Puuro

Ohje:
1 l vettä
3 dl ruisjauhoja
200g puolukoita
keitä jkv.
paista uunissa 175 asteessa 1 tunti
hauduta uunissa 50 " kauan.

Siitä tulee makeahkoa, vaikkei laittaisi sokeriakaan. Syödessä voi halutessaan ripauttaa vähän päälle.

käy haudutukseen.

Siinä se puuron maitoonkeittämisen vaikeus onkin, että se niin helposti palaa pohjaan. Vahtia pitää ja levyn lämpöä pienennellä. Tuon aromipesän mainoksia tuli yhteen aikaan jatkuvasti; ei enää. Näytti olevan muotisana noilla telkkarin sättisivuilla silloin. Taisi olla aromipesällä jokin sivumerkitys nuorison keskuudessa.

Sen lisäksi on olemassa erityisiä kattiloita puuron keittoa varten. Kaksi kattilaa on päällekkäin ja alimmaisessa vettä. Siinä sitten ei tarvitse pohjaan palamista pelätä.

Catleija2 kirjoitti:

Siinä se puuron maitoonkeittämisen vaikeus onkin, että se niin helposti palaa pohjaan. Vahtia pitää ja levyn lämpöä pienennellä. Tuon aromipesän mainoksia tuli yhteen aikaan jatkuvasti; ei enää. Näytti olevan muotisana noilla telkkarin sättisivuilla silloin. Taisi olla aromipesällä jokin sivumerkitys nuorison keskuudessa.

Sen lisäksi on olemassa erityisiä kattiloita puuron keittoa varten. Kaksi kattilaa on päällekkäin ja alimmaisessa vettä. Siinä sitten ei tarvitse pohjaan palamista pelätä.

Lue lisää

hyvästä linkistä puurojen pariin!
On siinä puuro poikineen ;) mikähän siinäkin, että aina vain tulee tehtyä niitä kolmea neljää puurolajia, vaikka vaihtoehtoja kuinka paljon.

Nyt vasta ehdin lukea tätä ketjuasi, hyvin on riittänyt puurosta puhetta! Ihan tuli vesi kielelle, pitääköhän tässä ruveta puuron keittoon, näin yösydännä ;)) Malttaisiko sittenkin aamuun odottaa.

Sanot tuosta kerroskattilasta, että siinä ei pala maitopuuro pohjaan. Minäpä senkin osasin tehdä :)
Toissa vuonna ostin juuri tuollaisen kattilan ja kun ensimmäistä kertaa siinä koekeitin niin pohjaanpalanutta puuroa syötiin, hehheh. Tai siis ei se palanut pohjaan vaan reunoihin! Seuraavan kerran sitten keitin taas vanhalla kattilalla koko ajan lastaa pyörittäen pitkin pohjaa ja saatiin palamatonta syödä. Että sellainen kokki meikäläinen. :DDD

Tuo tirripuuro, taisi anoppini sillä nimellä sanoa ruispuolukkapuuroaan. Muuten outo nimitys minullekin. Mummon ohrauunipuuro, leivinuunissa haudutettu, on herkkuna muistissa lapsuudesta. Ja se ruskeaksi paahtunut kuori siinä päällä, ah namnam! Mannapuuro oli muuten mielipuuroani ja toisena ruisjauhoista keitetty ruispuuro voisilmällä. Ja sitten helmipuuro, perunaryyneistä, sitä sai harvoin mutta kyllä oli hyvää! Harvoin tulee nykyisin itsekään keitettyä, Helmi perunasuurimoita on kyllä kaapissa nytkin, (kävin oikein tarkistamassa) jospa huomenna keittäisi!

Riisipuuroa keitän vain kerran vuodessa, sen joulupuuron aattona. Ihan jännitti nytkin, että onnistuuko kun niin harvoin tekee. Mutta hyvä puuro tuli, juuri sopivan paksuista ja makuista. Mutta tunnin siinä sai hellan vieressä seisoa. Poikani pienet tytötkin pyysivät lisää kahteen otteeseen! Loput söin sitten itse Tapaninpäivänä jääkaappikylmänä ja hyvää oli.

Niin siinä kävi, että oli tehtävä uunipuuro rikotuista ohraryyneistä, niitä kun oli kaapissani.Tein sen tuossa linkissä olevan ohjeen mukaan, mutta vain puoli annosta. Vajaan puolentoista tunnin kuluttua puuro oli valmis. Tein sen kannelliseen kivipataan ja haudutin muhevaksi.
Tytär tuli kylään ja sai hänkin pitkästä aikaa maukasta ohraryynipuuroa.

