Olemme muuttamassa poikakaverin kanssa ok-taloon vuokralle, mutta muutama asia askarruttaa. Nimittäin mitään tukea emme varmaan saisi, poikakaveri on hyvissä töissä ja minä olen työtön ja jatkan syksyllä opintojani. Kelan testin mukaan emme saisi tukea.
Mutta onko kellään kokemusta 2 vuokrasopimuksen teosta ja onko tietoa, paljon asumiskustannusten määrä olisi vähintään oltava/hkl, että saisi tukea?
Todella stressaaviksi tehdään nämä asiat. Maksaisimme vuokran puoliksi ja GREAT jos en saa tukea ja minun pitää maksaa vähäisistä työttömyyspäivärahoista vuokran puolikas. Jäisivät muut laskut maksamatta. Ja saisinkohan edes sossusta tukea, varmaan luulevat, että mieheni maksaisi laskuni. Kunnon suomi maa :/
Mutta onko kellään kokemusta 2 vuokrasopimuksen teosta ja onko tietoa, paljon asumiskustannusten määrä olisi vähintään oltava/hkl, että saisi tukea?
Todella stressaaviksi tehdään nämä asiat. Maksaisimme vuokran puoliksi ja GREAT jos en saa tukea ja minun pitää maksaa vähäisistä työttömyyspäivärahoista vuokran puolikas. Jäisivät muut laskut maksamatta. Ja saisinkohan edes sossusta tukea, varmaan luulevat, että mieheni maksaisi laskuni. Kunnon suomi maa :/
Vastaukset 19
Vanhimmat
Miksi sinun pitäisi saada tukea, jos kerran rahanne riittävät ja saat jo kuitenkin työttömyyskorvausta?
Te olette avoliitossa sitten. Puolisoita.
Miten muka kaksi vuokrasopimusta auttaa tukiin?
Toivon todella ettei mitenkään ettekä saa mitään tukea, loiset.
Ei kaksi vuokrasopimusta auta mitään, tehän olette kelan tulkinnan mukaan avopuolisoita. Yleisessä asumistuessa kela katsoo avopuolisot aina samaan ruokakuntaan kuuluvaksi, vaikka sitten olisittekin tehneet erillisiä vuokrasopimuksia. Ja kun ensi syksynä jatkat opiskeluja, poikakaverin tulot vaikuttaa myös opintotuen asumislisään, jota et sitäkään välttämättä saa.
Onhan tilanne vähän ikävä, mutta kelan tulkinnan mukaan avopuolisoillakin on velvollisuus elättää ja tukea rahallisesti toisiaan, siksi poikaystäväsi tulot vaikuttavat sinunkin tukiin. Ehkäpä nyt olisi aihetta keskusteluun poikakaverin kanssa, josko asumismenoja voisi jakaa niin, että sinä maksaisit vähemmän, onhan sinulla pienemmät tulotkin. Onhan se vähän toisen siivellä elämistä, mutta muuta vaihtoehtoa ei kai ole.
Kiitos asiallisesta vastauksesta, harvoin sellaisia saa, varsinkin jos vertaa noihin muihin vastauksiin. Pitääpä keskustella asiasta ja toivoa että työn saannissa tärppää kohdallani. Hyvää uutta vuotta sinulle!
Ihan pieni tarkennus, että Kelan tulkinta perustuu lakiin. Tästä asiasta on tehty miljoona valitusta huonolla menestyksellä. Jos kyseessä olis vain Kelan 'tulkinta' valitukset menis läpi ja tulkinta olis
muutettu.
Jos samassa asunnossa asuvat saisivat erillisillä
vuokrasopimuksilla yksin asuvan tukiaiset, ei kai
kukaan enää olisi avoliitossa.
Tällöin myös veronmaksajat menis konkkaan, kun kaikki sais kaikkea.
Parempi toisen siivellä kuin yhteiskunnan siivellä...
perheellä on ihan sama tilanne. Jäin työttömäksi ja työttömyystukea saan avopuolisoni hyvän palkan takia jopa 100e/kk. Hankin pienen soluasunnon läheltä eli "erosimme". Tosiasiassa siis asumme edelleen yhdessä, mutta käyn postit hakemassa nimissäni olevasta kämpästä. Tukia tulee 650e.
Exäni muutti aikoinaan yhteen parhaan kaverinsa kanssa. Paras kaveri sattuu olemaan vastakkaista sukupuolta, joten heidät katsottiin avopuolisoiksi (tyttö oli kihloissa poikaystävänsä kanssa). Vaikka he kävivät kuinka monesti selittämässä Kelalle asiaa, he saivat vuoden päästä muuton jälkeen kirjeen Kelalta, jonka päätös oli "Asia jää selvittämättömäksi".
yksi vastaava tapaus käräytettiin, ei muuten mutta kun kehtasi vielä leuhkia sillä. Naapurikyttäys on voimissaan eli pienellä paikkakunnalla en suosittele.
tai etkö itse voi mennä töihin loisimisen sijaan. Suomi olisi parempi maa, jos tukia annettaisiin vähemmän. Töitä kyllä on, jos viitsii tehdä.
