Eli haluaisin tietää paljonko vauvan ylläpitoon tarvitaan rahaa kuukaudessa? Menimme kesällä naimisiin ja vauva olisi enemmän kuin tervetullut, jos rahamme vaan riittävät :)
Paljonko vauva maksaa?
vauvakuumetta
182139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jaa-a, vaikea sanoa, mutta meillä ei mene vauvan juttuihin juuri mitään, ainakaan tähän asti, ainoastaan vaipat maksavat.
ei vauva maksa kovin paljoon,tarvikkeet kylläkin.niinkun vaunut,amme,pinnasänky,vaatteet ym..
Riippuu iästä, mitä vanhemmaksi laps' kasvaa, sitä kalliimpi se on.
Meidän 2 kk vanha vaavin ylläpito on tähän mennessä maksanut jotakuin:
Polikäynnit sairaalakeikka syntyessä 6X26 e 286 e.
Vaatteet, kärryt, sänky, hoitopöytä: 70 e 100 e 30e ? osa saatiin anopilta.
Ruokinta: rintapumppu 60 e, korviketta n. 15 e/vko, tissinsuojat tähän mennessä 10 e, rintakumit 14 e.
Lääkkeet: 20 e 20e 10 e= tipat ja vitamiinit särkylääkkeitä.
Vaipat: 12 e 23 e 30 e 30 e.
Käytettynä saa halvalla, ylläpito alussa halpaa, jos ei sairastele.
..pääsee pitkälle.
Mä tossa laskeskelin kanssa tovi sitten että ruoat ja vaipat saa aika hyvin lapslisällä (meillä 110€/kk). Pojalla siis ikää nyt 7kk..osan ruoista teen itse ja osan annan purkista.
Erikseen on sitten ne alku hankinnat tosiaan kuten vaunut, sänky, turvakaukalo, sitteri, syöttötuoli (ei nyt ihan heti) ja vaatteitakin pitää jotakin koko ajan hankkia. Meillä on noihin tarvikkeisiin ja synnytykseen mennyt sellainen 1000 euroa. ja toki "piti" autokin isompaan vaihtaa...
kyllä se on niin paljon ihmisestä kiinni... kirpparilta saa halvalla kaikki vaavin tarvikkeet jos haluaa mutta voihan se olla myös kiva ostaa uutta jos lapsi on ensimmäinen..Itse ostin ainoastaan uuden sängyn 120e ja hoitopöydän 100e, kaikki muut tarvikkeet olen saanut tai ostanut halvalla kirpparilta..
kyllähän lapset maksaa mutta kuka sen takia jättää lapset hankimatta?Itse sain ensimmäisen lapsen vuonna 2003 keskenmenon 2003 toisen 2004 ja nytten sain kaksoset 8/12...tietysti se maksaa kun käy synnyttämässä ja niinkuin monessa viestissä jo luki niin eihän sitä etukäteen voi tietää miten synnytys menee tai minkälainen on lapsen vointi kun se on maailmassa...minun tyttö synty sectiolla ja hän joutu lastenosastolle 4 päiväksi elikkä lasku oli iso minulle ja vaaville..poika syntyi hätäsectiolla ja joutui jopa käymään oulussa ambulansilla elikkä tämän kerran lasku oli kahta kauheempi ja nyt kun sain kaksoset olen ensin makanut sairaalassa kuukauden supistuksien takia ja kun synnytys käynnisty kunnolla viikolla 35 jouduin itse ambulansilla Ouluun seuraavana päivänä synty ihanat pojat joista vaan toinen joutu teholle mutta onneksi kaikki meni hyvin ja nytten olen kotona kahden ihka ihanan terveen poikavaavin kanssa..Nyt olen onnelinen neljän lapsen äiti ja ei raha ole se asia joka on päättänyt lapsilukua meidän perheessä..kyllähän toki tiukkaa tulee olemaan mutta minulle lapset on rikkaus ja jos oikein käyttää järkeä niin kyllä sitä saa paljon ostettua pienelläkin rahasummalla..lapset maksaa ja synnytyksen aikana voi tapahtua mitä vaan mutta onko se nyt niin että raha ratkasee asian tekeekö lapsia vai ei?
voi hommasta suoriutua kun ostaa kirpparilta niin tavarat kuin vaatteetkin. Kannattaa tommosten vaunujen ja turvakaukaloiden kanssa vaan olla ajoissa asialla. Niitä ei välttämättä saa käytettynä just silloin kun haluaa.