Catleija2 kirjoitti:

Niin siinä kävi, että oli tehtävä uunipuuro rikotuista ohraryyneistä, niitä kun oli kaapissani.Tein sen tuossa linkissä olevan ohjeen mukaan, mutta vain puoli annosta. Vajaan puolentoista tunnin kuluttua puuro oli valmis. Tein sen kannelliseen kivipataan ja haudutin muhevaksi.
Tytär tuli kylään ja sai hänkin pitkästä aikaa maukasta ohraryynipuuroa.

Lue lisää

Hei, kannellista SAvipataako tarkoitat. Yhteen aikiaan olin sen innokas käyttäjä, mutta se, sisältä lasitettu, on nykyään leipälaatikkoni ! Kypsensin siinä lihaa kuoritut juurekset.
Käyttö harveni, kun en aina muistanut sitä ennakolta liottaa. Mutta ohrapuuron hauduttaminen, käykö savipadassa ?

Joku jossakin olisi tyytyväinen kun olisi se tavanomainen kaurapuurokin aamuisin, herkkupuurosta puhumattakaan. Jopa suomessa.

sivun sekä puurot että jyvät.Niistä voi olla joskus hyötyä.

Itse keitän puuron aamulla Kaura-riisi ryyneistä,yhdessä.Kaura ryyni on liian mautonta mutta riisin kanssa se pehmeää ja hauduttaa vielä 3,min,ryynitkin.

Himangalla luontaiskaupassa löysin sellaisia sekoituksia ja kotona kokeilin ja ovat hyviä.
Ohraryynipuuroa keitin jouluksi ison kattilallisen mutta nuoret ei siitä välitä ja tein siitä piirakoita,Mutta saa kauan syödä niitä pakasteesta kun mieskin tykkää riisipiirakoista enenmmän.

Karjalassa syötiin myös tattaripuuroa, joka on ainakin uunipuurona maukasta ja erilaista. Kyllä nyt alkaa tehdä mieli hirssi- ja tattariuunipuuroa.

8 dl lientä
4 dl hirssiHIUTALEITA
½ dl sokeria
½ tl suolaa
3 - 4 dl mustikoita

Hiutaleet kuumaan mehuun, keitä 3 min.
Lisää mustikat ja sokeri. Hauduta pari minuuttia. Mausta suolalla.
Tarjoa lämpimänä tai jäähtyneenä, maidon kera tai sellaisenaan.

Hers kirjoitti:

8 dl lientä
4 dl hirssiHIUTALEITA
½ dl sokeria
½ tl suolaa
3 - 4 dl mustikoita

Hiutaleet kuumaan mehuun, keitä 3 min.
Lisää mustikat ja sokeri. Hauduta pari minuuttia. Mausta suolalla.
Tarjoa lämpimänä tai jäähtyneenä, maidon kera tai sellaisenaan.

Lue lisää

Kiitos reseptistä, on varmaan hyvää. Minä kun en ole huomannutkaan noita hirssihiutaleita olevankaan. Kypsyvät näköään nopeammin kuin ryynit.

Jos et syö sitä riisivelliä aivan heti, niin seisoessaan turpoaa puuroksi ja on hyyvvää. Samoin käy mannavellin.

Catleija2 kirjoitti:

Jos et syö sitä riisivelliä aivan heti, niin seisoessaan turpoaa puuroksi ja on hyyvvää. Samoin käy mannavellin.

Mie teen aina sellasta riisivelliä ( paljon maitoa)
että ei turpoo puuroksi. Velli on parasta vellinä,
niin että riisit on ehjänä vielä ja niitä saa lusikkaan lautasen pohjalta.

Lassi2 kirjoitti:

Mie teen aina sellasta riisivelliä ( paljon maitoa)
että ei turpoo puuroksi. Velli on parasta vellinä,
niin että riisit on ehjänä vielä ja niitä saa lusikkaan lautasen pohjalta.

Lue lisää

ja mustikkasoppa on myöskin herkkua, kunhan ei ole liian vahvaa puuroa,(tönkköä) :))

Kun on tässä kaurapuuroa ylistetty, niin päätin ryhdistäytyä ja aloitan säännöllisen aamupuuron syönnin. Saisi tuhottua pakastimesta nuo mustikat, puolukat ja vatut, joita olen sinne kerännyt. Mustaviinimarjojakin on aika lailla, mutta ne ovat aika väkeviä. Mitä niillä oikein tekisi?

Tulisikohan siitä parempaa, jos illalla laittaisi hiutaleet veteen? Kypsyisi nopeammin. Pidän hyvin hautuneesta kaurapuurosta. Kuuman puuron jäähdyttää ne jäiset marjat, joiden päälle ripottelen makeutusainejauhetta.

Catleija2 kirjoitti:

Kun on tässä kaurapuuroa ylistetty, niin päätin ryhdistäytyä ja aloitan säännöllisen aamupuuron syönnin. Saisi tuhottua pakastimesta nuo mustikat, puolukat ja vatut, joita olen sinne kerännyt. Mustaviinimarjojakin on aika lailla, mutta ne ovat aika väkeviä. Mitä niillä oikein tekisi?

