Olen lukenut täältä että ei -sana pitää opettaa koiranpennulle.
Nyt olen alkanut ihmetellä miten se tehdään niin että koira ymmärtää kieltosanan luonteen täydellisesti?
Enhän opeta sitä samalla sanalla esimerkiksi paikalleen, istumaan tai hakemaankaan, vaan joka toimella ja komennolla on eri käskysana.
Mitä siitä tulisi jos opettaisin koiran istumaan käskyllä istu ja seuraavana yrittäisin saada sen menemään paikalleen käyttäen samaa käskysanaa istu?
Ymmärtääkö kukaan mitä seikkaa haen? Ei kai sentään voida lähteä siitä että koira ymmärtäisi edes suomenkieltä?
Nyt olen alkanut ihmetellä miten se tehdään niin että koira ymmärtää kieltosanan luonteen täydellisesti?
Enhän opeta sitä samalla sanalla esimerkiksi paikalleen, istumaan tai hakemaankaan, vaan joka toimella ja komennolla on eri käskysana.
Mitä siitä tulisi jos opettaisin koiran istumaan käskyllä istu ja seuraavana yrittäisin saada sen menemään paikalleen käyttäen samaa käskysanaa istu?
Ymmärtääkö kukaan mitä seikkaa haen? Ei kai sentään voida lähteä siitä että koira ymmärtäisi edes suomenkieltä?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei -käskyn luonnehan on sama joka tilanteessa: koiran pitää lopettaa se, mitä se on sillä hetkellä tekemässä. Itselläni on myös muita kieltäviä käskyjä, kuten "takaisin", joka palauttaa koiran lähietäisyydelle, mutta ei ole kuitekaan verrattavissa tänne -käskyyn.
Mitäh?
Eli ei - sana on ainoa tarvittava sana koiran koulutuksessa?
Juurihan itse kerroit, että se ymmärtää sen myötä mitä se tekee väärin ja osaa lopettaa sen toimintansa.
Meillä tuo ei onnistu. Koirani kai on sitten normaalia tyhmempi, mutta ei -sana ei näytä kertovan sille mitä se tekee väärin.
Esimerkiksi istu-komennon se tietää, se istahtaa sen kuullessaan mutta jos sanon ei kun se seisoo ja toivon sen istuvan se ei jostain syystä ymmärrä ajatustani ja älyä painaa häntäpäätään lattiaan tai maahan.
.....?
yleensäkkin sanojen opettamisessa koiralle on muistettava ettei, koira heti ymmärrä signaalin eli sanan merkitystä (mikä jossain vaiheessa muutetaan siksi signaaliksi). Eli kun opetat koiralle jotain uutta sanaa, opetuksen alussa ei käytetä sitä sanaa (esim. istu) vaan, herätetään koiran mielenkiinto esimerkiksi makupalalla. Kun koira suorittaa oikeaa tehtävää (aluksi riittää palkitseminen jo pienemmästäkin yrityksestä) käden liike ja makupala ovat aluksi ne signaalit, joista koira alkaa tajuamaan mitä siltä toivotaan. KUN KOIRA SUORITTAA TEHTÄVÄN JOUHEVASTI ANNETAAN TEHTÄVÄN SUORITUKSELLE NIMI: ESIM SE ISTU.Sana liitetään yhtäaikaisesti jo aikaisempaan käytettyyn signaaliin.
Kun koiran tahdotaan lopettavan joku toiminto opetetaan siihen myös oma sanansa ja se voi olla esimirkiksi se ei- sana. Koira ei tiedä siinä seisoma asennossa tekevänsä väärin, vaikka tarkoitus oli että koira istuisi, se ei vaan ole ymmärtänyt tehtävää oikein. Tällöin on alkukoulutuksessa uuden liikkeen opetuksessa edetty liian nopeasti.Koirat eivät osaa lukea ajatuksiamme, mutta reagoivat voimakkaasti meidän tunnetiloihimme, hermostuminen liikkeen opettelussa alkuvaikeusksien aikana tekee itse oppimistilanteelle vain hallaa.Jotta koira voisi ei sanan jälkeen toimia on sille annettava välittömästi uusi tehtävä sillä tasolla jonka se osaa. Liian suuret vaatimukset saavat koiran turhautumaan ja tarjoamaan jotain muuta jo opittua, mikä on täysin normaalia koiralta.