Äitiyspakkauksella pötkii pitkälle ja jos kestovaippailu tulee pitemmän päälle edullisemmaksi kuin kertikset.
Sairaala- ja muita terveyskuluja ei voi etukäteen tietenkään ennustaa. Eikä sitä, että onnistuuko imetys. Täysimetyksellä ruokakustannukset eka puolelta vuodelta jää vähäisiksi.
Mua on alkanu ihmetyttää nää "paljonko-vauva-kustantaa" -kysymykset. Jos on epävarma taloudellisesta tilanteesta, niin ei musta pitäis edes harkita lasta. Eihän vauva-aikana paljoa rahaa kulu, mutta kun nuo tuppaa kasvamaan. Kuvittelevatko ihmiset tosiaan, että joku ihme tapahtuu ja kymmenen vuoden kuluttua he ovat jo rikkaita, ja sitten on varaa ostaa lapselle vaikka mitä.
Ihmiset ei tosiaan paljoa eteen päin asioita mieti.
No huh.. ai että jos harkitsee tarkkaan, riittääkö rahat, niin se on jotenki huono juttu?? Esimerkiksi tilanne, jossa toinen opiskelee. Kuten esimerkiksi meillä on niin. Opiskelemme molemmat. Mies valmistuu kun lapsi on vuoden ja minä valmistun ennen vauvan syntymää. Ja varmasti tilanne on niin, että kymmenen vuoden päästä meillä on enemmän rahaa. Tosin rahatilanteemme paranee jo kun mies valmistuu, hänelle on vakipaikka odottamassa.
Olen laskeskellut että pärjäämme kyllä sen ensimmäisen vuoden tuilla.
Ja juuri tämä kertoo siitä, että ihmiset tosiaan miettivät asioita. Kun on näitäkin pariskuntia, joille sattuu vahinko, tai sitten ei mietitä rahatilannetta..
..myöhemmin myös minä olen työelämässä (aika rikas tähän minimiäippärahaan verrattuna kyllä kun käteen tulee sellanen vähintään 1000e enemmän kuussa, miehenkin palkka on siihen mennessä noussut rutkasti), joten kyllä sitten löytyy entistä paremmin sitä rahaa kustannuksiin, pääsee lapset harrastuksiinkin jne. Nuo vauvamuskarit sun muutkaan kun ei paljoa maksa, tulevaisuudessa kenties toiset harrastukset kyllä ja silloinkin se 100e kuussa on yhä iso summa. Riippunee tietysti siitäkin, meinaako lykkiä lapsen taskuun 50e viikkorahaa ja ostella merkkivaatteita, sillon ne rahat voi toki olla tiukilla kellä tahansa.
Raha pyörittää maailmaa, eikä ilman sitä pärjää. Mutta siltikään en henkilökohtasesti ole lasta tehny sen takia, että kuvittelen olevani todella rikas joskus. Vaikka kuulostaa kliseeltä, niin raha ei tuo onnea. Turvaa se tuo, kun sitä on sopivasti. Mistä kukaan voi tietää, mitä 10 vuoden päästä tapahtuu?? Jos on vaikka jo kuollut tai itse vammautunut, vaikka oliski ollut ihan älyttömästi rahaa tilillä ja sen takia tehny lapsia... ei sitä voi tietää. Miksi pitäs ajatella niin hirmu pitkälle tulevaisuudessa? Mie ainaki elän tässä hetkessä ja tiedän, että teen kaikkeni että minun lapsi saa hyvän ja turvatun elämän. Jokainen järkevä vanhempi, rikas tai köyhä yrittää varmasti saada töitä ja toimeentuloa, että lapsi voi hyvin!
niin onhan se aluksi kai halvempaa, käytettynä saa jne... mutta jos on epävarma tuloistaan niin kannattaa odottaa parempia aikoja jos vain mahdollista,
miten pärjää jos lapsi esim. sairastuu hyvä vakuutus kannattaa ottaa ja se ei ole kauhean edullista.
vaikka olen työelämässä ollut ennen äitiyslomalle lähtöä niin tiukkaa on aina ajoittain, lapsen turvallisuudesta ja terveydestä ei kannata mielestäni tinkiä
mutta niin erilaisia ajatuksia on ihmisillä lapsien "hankkimisesta"
Ei se hyvä vakuutus mielestäni välttämätön ole...meillä ei ole kummallakaan ollut ja ONNEKSI ei ole mitään isompia kyllä sattunutkaan. Ja kun jotain on sattunut, hyvin on yliopistollinen sairaala homman hoitanut (pitkillä hoitojaksoilla tulisikin sitten maksukatto vastaan jos sellaiseen tilanteeseen joutuisi)...ja tarvittaessa yksityiseenkin on raha löytynyt.