Tulisikohan siitä parempaa, jos illalla laittaisi hiutaleet veteen? Kypsyisi nopeammin. Pidän hyvin hautuneesta kaurapuurosta. Kuuman puuron jäähdyttää ne jäiset marjat, joiden päälle ripottelen makeutusainejauhetta.

Lue lisää

Niin onkin hyvä tuhota pakasessa olevat marjat, teen samoin, mutta jätän makeutus aineen pois.
Liottaa hiutaleita? enpä tiedä kun ei ole tullut koettua, olet tainnut kokeilla jo? Vetelä kaurapuuro on kai hyvä vatsalle, onhan se "limaista" antaa sellaisen suojakalvon, kuulemma.

Catleija2 kirjoitti:

Kun on tässä kaurapuuroa ylistetty, niin päätin ryhdistäytyä ja aloitan säännöllisen aamupuuron syönnin. Saisi tuhottua pakastimesta nuo mustikat, puolukat ja vatut, joita olen sinne kerännyt. Mustaviinimarjojakin on aika lailla, mutta ne ovat aika väkeviä. Mitä niillä oikein tekisi?

Tulisikohan siitä parempaa, jos illalla laittaisi hiutaleet veteen? Kypsyisi nopeammin. Pidän hyvin hautuneesta kaurapuurosta. Kuuman puuron jäähdyttää ne jäiset marjat, joiden päälle ripottelen makeutusainejauhetta.

Lue lisää

Kuulehan Catleija2.
Minä keitän kaurapuuron veteen,haen pakastimesta jäisiä mustaherukoita desin, kopsautan puuroon, tasoittelen ja hieman juoksevaa hunajaa päälle. Maitoa en kaipaa ja kyllä on hyvää.

udut kirjoitti:

Kuulehan Catleija2.
Minä keitän kaurapuuron veteen,haen pakastimesta jäisiä mustaherukoita desin, kopsautan puuroon, tasoittelen ja hieman juoksevaa hunajaa päälle. Maitoa en kaipaa ja kyllä on hyvää.

Lue lisää

Se hunaja varmaan pehmentää herukoiden maun. Minä kun en voi sokeria käyttää, niin ei se Hermesetasjauho tietenkään vedä vertoja hunajalle.

Tämä on ollut ihan hyödyllinen ketju. Olisi kiva tietää onko muille tullut inspiraatio puuron keittoon. Minäpä vaihdoin aamuisen voileivän kaurapuuroon vadelmiin.

Ja kyllä nyt on laitettava uuniin ohraryynipuuroa ja tehtävä noista rusinoista rusinasoppaa päälle, kun ei jouluna tullut sitä keitettyä.

Catleija2 kirjoitti:

Tämä on ollut ihan hyödyllinen ketju. Olisi kiva tietää onko muille tullut inspiraatio puuron keittoon. Minäpä vaihdoin aamuisen voileivän kaurapuuroon vadelmiin.

Ja kyllä nyt on laitettava uuniin ohraryynipuuroa ja tehtävä noista rusinoista rusinasoppaa päälle, kun ei jouluna tullut sitä keitettyä.

Lue lisää

Joopa, olen jonkun kerran keittänyt tai itse asiassa hauduttanut (sitähän tarkoitit, eikö) hellalla ohrapuuroa. Uuniohrapuuron kanssa ainakin Itä-Suomessa oli joulun aikaan tapana tarjota tuota rusinasoppaa. Ihanaa.

Aika usein korvaan voileivät aamuisin puurolla. Tulee kaloreita vähemmän, jos ei voisilmiä kovin viljele. Puuro on ihanan ruokaisaa eli eipäs ole nälkä siten pitkään aikaan ja kahviakin voi juoda mahan kipristelemättä. Maitoon keitetty puuro varsinkin on todella tuhtia tavaraa.

On tämä sillä tavalla ylellistä aikaa, että kaikenlaisia ryynejä ja hiutaleita on saatavissa. Minulla on tapana varsinkin suurissa marketeissa ihastella jauho- ja ryynivalikoimia.

Oli hullu mies Huittisista,
söi enemmän kuin tienas.Puuro olis tiellä pitänyt.

Savolaisilla on huttu, hämäläisillä puuro.

"Huono talo on, kun muikku hutun silimänä."

Näläkävuosina 1800-luvulla keitettiin huokealla hinnalla hyvänmakuinen ja terveellinen liemi, joka piti ihmisen kylläisenä. Se oli nimeltään "Hierimenpiävelli."

"Ei lopu tyhjä pöyvältä, eikä märät puut paan alta."

"Uamuseks ee keetetä mittää, päeväks sitä lämmitettään ja illaks katellaan ikkunasta pellolle."

