Helppoahan sinulla, kun olet vain kotona vauvan kanssa...Jep! Helppoa on..Olen normaali työssäni kovan paineen alla, joten tuttua on. Ja täytyypä sanoa,että ei paljon poikkea tämä kotiäidin rooli "oikeasta työstäni".
Ongelma tässä on vain luonteeni. Kaikki pitäisi aina olla tiptop ja hyvin. Eli normaalisti vauvan vetäessä tunnin kiitounia pätkissä päivisin mamma laukkaa ympäri mökkiä tehden kaikki hommat. Toki jokin tekeminen onnistuu vauvan hereillä ollessakin. En tahdo missään nimessä valittaa, roolini olen valinnut ja viihdyn siinä. Välillä vain tuntuu että haluaisi osata olla löysemmin kotihommien kanssa..Sohvalla löhöäminen vauvan nukkuessa ei tulisi kuullonkaan. Noh, täytyy mennä jatkamaan hommia, tulihan tässä paussia jo tarpeeksi, ja sain vähän purkauduttua (lähinnä itselleni)..Mukavaa Uutta Vuotta kaikille!!!
Ongelma tässä on vain luonteeni. Kaikki pitäisi aina olla tiptop ja hyvin. Eli normaalisti vauvan vetäessä tunnin kiitounia pätkissä päivisin mamma laukkaa ympäri mökkiä tehden kaikki hommat. Toki jokin tekeminen onnistuu vauvan hereillä ollessakin. En tahdo missään nimessä valittaa, roolini olen valinnut ja viihdyn siinä. Välillä vain tuntuu että haluaisi osata olla löysemmin kotihommien kanssa..Sohvalla löhöäminen vauvan nukkuessa ei tulisi kuullonkaan. Noh, täytyy mennä jatkamaan hommia, tulihan tässä paussia jo tarpeeksi, ja sain vähän purkauduttua (lähinnä itselleni)..Mukavaa Uutta Vuotta kaikille!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tunnistin itseni tekstistäsi...olen ennen ollut "ylitunnollinen",mutta olen pikkuhiljaa päässyt siitä eroon.3 ensimmäisen lapsen kanssa uuvutin itseni kotitöillä,järjestötoiminnalla ja kaikella muulla paitsi lasten kanssa olemisella.Lopputuloksena masennus ja burn out.Kotiäidillä burn out!!!4. lapsen kohdalla aloin "heräilemään" ja nyt 5. lapsen myötä olen läksyni oppinut.Kun isommat ovat koulussa tai kerhoissa jne. istun sohvalle vauva sylissä tai menen päikkäreille vauvan kanssa.Tai kun vauva nukkuu ulkona,avaan lähimmän ikkunan,vedän fleecepeiton päälle sohvalla ja luen ja syön jotain hyvää.Joskus iskee se ylitunnollisuus-vaihe päälle,mut onneks mun mies tunnistaa "oireet" ja näpäyttää heti.
Yritä pikkuhiljaa ottaa rennommin...yhden asian kerralla.Seuraavaksi kun vauva nukahtaa,jätä kaikki heti siihen,ja painu sohvalle hyvän lukemisen kera.Olet paljon virkistyneempi kun vauva herää.:o)
Voimia sulle uuteen elämääsi!!
No sinulla on sitten kokemusta, kun 5 lasta olet maailmaan saattanut! Itsellä ensimmäinen, ja nyt kun rupee tarkemmin ajattelemaan...minulla todellakin on vielä helppoa yhden kanssa, kun sinulla viisi mukulaa!! Kiitos kannustuksesta, kokeilen heti huomenna päikkäreiden aikaan sohvalla rentoutumista/lukemista..Itseasiassa enpä muista milloin olisin lehtiä tai kirjoja lukenut. Oikein mukavaa tulevaa vuotta 2007 Sinulle ja perheellesi!
Heips ja onnellista vuotta 2007 Sinullekin!!Kun laitoit viestissäsi "että sinulla on vielä helppoa yhden mukulan kanssa",niin se jotenki kolahti.Niin minäkin ajattelin ennen omasta elämästäni.Ajattelin vielä niin kun lapsia oli 3!!Ja yhteiskuntahan ajattelee myös että kyllähän yhden lapsen äiti hoitaa kaiken mahdollisen siinä josain välis.;o/
Mutta me kaikki olemme erilaisia...se mikä sopii toiselle...ei sovikkaan toiselle.Ja lapsetkin ovat erilaisia.Tunnen suurperheiden äitejä jotka ovat mm.luopuneet imetyksestä kun se väsyttää ja sitoo liikaa,jotta he pystyvät/jaksavat hoitaa kaiken perheessään itse.Ulkopuolinen apuhan olisi häpeä!!Minä olen oppinut että otan KAIKEN mahdollisen avun vastaan mikä tarjotaan.Ja imettänyt olen pitkään,vaikkakin se minua väsyttää ja sitoo.Mutta jokainen taplaa tyylillään.:o)
Laitahan huomenna viestiä miltä lepohetki tuntui!!!