Sydän jäi Brasiliaan

Olimme juuri kahden viikon lomalla Porto de Calinhasissa.
Se on ehdottomasti paras paikka,missä olen koskaan käynyt. Euroopan lomakohteet on nähty ja ne eivät säväytä enää tämän jälkeen mitenkään.
Jo nyt seikkailen netissä ja tutkin uusia kohteita ,jonne Brasiliassa voisi suunnata.

Porto de Calinhas on pieni ja rauhallinen paikka.
Brasilialaisia käy siellä paljon lomailemassa. Se on siis aika paikallinenkin -vielä.Ja se näkyy heti hotellialueiden ulkopuolella selvästi.
Vakituista asutusta on ihan vieressä ja se ei suomalaisittain ole aina silmää hivelevää,mutta se on paikallinen tapa ja hyvä niin.

Rannat ovat paikan paras anti. Keskustasta molempiin suuntiin on tyhjää merenrantaa lenkkeilyyn ja kuljeskeluun kilometritolkulla.
Vain Calinhasiksen keskustan kohdalla on aurinkotuolikeskittymä,joiden kaupustelijat uskovat hyvin,kun sanoo "ei". Peukku vain ylös ja hymyä ja menoksi.

Kaikenlaisia kaupustelijoita rannalla liikkuu,mutta kukaan ei tyrkytä tai käyttäydy epämiellyttävästi,mihin olemme tottuneet vaikkapa Turkin vierailuillamme,jos kieltäytyy ostoksista. Taas vain peukku ylös,kaikki ok ja hymy!

Olimme Marupiara-hotellissa,joka oli meidän luokituksiemme mukaan majoitustiloiltaan noin xxx. Ruoka oli asiallista ja erittäin hyvin esillä. Kylmät olivat kylmiä,kuumat kuumia ja kaikki suojassa. Kärpäsiä ei pörrännyt,vaikka kuuma olikin.
Joka paikassa siivottiin ja siistittiin koko ajan. Huoneisiinkin vaihdettiin pyyhkeet ja lakanat joka päivä.Voin suositella tämän puolesta.

Keskustaan hotellilta oli matkaa 4km,joka sujui joko rannalla laskuveden aikaan lenkkeilemällä(mahtavaa!) tai sitten varsinkin pimeässä taksilla.Suosittelen oman turvallisuuden kannalta.
Hotellin edessä oli aina taksi odottamassa.
Yhden suunnan hinta on 10 realia. Enempää ei pidä maksaa ja matkan alussa kannattaa sopia hinta heti taksiin tullessa. Jotkut voivat yrittää tuplahintaakin,jos ei sovi.

Keskusta on aika pieni,nopeasti sen saa hallintaan. Rahaa voi vaihtaa ainakin parissa paikassa ihan liikenneympyrän lähellä. Myös VISA-automaatti toimi,ainakin huoltoaseman luona. Sirukortti saattaa tuottaa ongelmia.
Keskustassa on normaaleja turisteille tarkoitettuja kauppoja,t-paitoja,bikinejä,keramiikkaa,puuveistoksia ,koruja.Halvalla tai ,paikallisittain ainakin, kalliilla.
En tiedä,onko meidän mittapuun mukaamme vielä paikallinen kallis kallista. Riippuu matkailijasta.
Käsin tehdyt korut miellyttivät minua ja ne olivat 10-20 realin haarukassa eli noin 4-8 euroa.
Paikallista sokeriruokoviinasta tehtyä cachachaa(toivottavasti nyt on oikein kirjoitettu) kannattaa maistaa. Sen makua monet kuvailivat pontikan mauksi. Minusta se oli hyvää limetin ja jäiden kanssa ilman sokeria. Sokeria laitetaan siihen normaalisti parikin ruokalusikallista. Keinotekoisen makeutuksen saa myös.
Kaikenlaisten hedelmämurskien seassa se maistuu myös.Jäitä voi ottaa,koska ne tehdään pulloveteen. Kraanavesi on juomakelvotonta ja paikallisetkaan eivät sitä mielellään kai juo.
En saanut ainakaan mahatautia,vaikka otin juomani jäillä ja söin kaikenlaiset tuoreet salaatinlehdet hyvällä halulla.