"Huttu hupa, velli viekas, kualj kaikista kavalin."

Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa, pohjalainen kaitanaama syöpi vellinki leivättä.

Puuroo, puuroo, kattilat täynnä puuroo...

aupA kirjoitti:

Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa, pohjalainen kaitanaama syöpi vellinki leivättä.

Puuroo, puuroo, kattilat täynnä puuroo...

Terveisiä Turun torilta. Olipa ilmestynyt torin kahvikioskin ikkunaan keltainen pahvilappu, jossa luki Puuro 1 euro. Huvitti oikein, ei siinä ennen puuroa ole myyty, mutta nyt sitä saa, nyt sitä saa.

Catleija2 kirjoitti:

Terveisiä Turun torilta. Olipa ilmestynyt torin kahvikioskin ikkunaan keltainen pahvilappu, jossa luki Puuro 1 euro. Huvitti oikein, ei siinä ennen puuroa ole myyty, mutta nyt sitä saa, nyt sitä saa.

Lue lisää

Ilmeisesti puuro on perin pohjoismainen ruokalaji, mistä ja miten se on meidän kulttuurimme juurtunut olisi ihan tutkimuksen paikka.
Italiassa puuro l porridge on heille tuntematon ruokalaji, sitä pastaa pitää joka aterialla olla alkupalana.

Lapsuuden herkku oli voipuuro jota yleensä sai silloin kun oli kurkku kipeä, oli varsin samettista ja energiarikasta.

Junioireiden jalkapalloseura jo viime kesänä keitteli Euron puuroa torikioskissa ja menekki oli taattu kaurapuurolla, joskus sai oikein jonottaa vuoroa.

Monet vaihtoivat rasvaisen lihapiirakan tykötarpeineen puuroon ja aamukahviin. ILman muuta terveellinen aamuateria. Kesällä torilla käydessäni söin 1 €:n puuron aamiaiseksi, puuro on parasta voiteluainetta vatsalle ja koko ruuansulatuskanavalle.

Tällä seudulla on parikin yrittäjää hernesoppa markkinoilla. Hernesoppaa jaetaan suurissa yleisötilaisuuksissa firmojen piikkiin, nyt kun vaalit ovat tulossa kansanedustaja kandidaatit ovat varmoja sopan tarjoajia ja niitä riittää.

Kenttäkeittiöt (kenttätöpinät) kiehuvat missä säässä milloinkin, soppaa kauhotaan kertakäyttöastioihin ja palan painikkeena pari näkkäriä. Ja juttu luistaa seudun malliin."Mihin sie oot menossa,mistä sie oot tuloss, mitä siul on kassissais?"

reetta5 kirjoitti:

Ilmeisesti puuro on perin pohjoismainen ruokalaji, mistä ja miten se on meidän kulttuurimme juurtunut olisi ihan tutkimuksen paikka.
Italiassa puuro l porridge on heille tuntematon ruokalaji, sitä pastaa pitää joka aterialla olla alkupalana.

Lapsuuden herkku oli voipuuro jota yleensä sai silloin kun oli kurkku kipeä, oli varsin samettista ja energiarikasta.

Junioireiden jalkapalloseura jo viime kesänä keitteli Euron puuroa torikioskissa ja menekki oli taattu kaurapuurolla, joskus sai oikein jonottaa vuoroa.

Monet vaihtoivat rasvaisen lihapiirakan tykötarpeineen puuroon ja aamukahviin. ILman muuta terveellinen aamuateria. Kesällä torilla käydessäni söin 1 €:n puuron aamiaiseksi, puuro on parasta voiteluainetta vatsalle ja koko ruuansulatuskanavalle.

Tällä seudulla on parikin yrittäjää hernesoppa markkinoilla. Hernesoppaa jaetaan suurissa yleisötilaisuuksissa firmojen piikkiin, nyt kun vaalit ovat tulossa kansanedustaja kandidaatit ovat varmoja sopan tarjoajia ja niitä riittää.

Kenttäkeittiöt (kenttätöpinät) kiehuvat missä säässä milloinkin, soppaa kauhotaan kertakäyttöastioihin ja palan painikkeena pari näkkäriä. Ja juttu luistaa seudun malliin."Mihin sie oot menossa,mistä sie oot tuloss, mitä siul on kassissais?"

Lue lisää

Kaurapuuroa oli tarjolla Suomen 90-vuotisjuhlassa Finlandiatalolla 1500:lle kutsuvieraalle. Kaurapuuro sai arvoisensa tunnustuksen.

Catleija2 kirjoitti:

Kaurapuuroa oli tarjolla Suomen 90-vuotisjuhlassa Finlandiatalolla 1500:lle kutsuvieraalle. Kaurapuuro sai arvoisensa tunnustuksen.

Onkohan itsenäisyytemme perusta kaurapuuro ja hernerokka... ei ainakaan kauas heitä.