olen menestyksekkäästi opettanut erilaisia sanoja koiralleni leikin kautta. Olen opettanut sille istu sanan siten kun seurasin paikat, joissa se tuppasi aina istahtamaan. Juuri kun se alkoi istua sanoin sille istu ja pian se istui jo käskystä. Samalla lailla kävi maahan käskyn kanssa ja monen monen muun. Koirani tietää mitä tarkoittaa nukkumaan (opetin sen sanan kun se meni sänkyni alle nukkumapaikalleen), se kakkaa sopiviin paikkoihin kun opetin sille kakka- sanan kun se alkoi pyöriä ja etsiä paikkaa. Onhan näitä näin ajatelleen komea rivistö sille tuttuja sanoja. Paljon muitakin vielä.
Mutta en edelleenkään ymmärrä, miten opetan sille sanan ei. Sehän ei sinällään edes tarkoita muuta kuin kieltämistä ja sen vielä pitäisi tarkoittaa kaiken kieltämistä siten että koira itse tajuaa lopettaa kaiken tekemisensä. Jos koirani yrittäisi tehdä jotain väärin, esimerkiksi napata vastaantulijaa jalasta hampain kiinni, ei kai ole ensisijainen ja ainoa oikea tapa sanoa tilanteessa ei? Eikö päinvastoin pitäisi selvittää, miksi ei-toivottavaa käytöstä esiintyy ja kitkeä se käytöksestä pois vahvistamalla oikeaa käytöstä? Ja aivan samoin ihan joka ainoassa tapauksessa, jossa koira tekee jotain itselleen tai ympäristölleen vaarallista.
Joskus tuntuu, että ihmiset koiranomistajina unohtavat sen, että koira on ihmisyhteiskunnan jäsen asuessaan ihmisten kanssa.
Miksi koiran hallinta kuvaamallani tavalla olisi sen huonompi vaihtoehto kuin luottaa sanaan ei, jonka sisältö ei ehkä koskaan valkene koiralle kunnolla vaikka minä niin uskoisinkin? Saattaa nimittäin olla että asian joutuu käytännössä testaamaan esimerkiksi tilanteessa, jossa käskyn tottelemattomuudesta on seurauksena kuolema tai todella vakava loukkaantuminen. Mieluummin hallitsen tilanteen ja koirani ennalta kuin alan vasta tapahtumaketjun jo alettua luottaa epätoivoiseen ei - käskyyn.
Koiraystäväni on minulle niin kallis ja arvokas, etten ainakaan itse halua sen osallistuvan tähän yhteiskuntaan vajavaisin tiedoin. Se elää varmasti turvallisempaa ja iloisempaa koiranelämää kanssani tällä tavalla.
Se on jokaisen oma asia tietenkin mitä opettaa ja mihin luottaa, mutta en vain saa tämän käskysanan tarkoituksesta ja tarpeellisuudesta selkoa. Kuten en edeleenkään siitä, miten sen sisällön saa ymmärretyksi.
Jos et edes halua ymmärtää, mikä merkitys ei sanalla on, vaikka se on sinulle jo rautalangasta väännetty, niin älä sitten opeta koko sanaa koirallesi! Ilmeisestikin yrität saada keskustelun kulkemaan siihen suuntaan, että ei-sanan käyttö on itseasiassa ihan turhaa, vaikka sitä se ei todellakaan ole.
niin vaikeeta on ymmärtää
Koiralle opetetaan että EI tarkottaa "lopeta mitä ikinä ootkin just nyt tekemässä" ja se opetetaan sille eikä vaan hoeta tyhjää
Joku ääliö kerran sanoi ettei ikinä opettaisi tota EI-sanaa vaan jos sen koira tekee jotain väärää niin komentaa koiran omalle petille mutta se ainaskin on väärin kun eihän petin pitäis olla rankaisupaikka vaan rentoutumispaikka.
Mun koirat ainakin ymmärtää ihan hyvin että se ei tarkottaa ei saa koskee, ei saa ottaa, ei saa vetää tai yleensä että mitä se on tekemässä niin sitä ei saa tehdä.
