokset tulevat helpommin toimeen keskenään. Saattaa olla etteivät nartut saa laumajärjestystä koskaan ihan selville ja nahistelevat vuodesta toiseen heti selkäsi takana.
Kääpiökoira ei automaattisesti ole helpoin ja parhain ratkaisu. Kääpiökoirilla joilla ei ole historiassaan ollut koskaan varsinaista käyttötarkoitusta (paitsi seuranpito ihmiselle) ovat usein hiukan hakoteillä lauman nokkimisjärjestyksen kanssa. Hiukan muuta koiramaailmaa lapsellisempia kuin ovat.
Missään tapauksessa en ole kääpiökoiravihaaja. Itselläni on niitä kaksin kappalein. Haluan vaan sanoa, että älä anna ulkomuodon pettää vaan tutustu syvemmälle. Pienin ei tosiaan ole helpoin, vrt. terrierit jotka vaativat omistajiltaan VALTAVAN määrän harrastuneisuutta lenkittämisen lisäksi.
Tutustu ensin rehellisesti itseesi ja valitse sitten sen mukainen koira. Näin vältyt ongelmakoiralta ja koiraongelmilta;)
Harkitse tarkkaan onko sulla aikaa koiralle, se kun ei ihan kahden minuutin hoidolla pärjää. Sitten se ilkeä kysymys eli mites on lompakossa täpäkkää, en halua ilkeillä mutta koiran hoitaminen ei ole ilmaista puuhaa. Moni lääkäri on siirtynyt suoraan maksuun eli käteinen tai kortti, laskua ei monessa paikassa anneta. Sitten mites on kämpässä neliöitä, tämä ratkaisee minun mielestä aikas paljon jo mitä rotua voi harkita. Entä mikä on oma aktiviteetti, halukkuus lähteä ulkoilemaan. Mun mielestä kannattas käydä näyttelyissä missä on monia rotuja edustettuna. Jos on jo mielessä rotu mistä pitää niin kirjastoon lukemaan faktaa rodusta, minusta kannattaa lukea myös J.A.U Yrjölän koiraongelmia ja ongelmakoiria. Koiran omistaminen ei vaadi ydinfysiikkaa vaan hieman paneutimista asiaan.