Hintriika kirjoitti:

Onkohan itsenäisyytemme perusta kaurapuuro ja hernerokka... ei ainakaan kauas heitä.

Varmasti nuo ovat, mutta ihan ensimmäiseksi laittaisin kuitenkin RUISLEIVÄN (kyrsän). Siinä on sitä suomalaista, jota suomalainen ulkomaillakin kaipaa.

Catleija2 kirjoitti:

Varmasti nuo ovat, mutta ihan ensimmäiseksi laittaisin kuitenkin RUISLEIVÄN (kyrsän). Siinä on sitä suomalaista, jota suomalainen ulkomaillakin kaipaa.

tuoreen voin ja sillin kera kaivataan mutta ei ruispuuroo,voi kauhistus.

uzma-m kirjoitti:

tuoreen voin ja sillin kera kaivataan mutta ei ruispuuroo,voi kauhistus.

mustikkamehua maidon sijasta lautaselle, aiettä hyvää.

ruispuuroa kirjoitti:

mustikkamehua maidon sijasta lautaselle, aiettä hyvää.

Ei oo mustikoita tas maas.

Catleija2 kirjoitti:

Varmasti nuo ovat, mutta ihan ensimmäiseksi laittaisin kuitenkin RUISLEIVÄN (kyrsän). Siinä on sitä suomalaista, jota suomalainen ulkomaillakin kaipaa.

En ole kuullut ruisleipää sanottavan kyrsäksi. Olen kuullut rieskaa (ohra-vehnä jauhoista tehtyä olipa sitten pohjana vesi tai piimä) sanottavan Satakunnan ja Pohjanmaan seuduilla rieskaa kyrsäksi.On kait tosi vanha suomenkielen sana.

reetta5 kirjoitti:

En ole kuullut ruisleipää sanottavan kyrsäksi. Olen kuullut rieskaa (ohra-vehnä jauhoista tehtyä olipa sitten pohjana vesi tai piimä) sanottavan Satakunnan ja Pohjanmaan seuduilla rieskaa kyrsäksi.On kait tosi vanha suomenkielen sana.

Lue lisää

Tässä on lainaus Turun Sanomien kysymyspalstalta:

"Millainen leipä on kyrsä?

Palstalla kirjoitettiin leivänkyrsästä sellaisessa merkityksessä, että kyrsä tarkoittaisi yleisesti leivänkannikkaa tai leipäpalaa. Minulla on kuitenkin käsitys, että kyrsällä on tarkoitettu nimenomaan reikäleipää. Ainakin Tarvasjoella kyrsä oli reikäleipä vielä 1950-luvulla. Nuoremmat ihmiset tuskin edes tuntevat koko kyrsä-sanaa. Miten on Aimo, mikä on kyrsän oikea merkitys? Tietolähteinesi saat sen varmasti selville.

Ritva Tuominen

Perussanakirjan mukaan kyrsä tarkoittaa nimenomaan kuivunutta tai muuten huonoa leipää, leivänkannikkaa. Nykysuomen sanakirja toteaa, että Länsi-Suomessa kyrsä on hapanta, kovaa ruisleipää, mutta Itä-Suomessa käytetään pehmeää leipää, yhden yön hapanneita kyrsiä. Suomen sanojen alkuperää valottava sanakirja tuo esille monenlaisia kyrsiä. Hapan, ohut tai kova reikäleipä, kakkara, nostattamatta paistettu tai huonosti onnistunut leipä, kannikka, leipäjuusto, leivottavaksi valmis taikina ja niin edelleen. Kyrsällä on sanana raamatullinen lähtökohtansa.

Ennen kuin leipä-sanaa on keksittykään, puhuttiin vain kyrsästä tai rieskasta. Tarkkaan ei tiedetä, mistä leipä on lähtöisin, mutta jo muinaisesta gootin kielestä 300-luvulla jKr. tunnetaan sana "hlaifs" ja vanhempi muoto "hlaiba". Sen jatkajia ovat saksan "Laib" ja muinaisyläsaksan "Leip" ja esimerkiksi norjan "leiv". Sama sana on liettuassa "kiepas", lätissä "klaips", venäjässä "hleb" ja muinaisbulgariassa "hlebu"."

Catleija2 kirjoitti:

Tässä on lainaus Turun Sanomien kysymyspalstalta:

"Millainen leipä on kyrsä?

Palstalla kirjoitettiin leivänkyrsästä sellaisessa merkityksessä, että kyrsä tarkoittaisi yleisesti leivänkannikkaa tai leipäpalaa. Minulla on kuitenkin käsitys, että kyrsällä on tarkoitettu nimenomaan reikäleipää. Ainakin Tarvasjoella kyrsä oli reikäleipä vielä 1950-luvulla. Nuoremmat ihmiset tuskin edes tuntevat koko kyrsä-sanaa. Miten on Aimo, mikä on kyrsän oikea merkitys? Tietolähteinesi saat sen varmasti selville.