Minulla eiole koiraa, mutta olen lukenut opaskirjoja sekä seurannut televisiosta esim "Lemmikit"-sarjaa ja siinä perusopetus koiralle(pennusta alkaen) on palkitseminen,kun se tekee oikein.
Pieni namupala ja kiitos, sillä koira oppii, ei koskaan rankaisemalla.
Koiralle ei koskaan tarvitse myöskään korottaa ääntään, sillä on huomattavasti parempi kuulo kuin ihmisellä.
Siitä herääkin toinen kysymys, miten opetetaan karkailutaipumuksia omaava koira lopettamaan sellainen.
Kun se viimein palaa kotiin (ei tule kutsusta) ja se palkitaan siitä..? loppuisiko karkailu siihen. Epäilen.
olla kuule täysin mahdoton tehtävä. Koira ei nimittäin osaa ajatella loogisesti syitä ja seurauksia eikä myöskään yhdistää jotain yhtä tiettyä sanaa moneen eri toimeen.
Helpompaa on edelleen opettaa sallittu kuin väärä toiminta.
varsinkin silloin se on helpompaa jos jättää koiran haltuun päättää mikä on väärää toimintaa.
Sehän tuosta ajatuksesta tekee mielestäni naurettavan.
Sama se mitä sanaa käytät. Jos asia on helpompi ymmärtää niin ajattele ei-sanaa murahduksena. Kyllä koiran pitää ymmärtää lopettaa esim. pureminen kun murahdat sille. Oma koirani on huomaamattani oppinut sanaparin "anna olla" kun se hamuaa hampaisiinsa jotain ei-toivottua. Otanhan aina tuon sanottuani esineen pois siltä.
Ei-sanasta pitää siis olla jokin seuraus. Jos koira järsii jalkaasi murahda tai sano ei ja poistu paikalta (leikki loppuu). Toki aina paras jos pystyt näyttämään sitten mikä sitä sallittua tekemistä olisi, esim. puruluun järsiminen.
Varovainen ei-sanan käytön kanssa saa olla varsinkin silloin kun koira ei tiedä tekevänsä jotain kiellettyä, koira yhdistää silloin kiellon herkästi johonkin muuhun tekemäänsä, esim. haukkuessaan, juostessaan poispäin tai istuessaan väärään aikaan (eihän istuminen kaiken kaikkiaan ole kiellettyä toimintaa, älä silloin käytä ei-sanaa).
Ja jos kutsut karkaavaa koiraa luoksesi, silloin sinun on myös se palkittava, onhan se totellut käskyäsi. Tärkeintä kai onkin että koira tulee luokse aina käskystä (voi pelastaa sen hengen). Jos sen sijaan haluat jollain tapaa rangaista karkaamisesta niin käy vaikka ottamassa koira kiinni ja murahda..
Lainataas Tuire Kaimiota kun häneltä aina löytyy vastaus kysymykseen kuin kysymykseen. Tuire neuvoo (lyhennettynä) näin:
-aloita opettelu kun koira on tekemässä jotain kiellettyä mistä ei ole niin kiinnostunut
-taputa käsiäsi ja sano ei
-kehu pentua kun se lopettaa kielletyn tekemisen
-käytä sanaa harvoin mutta "itsepäisesti" (estämällä pennun toiminta vaikka kymmenen kertaa peräkkäin jos pentu aina vain jatkaa kiellettyä toimintaa)
-usein kieltosanan voi korvata jollain muulla vihjesanalla, esim. tule, irti tai tervehdi (nätisti).
Lisää hyviä vinkkejä löytyy siis Tuiren Pennun kasvatus -kirjasta
Tämä keskusteluhan menee koko ajan parempaan ja käytännöllisempään suuntaan.
Minulla on kaksi täysi-ikäistä kavaljeeria.
Kun ne alkavat touhuamaan jotakin "pahaa", niin kutsun molempia nimeltä ja sanon: "Mitäs tytöt meinaa?" Vaikka sanotaan että koiria ei saa katsoa silmiin, niin kyllä ne minua katsovat.
Sitten sanon että: "Antaa nyt olla." Ja saman tien ovat kyljessäni kiinni ja kysyn että: "Ette kai vai nyt halua ulos, näkkleipää, vai ollaanko kuin ellun kanat?" Jotenkin, se näin menee.