Elämän rentous jäi parhaiten mieleeni. Iltaisinkaan ei tarvitse vetää ykkösiä päälle. Kävimme Santeria-ravintolassa,jossa oli oikea forro-orkesteri soittamassa ja sielläkään kellään ei ollut muuta,kuin shortseja ja pikkumekkoja.Ei mitään juhlallista.
Mitään kummempaa,kuin uikkarit ja t-paitoja ja ihan kevyimpiä hellevaatteita(onko sellaisia Suomessa:-P) tarvitaan. Aina on lämmin. Yöt ja päivät.

Retkille kannattaa myös mennä. Ihan itse keskustan edessa lautan kyydissä riutoille tutkimaan mereneläviä ja seuraavan niemen kärkeen samanlaisella lautalla lahdenpoukamaan merihevosia metsästämään. Samoin muualle maaseudulle on tarjolla paikallisten järjestämiä kiertoajeluja. Kannattaa ottaa esitteet ja tutkia,koska ne matkat ovat paljon halvempia,kuin matkanjärjestäjien tarjoamat samat matkat. Kielimuuri voi olla tietysti este,mutta ainakin meillä oli matkanjohtajanan Robert,joka puhui englantia ja ranskaa. Kaikki tuli selvitettyä.Käsillä voi myös puhua ja kaikilla maailman kielillä.Jostain se yhteinen sana lopulta löytyy.

Sen verran kannatta opetella portugalin kieltä,että muutamia fraaseja osaa. Vaikka Suomi-Portugali-sanakirjasta. Saimme heti ystäviä recifeläisistä rouvista,kun yritimme jutustella ja huidoimme käsin ja etsimme kaikki mahdolliset ilmaukset eri kielistä.Heistä oli mukavaa,että yritimme.Nyt on puhelinnumerot ja meiliosoitteet,joihin ottaa yhteyttä. Kukaan ei todellakaan naura,jos yrittää vääntää heidän kielellään jotain,vaan kannustavat ja taas peukkua ylös!
Ruuasta sen verran,että suola ja sokeri ovat päämausteet,eikä ainakaan meidän kohdallemme sattunut mitään kulinaristista taivasta. Ainoa ,joka teki vaikutuksen oli ihanat, tuoreet ja maukkaat hedelmät!Asiallista ruokaa,muttei mitään halleluujaata huudattanut ennenkuin...
Samainen Robert vei meidät yhtenä iltana keskustan sivukadulla olevaan argentiinalaiseen pikkuravintolaan,jossa saimme koko reissun parhaat pihvit. Se on liikenneympyrästä päin katsoen kävelykatua kulkiessa vasemmalla poikkikadulla aika lähellä rantaa. Vaatimaton paikka,mutta paikallinen ja siksi juuri ruoka oli hyvää ja edullista. Kaksi henkeä söi ja joi kunnon ilallisen n.70 realilla. Ei paha?

Tästä paikasta olisi kerrottavana vaikka mitä,mutta en taida enempää kertoa. Jos joku haluaa kysellä,koetan vastata.
Muuta en osaa sanoa,kuin ,että suosittelen lämpimästi ja toivon,että pääsen pian takaisin Brasilian aurinkoon ja lämpöön.
Muuten, kannattaa sitten ostaa paikan päältä aurinkorasvat. Täällä meillä en ole edes nähnyt 50-70 suojakertoimia. Suomalaisen nahka käryää ilman niitä. Trust me ,I know!
Hyvää matkaa kaikille,jotka ovat tuonne menossa tai suunnittelevat menevänsä sinne!