Ritva Tuominen

Perussanakirjan mukaan kyrsä tarkoittaa nimenomaan kuivunutta tai muuten huonoa leipää, leivänkannikkaa. Nykysuomen sanakirja toteaa, että Länsi-Suomessa kyrsä on hapanta, kovaa ruisleipää, mutta Itä-Suomessa käytetään pehmeää leipää, yhden yön hapanneita kyrsiä. Suomen sanojen alkuperää valottava sanakirja tuo esille monenlaisia kyrsiä. Hapan, ohut tai kova reikäleipä, kakkara, nostattamatta paistettu tai huonosti onnistunut leipä, kannikka, leipäjuusto, leivottavaksi valmis taikina ja niin edelleen. Kyrsällä on sanana raamatullinen lähtökohtansa.

Ennen kuin leipä-sanaa on keksittykään, puhuttiin vain kyrsästä tai rieskasta. Tarkkaan ei tiedetä, mistä leipä on lähtöisin, mutta jo muinaisesta gootin kielestä 300-luvulla jKr. tunnetaan sana "hlaifs" ja vanhempi muoto "hlaiba". Sen jatkajia ovat saksan "Laib" ja muinaisyläsaksan "Leip" ja esimerkiksi norjan "leiv". Sama sana on liettuassa "kiepas", lätissä "klaips", venäjässä "hleb" ja muinaisbulgariassa "hlebu"."

Lue lisää

siitä voi leipoa vielä yhden kyrsän.

Kyrsä = pieni, ruissämpylän kokoinen leipä.

(Näin ainakin meillä Länsi-Suomessa.)

ja taikinaa jää hiukan, kirjoitti:

siitä voi leipoa vielä yhden kyrsän.

Kyrsä = pieni, ruissämpylän kokoinen leipä.

(Näin ainakin meillä Länsi-Suomessa.)

Kansanperinteen sanakirja antaa iskevän selosteen kyrsä-sanalle. Mainitsee neljä aluetta, joilla kyrsä kullakin on omanlaistaan. En viitsi tähän kirjoitella niitä, koska koko sana on keskisuomalaiselle outo. Google saattaisi myös antaa vastauksen.

Varmaan aika ytyä tuo myslisekoitus. Vai kuivahiivaa joukkoon,erikoista. B-vitamiineja saa siitä. Mutta juoksuttaa aamulenkillä. Ei sunkka vaa WC:hen?

Catleija2 kirjoitti:

Varmaan aika ytyä tuo myslisekoitus. Vai kuivahiivaa joukkoon,erikoista. B-vitamiineja saa siitä. Mutta juoksuttaa aamulenkillä. Ei sunkka vaa WC:hen?

Kyllä tämä mysli (urheilulääkärin resepti kun on)pitää vanhankin vireässä liikkeessä kaikin puolin. Tarkoitan tosiaan, että aamusohjossa jaksaa keveästi taivaltaa kolme varttia. Mieli tekisi juosta, mutta järki käskee säästämään niveliä.

Kyllä noilla puuroilla, joita tässä ketjussa monipuolisesti valaistaan, on samanlainen vaikutus. Vatsa pysyy kunnossa ja potkua riittää aamun alkajaisiksi.

Vanhenemisen yksi ongelma mielestäni on juuri siinä, että toisaalta on pysyteltävä sutjakkana että jaksaisi liikkua, toisaalta energian tarve kaikkine lisukkeineen on turvattava.

50-luvun alussa olin sisaoppilaitokessa jonka rehtori oli ravino aineitten kemian tohtori,silloin jo han antoi koululle suurinpirtein tuollaisen mysli reseptin,soimme myslia viikonloppuisin aamupalana ja hyvaa oli,opettaa pidettiin vahan kummajaisena tuon myslin takia,mutta han kai oli vain vahan aikaansa edella.

ja varmasti terveellistä! Moi!:)))))))))))))))))

Muistikerhossa otin keskustelun aiheeksi puuron. Tarinaa riitti edellisen vuosisadan takaa tähän päivään.

Tuli myös esille paljon puhuttu eläkkeiden pienuus, on pakko, jotta selviää kuukaudesta toiseen keittää puuroa pääateriaksi. Kyytipoikana itsekerätyistä marjoista tehty keitto. Ryynit ja jauhot ovat kohtuullisen halpoja ja riittoinen on kilon pussi.
Olen todennut kyllä puuro nälän loitolla pitää pitkän aikaa ja on elimistölle terveellistä.

