Ilonpilaaja: audiovisuaalinen mielipidekirjoitus

Big Brother on osoittanut parhaiten mikä Suomalaisessa viihdekentässä on pahiten vialla. Meillä on alalla liian paljon ihmisiä, joiden pitäisi myydä vakuutuksia, eikä näillä tyypeillä saisi olla mitään tekemistä TV:n, elokuvien, kirjojen kustantamisen ja ylipäätään minkään viihteen osa-alueen kanssa.

Big Brotherin kanssa yritettiin pelata varman päälle ja tehdä takuu varmaa hittiohjelmaa. Siinä epäonnistuttiin, koska Big Brotherin panostukset olivat jättiluokkaa ja katsojamäärä ei missään vaiheessa ylittänyt 500000 katsojan rajaa. Ohjelma on hidas, tylsä, ennalta arvattava ja se luo Suomeen julkkiksia, joilla ei ole yhteiskunnalle mitään annettavaa. Idols sentään luo laulajia, mutta BeeBee on vain helkkarin kallis vitsi, joka ei edes naurata.

Äskeinen pauhaaminen on tietenkin katkeruutta, eikä mitään muuta. Olen kirjoittanut 12 vuotta ja olen kovasti yrittänyt saada kirjoittamiani romaaneja julkaistuksi, turhaan. Kirjoittamani leffakässärit eivät ole saaneet innostunutta vastaanottoa Elokuvasäätiössä tai tuotantoyhtiöissä ja muutamat omasta mielestäni hyvät kehittelemäni TV-ohjelmaideat eivät ole saaneet vastakaikua.

Olen kuitenkin luova ihminen ja haluan kertoa tarinoita. Minusta mielekkään sisällön tekeminen on tärkeämpää kuin pinnallinen julkisuus. Koska viihdekentän sisälle ei minulla ole tällä hetkellä mitään asiaa, luotan nettiin ja toivon, että saan tätä kautta omia ideoitani eteenpäin.

Resurssini ovat tällä hetkellä nollan tasolla, mutta siitä huolimatta haluan todella kovasti tulla varsinkin TV:n ja elokuvien jännittävään maailman. Eli kun kukaan Suomessa ei ollut tehnyt Super size me:tä vastaavaa ohjelmaa, päätin niukoilla resursseilla ja ei ammattimaisella otteella tehdä ensimmäisen Suomalaisen kotivideokameradokkarin.

Nyt se on valmis. Se on karu, ruma ja teknisesti paska, mutta panostankin röyhkeyteen ja sisältöön. Ainakin Jone Nikulan haastattelu Ilonpilaaja nimisessä projektissani on hauska. Pääsisältö on se, että vaikuttaako pinnallinen viihde syömishäiriöihin.

Eli edistääkö anoreksian sekä bulimian leviämistä Mallikouluohjelma tai Miss Suomi -kilpailu ja jos edistää, niin mikä on näitä ohjelmia esittävän kanavan/MTV3:n vastuu näyttämästään ohjelmasta?

MTV3 ei useista pyynnöistä huolimatta halunnut tuoda edustajaansa ohjelmaan, mutta SubTV:n ohjelmajohtaja Maaretta Tukiainen ja Nelosen edustaja Mikko Silvennoinen löytyvät.

Ilonpilaaja on 34 minuuttinen ja tyyli on hyvin provosoiva ja aggressiivinen. Eli kun kukaan Suomen TV - ja elokuva - alalta ei halunnut ideoitani tulevan esille, päätin olla noteeraamatta näitä tyyppejä ja toimia täysin omin ehdoin ja omin pelimerkein.

Vaikka se on teknisesti karu ja haastattelutekniikkani on toisinaan huono ja voi olla, että sitä pitäisi hävetä, niin halusin kuitenkin osoittaa sen, että ei hyviä ideoita kannata tai saa haudata. Ne kannattaa tuoda tänä päivänä esille vaikka sitten internetin kautta. Toivon, että tämän ohjelman kautta rohkeus viedä omia luovia ideoita eteenpäin kasvaisi ja ihmiset eivät pelkäisi tehdä omia ohjelmiaan vaikka resurssit ja ammattitaito olisivatkin ihan alkeellisella tasolla.

Minusta on paljon tärkeämpää, että Suomessa sisällön tuotanto kasvaisi kuin se, että nuorten lempiammatti olisi julkkis. Omaperäinen kirja, sketsisarja tai oma elokuva on paljon tärkeämpää kuin känninen sekoilu Big Brotherissa, jota mennään itkemään Seiskaan heti seuraavana päivänä.

jarno jäppinen

Ilonpilaaja löytyy osoitteessa www.ilonpilaaja.net
Kyllähän se on karu ja ruma, mutta oma. Ai niin, jos joku haluaa närkästyksensä tai suuttumuksensa purkaa, niin tähän osoitteeseen voi mielipiteensä laittaa.: [email protected]