Nyt menee kyllä jo minun sfääreistä ihan yli. Kyllä minulle on joskus vuonna kirves ja kuokka kun olen ensimmäisiin ohjattuihin harjoituksiin mennyt, opetettu, että _kaikki_ tekeminen lähtee kontaktista koiraan: siitä, että koira katsoo ohjaajaansa. En ole tähän päivään mennessä kuullut, että katseesta olisi jotain haittaa. Herkän koiran kanssa taistellessa toki on hyvä kääntyä poispäin koirasta eikä ainakaan kumartua ns. sen ylle, mutta muutoin... Jos sanon koiran nimen, kyllä odotan, että se katsoo minuun kysyvästi.
Olen vain kuullut sanottavan että koiraa ei saa katsoa silmiin.
Viimeisin esimerkki oli Etelä-Ranskassa, kun menin myymälään ja siellä oli hauva isäntänsä ja emäntänsä kanssa rauhallisena ja mulkaisin sitä koiraa, niin melkein tuli päälle ja haukkui raivokkaasti.
koiraa ei saa tuijottaa silmiin, kuten sille ei saa ihminen muristakaan taikka näytellä hampaitaan.
Vierasta koiraa ei tulisi tuijottaa silmiin, kun kävelee sitä kohti, koska koira saattaa kokea sen uhkaavana. Uskoisin, että suurin osa koirista on kuitenkin tottunut silmiin katsomiseen ja ainahan omaa koiraa tulee katsottua silmiin, kun sille puhuu ja samoin ainakin oma koirani - ja useat muutkin koirat - katsovat silmiin silloin, kun niillä on jotain asiaa.
Juu, eipä ole näin ihmisenä ollut mulla tapana murista tai irvistellä, sen enempää ihmisille kuin koirillekaan.
Itselläni on isokokoinen monirotuinen uros koira ja olen opettanut sille ei sanan pennusta ja aika hyvällä menestyksellä sillä koiraherramme on 14v nyt.Eläinkaupasta saa nykyään niin sanottuja napsuttimia ja itse olen opettanut vesisuihkutuspullolla sanan. Eli ensin sana ei matalalla äänellä ja jos ei autas kukkien suihkutuspullosta muutama sumutus painallus ja meillä se ainakin tehosi. T. Nim.merkki kaksin
Tarkennuksena edelliseen viestiinettä naksutintahan ei käytetä koiran kieltämiseen vaan nimenomaan palkitsemiseen.. Jos haluaa käyttää pelkästään positiivista vahvistamista kouluttamisessa eikä ei-sanoja niin naksuttelu sopii tähän tarkoitukseen vallan mainiosti.. Netistä löytyy kyllä runsaasti sivustoja naksutteluun liittyen..
Mulla on poika pringu jolle olen opettanut sanan hengenvaara, joka ei tarkoita oikeesti sitä vaan on vaan sana joka saa sen tulemaan luo tai varomaan.
Minä opetin naksutimella sen yhdistämään sen äänen aina hyvään,joten se totelee mua kuin lempihenkilöään. sun kansis varmaan ottaa makupaloi, kutsu koirasi luoksesi ja sano se ei sille samalla hetkellä annat makupalan jus ein sanoessa ja kun ne sana ja makupala ja naksu osuu koiran hotkaisuun niin kehut sitä. Tää on sitä ehdollistamista eli naksutinkoulutusta, jos et heti oppi heti osu naksu kehumista tai koirasi mahdollisesti pelästyy ääntä niin laita se kainaloon niin ääni vaimenee, niin minäkin aluksi tein.(koirien silmiin katsominen, riipuu koirasta mun perheen rottista voi vain vilkaista muuten saattaa murista mutta rinku saattaa jopa tuijottaa. On varmaan kiinni luotamiksesta.)
Jos ei halua saada vieraita ihmisiä luulemaan jotain outoa itsestään, kun käytäisi totta henken vaara sanaa niin voi käytää sanaa kielletty alue tai ei ilman niiden lupaa kuten teen kun poika koirani yrittää sännättä ihmisten luo, tiedän että ihan kaikki ei pidä tai voi ottaa koiria lähelleen kuka mistäkin syystä.