Useat tämän ikäluokan henkilöistä ovat todella taloustaitureita selviytyesään pienellä eläkkeellä kuukaudesta toiseen.

se oli katkeraa syomista,ainoa puuro josta tykkasin oli vispipuuro ja riisipuuro sekametelisopan kanssa jouluna,kun meidan muksut kertoilee suomen kauhujuttuja yks on naa puurot,verilatyt ja raakakala (silli) ja mammi.

Oululainen jankkiyhdistys on hyväksynyt virallisen jankin reseptin.
Sekin löytyy googlen avulla.
Topakkaa ruokaa se puuromainen jankki, pitää nälän loitolla ja vastaa kymmentä rössyä.

Ooppa höyli, tuuppa syömään ! kutsuvat jankille.

aupA kirjoitti:

Oululainen jankkiyhdistys on hyväksynyt virallisen jankin reseptin.
Sekin löytyy googlen avulla.
Topakkaa ruokaa se puuromainen jankki, pitää nälän loitolla ja vastaa kymmentä rössyä.

Ooppa höyli, tuuppa syömään ! kutsuvat jankille.

Lue lisää

Rössypottuseurakin Oulussa vaikuttaa

Lapsena syötiin halulla kauraryyniputtia. Kauraryyniä, sokeria ja maitoa mukiin ja ei kun lusikoimaan. Olen joskus iltapalaksi vieläkin syönyt sitä.

catleijaejk kirjoitti:

Lapsena syötiin halulla kauraryyniputtia. Kauraryyniä, sokeria ja maitoa mukiin ja ei kun lusikoimaan. Olen joskus iltapalaksi vieläkin syönyt sitä.

Sama kuin edellinen, mutta sokeri saattoi puuttua eikä tarvittu kattilaa siinäkään. Kerimäellä kortteeria pitävät savottalaiset sitä valmistivat vaikka penkillä lautaselleen.

Lennon lähtö siis.

Ovat Pohjois-Savossa keittäneet suuruksetonta Piimähöllöä: kiehuvaan maitoon samanverran kokkelipiimää ja hieman suolaa.
"Elä juo paljo piimee, piäsj kasvaa."

Liisi' kirjoitti:

Ovat Pohjois-Savossa keittäneet suuruksetonta Piimähöllöä: kiehuvaan maitoon samanverran kokkelipiimää ja hieman suolaa.
"Elä juo paljo piimee, piäsj kasvaa."

Kivasti ovat matkailuyrittäjät muuntaneet tuon Bed and Breakfast majoitusmuodon nimeksi suomalaisittain Peti ja Puuro.

Catleija2 kirjoitti:

Kivasti ovat matkailuyrittäjät muuntaneet tuon Bed and Breakfast majoitusmuodon nimeksi suomalaisittain Peti ja Puuro.

Uamijaaseks pottuja,
puoliseks pottuja
ja iltasella kun lehmät kottiin tulloo,
niin pottuja.
(Lapinlahti)

Lapinlahti kirjoitti:

Uamijaaseks pottuja,
puoliseks pottuja
ja iltasella kun lehmät kottiin tulloo,
niin pottuja.
(Lapinlahti)

Kertoivat vanhat ihmiset, että kun oli rospuuttoaika saaressa niin saalrelaisten ruokana oli aamulla silakkaa ja perunaa, päivällä silakkaa ja perunaa sekä iltaseksi silakkaa ja perunaa. Elihän silläkin. Minullekin on syötetty pienenä tuttipullosta "silakkaserpaa". Ilmankos rakastan kalaruokia.

Catleija2 kirjoitti:

Kertoivat vanhat ihmiset, että kun oli rospuuttoaika saaressa niin saalrelaisten ruokana oli aamulla silakkaa ja perunaa, päivällä silakkaa ja perunaa sekä iltaseksi silakkaa ja perunaa. Elihän silläkin. Minullekin on syötetty pienenä tuttipullosta "silakkaserpaa". Ilmankos rakastan kalaruokia.

Lue lisää

Siinä pantii pöytää hyvvee, hyvän parasta ja kohta alako lusikat laoloo.
(Tervo)

Lusikat laulaa kirjoitti:

Siinä pantii pöytää hyvvee, hyvän parasta ja kohta alako lusikat laoloo.
(Tervo)

Huonon ruuvan syönti on kun löis piätä seinään.
(Kerimäki)

Elä ynise, apetta on eessäsj.
(Vieremä)

Tarkoititko, että siellä oli joku google-mainos Savipadasta. Niillä on varmaan nuo mainokset isossa nipussa, joita sitten ohjelma ripottelee aina sopiviin paikkoihin. Kai savipatamainoksen yhdeksi herättäjäsanaksi oli ohjelmoitu puuro.
Pannaanpa tähän nyt kokeeksi sana plastiikkakirurgia ja seurataan tuleeko tri Nordbergin klinikan mainos.

katileija kirjoitti:

Tarkoititko, että siellä oli joku google-mainos Savipadasta. Niillä on varmaan nuo mainokset isossa nipussa, joita sitten ohjelma ripottelee aina sopiviin paikkoihin. Kai savipatamainoksen yhdeksi herättäjäsanaksi oli ohjelmoitu puuro.
Pannaanpa tähän nyt kokeeksi sana plastiikkakirurgia ja seurataan tuleeko tri Nordbergin klinikan mainos.