Töitä tekisin mielelläni, mutta paikka missä asun niin työttömyys on melko korkeaa. Olen jo monia kuukausia etsinyt töitä. Ja ensi viikolla on kaksi haastattelua -onneksi. Ettei tässä loisimisesta ole kyse. Ärsyttää sinunkaltaiset ihmiset jotka määkivät näillä palstoilla! Onneksi on tullut edes joitakin järkeviä vastauksia.
opiskelen vielä tulevan työn rinnalla, ettei tässä laskimuksia olla!!!
ei ole niin yksinkertaista. Itse olen korkeasti koulutettu alle 30-vuotias nainen enkä ole valmistumiseni jälkeen saanut vakituista työtä. Työkokemusta kyllä löytyy. Erääseenkin paikkaan olisin omasta mielestäni sopinut täydellisesti, mutta he valitsivat mielummin nuoren opiskelijan, jottei tarvitse maksaa niin paljon palkkaa (myönsivät suoraan, itse hain TES:n mukaista palkkaa). Joku tietysti ihmettelee, että miksen hae muuta työtä. Esimerkiksi siivoushommia olisi paljon tarjolla, mutta miksi menisin sellaiseen työhön johon minua ei ole koulutettu?
Tsemppiä sinulle Hjelp! Älä välitä muiden mielipiteistä, he eivät sinua tunne. Vain sinä teet omat ratkaisusi ja ne ratkaisut ovat juuri sinulle oikeita.
Jos asutaan yhdessä, niin eikös rahatkin ole silloin yhteisiä? Meinaatteko merkitä jääkaapissa olevat maitopurkitkin nimimerkeillä?
Ja lisäksi sanoisin: Mars, mars töiden hakuun hakuun loinen!!!
Inhottava tilanne, meillä "onneksi" molemmat opiskelijoita joten molemmilla yhtä pienet tulot. Ihmettelen muita vastauksia, sillä itse en todellakaan haluaisi elää toisen siivellä ja kuuluuhan asumistuki sinulle niin kuin muillekin opiskelijoille.
Tilanteen voisi mieltää niinkin, että kun kaksi toisistaan välittävää ihmistä muuttaa yhteen perustaakseen vähintään kaksihenkisen perheen, niin samalla sitoudutaan huolehtimaan toinen toisestaan ja tarpeen vaatiessa elättämään toista. Mistään loisimisesta ei siis ole kyse. Nykyään jokainen vain tahtoo olla mitä itsenäisin, ja tämä tahto takaa sen, että kumppanin taloudelliseen apuun turvautuminen tuntuu vastenmieliseltä. Elatustuen huolii mieluummin kasvottomalta yhteiskunnalta kuin kumppanilta. Tietysti toisen taloudellisen avun varassa eläminen asettaa elätettävän kiitollisuudenvelkaan, joka sinällään saattaa vääristää parisuhdetta. Jos pariskunta eroaa, niin kuvatuntyyppiset raha-asiat voivat mutkistaa erotilannetta. Esimerkkinä tästä mainittakoon tilanne, jossa (avo)puoliso kustantaa kumppaninsa opinnot ja opiskeluaikaisen elämisen, ja kun siipan opinnot ovat ohi, päättyy yhteiselokin.
paitsi että kyse ei ole puolison siivellä elämisestä, koska juuri puolison vuoksi niitä tukia ei saa. Eli silloin on oikein, että puolisosta johtuva tuen menetys jaetaan tasan molempien avopuolisoiden kesken.
Ei sitä ennenkään tukia vinguttu ja ollut ensimmäisenä mielessä, että yhteiskunnan pitäisi koko ajan antaa vastikkeetonta rahaa.
Varmasti saat jotain työtä tai jos tilanne on vaikea, niin muuta toiselle paikkakunnalle työn perään. Miehesi ei rakasta sinua, jos vinkuu vuokran suuremmasta maksuosuudesta, joka on normaalipareille itsestäänselvyys.
Jos olet nainen niin eiköhän teidät tulkita avopuolisoiksi ja silloin ei erillisillä vuokrasopimuksilla hyödy mitään.
Mutta jos oletkin samaa sukupuolta kuin "miehesi" niin tekemällä erilliset vuokrasopimukset teidät tulkittaneen kimppakämpässä asuviksi ja saat täydet tuet. Kuinkahan moni jättää homo- ja lesbosuhteensa rekisteröimättä tuon takia, ei varmaan monikaan.
Kiitos fiksuille vastanneille ja haistakaa mätä paska loiseksi haukkujat. Taidat olla itse aika loinen ja laiska kun päivät haukut ihmisiä koneen äärellä tai sitten sulla ei ole elämää, joka mulla jo on. Nyt kaikki asiat järjestyivät juuri niin kuin pitikin! Tsemppiä kaikille opiskelijoille yms. !
me maksamme???
Miehesi ei halua elättää perhettänne, kuten perinteisesti on tehty?
Mutta onnea tosi paljon, jos sait työpaikan!!! Siitä iloitsevat myös veronmaksajat ;-))