Lue lisää

Puutteellisella tavallani yritin viestittää Sinua lukemaan ylempää kysymykseni "Savipataanko?".
Sekin kysymys jäi puolinaiseksi vajavaisella tyylilläni. Tarkoitin vain, että voiko ohra-maitopuuron kypsentää kannellisessa savipadassa. Kuvittelin nääs, että olit kypsentänyt puuron k.o. padassa.
Miten on kuohumisen laita.
Keittiön ideakirjaston hyllyn pimennoista löysin juuri kirjasen "Herkkuja savipadassa". Siitä löytyikin riisi ja ohraryyni maitoon kypsennettynä, joten kuohumisen ennakkoluuloni laukesi. En ole sitä tullut aikoinaan kokeilleeksi.
Huomasin kirjaa selatessa, että myös kuorittujen omenien kypsentäminen käy mukavasti kannen alla savipadassa.
On hauska kokeilla eri tapoja kypsennysmenetelmissä kuten raaka-aineissakin.
Sitten nuoruuteni esim. salaattiaineiden saatavuus on ainakin satakertaistunut. Tarjosin tänään m.m.papusalaattia, jossa kiinankaalia, kirsikkatomaatteja, punasipulia, paprikaa, kidneypapuja tlk, avocadoa ja hyvin maustettu ranskalainen kastike, jossa kaksi jälkimmäistä ainetta ensin uitettiin. Hyvin maistui salaatti kehujen kanssa, vaikka itsekseni ennakolta epäilin ruokailijoiden kommentteja.

aupA kirjoitti:

Puutteellisella tavallani yritin viestittää Sinua lukemaan ylempää kysymykseni "Savipataanko?".
Sekin kysymys jäi puolinaiseksi vajavaisella tyylilläni. Tarkoitin vain, että voiko ohra-maitopuuron kypsentää kannellisessa savipadassa. Kuvittelin nääs, että olit kypsentänyt puuron k.o. padassa.
Miten on kuohumisen laita.
Keittiön ideakirjaston hyllyn pimennoista löysin juuri kirjasen "Herkkuja savipadassa". Siitä löytyikin riisi ja ohraryyni maitoon kypsennettynä, joten kuohumisen ennakkoluuloni laukesi. En ole sitä tullut aikoinaan kokeilleeksi.
Huomasin kirjaa selatessa, että myös kuorittujen omenien kypsentäminen käy mukavasti kannen alla savipadassa.
On hauska kokeilla eri tapoja kypsennysmenetelmissä kuten raaka-aineissakin.
Sitten nuoruuteni esim. salaattiaineiden saatavuus on ainakin satakertaistunut. Tarjosin tänään m.m.papusalaattia, jossa kiinankaalia, kirsikkatomaatteja, punasipulia, paprikaa, kidneypapuja tlk, avocadoa ja hyvin maustettu ranskalainen kastike, jossa kaksi jälkimmäistä ainetta ensin uitettiin. Hyvin maistui salaatti kehujen kanssa, vaikka itsekseni ennakolta epäilin ruokailijoiden kommentteja.

Lue lisää

En ollut huomannut eilistä kirjoitustasi ja ihmettelin kovin mitä tarkoitit. Mahdoitko sinä ymmärtää sekavaa vastaustani. No niin tai näin.
Jos teen uunipuuron maitoon, niin kannen laitan vasta kun ryynit ovat turvonneet ja imeneet maitoa niin paljon itseensä, ettei kuohuminen ole enää mahdollista. Se loppukypsennys kannen alla onkin sitten hauduttamista.

Piimään tehty velli eli piimävelli on pohjalainen perinneruoka.

1 l vettä
1 kkp rusinoita
3 kkp piimää
3 rkl vehnäjauhoja
1 kkp tummaa siirappia
1-2 rkl sokeria
1 tl suolaa
350 g leipäjuustoa, paloiteltuna

Valmistus:
Kiehauta rusinoita hetken. Sekoita vehnäjauhot piimään, vatkaa piimä-vehnäjauhoseos veteen ja anna seoksen kiehahtaa.

MAUSTETAAN SUOLALLA, SIIRAPILLA JA SOKERILLA. EI KEITETÄ! Juoksettuu helposti!

Juustokuutiot valmiiseen kuumaan keittoon viimeiseksi. Jos olisi sellaista kuivaa leipäjuustoa, sitä voisi hiukan keittää, mutta muuten se venyy... ei kestä kiehautusta.