Terve! Ei kait asioita voi noin ajatella? Jotenkin riipasee ap.:n tapa kysellä asiasta. "Paljonko vauva maksaa?" Varmaan aika paljon jos tilauksesta huolimatta tuleekin kipeä, jopa vammainen lapsi. Taikka jos lapsi onkin hyvin allerginen tai juo vauvana vain korvikemaitoa. Kun lapsia toivotaan maailmaan ja niitä halutaan, täytyy olla valmis ottamaan paketti kuin paketti, maksoi mitä maksoi. Ei kait edes lemmikistä ajatella, saati kirjoteta noin? Jos on kipeä tai allerginen lemmikki, niin sen kanssa on elettävä. Saati lapsen.
Pohdin asiaa varmaan liikaa ja kirjottelin tänne asiasta liikaa, mutta, mutta... Itse olen kesällä saanut upeimman pikku tytterön ja ei tulisi mieleen ihan tolla tavalla asioita esiin tuoda. Tottakait raha-asioita miettii ja pitääkin, mutta kait sitä voi ihan siellä kotioloissa rakkaimman kanssa pohtia, vai? Ostaa uutena mitä pystyy ja ajattelee. Kirpparilta ym. saa todella hyviäkin vaatteita ja tavaroita lastenhoitoon. Kuitenkin omat lapset ovat aarteista arvokkaimpia ja joillekin vain unelmaa. Eihän se ole edes selvää että kaikki noita muruja saa maailmaan saattaa...
Ehkä ymmärsit kysymykseni vähän väärin. En suinkaan mittaa asioita rahassa, mutta tämän hetkisessä tilanteessamme on pikkuinen pakko ajatella mihin rahamme riittävät. Olemme molemmat opiskelijoita. Minä valmistun 2 vuoden päästä ja mieheni 4. Asuntolainaakin lisäksi on taakkana. Haluamme olla varmoja, että varmasti pystymme lapsellemme tarjoamaan kaiken sen mitä hän tarvitsee. Todellakin ymmärrän sen, että paketti on otettava kaikkine mahdollisine ongelmineenki.
Kyselin näitä asioita täällä siksi, että suvussamme ei juurikaan ole tuoreita lapsiperheitä. Tietenkään asioita ei voi ennakoida tarkalleen, mutta helpottaahan se huomattavasti ennakointia, jos tietää mitä ne pakolliset kulut ovat. Sitten osaa paremmin ennakoida myös riittääkö rahat tarvittaessa myös yllättäviin menoihin.
Juu. En tiedä ymmärsinkö oikein vai väärin otsikon, mutta kuulosti karulta korviini.
Asiahan ei minulle kuulu, mutta mitäpä, jos miettisitte lapsia vasta kun edes toinen on opinnoissaan valmistunut? Minä ainakin itse nautin tilanteesta, jossa saan äitiysrahaa millä pärjää ja lisäksi mieheni käy päivisin töissä. Kummatkin olemme sosiaalialalla töissä, joten palkat eivät suuria ole, mutta eipä tarvitse kuitenkaan pennejä venytellä. Vai onko teillä ikää sen verran ettei lasten toivomista viitsisi siirtää kovin?
Mutta ennen kaikkea tunne-puolihan se on tärkein näissä asioissa, raha-asiat sutviutuu kyllä aina. Ja pienen vauvan kanssa ei pääse kyllä rahojaan kovasti vapaa-aikaan tuhlailemaan =) Että tavallaan siinäkin suhteessa voi rahat mennä fifty-fifty. Ei reissuja, ei jumppia, ei elokuva-teatteria ja paljon paljon muillekin joutuu sanomaa ei kiitos. (tietty, jos vaavi ei ole tissi-lapsi, niin sitten pääsee vapaammin). Itse en ole raaskinut olla poissa pitkään tissittelyjen takia.
Tuota otsikkoa kyllä itsekin mietin. Jotenkin julmalta se tuntui minustakin, mutta en siihen parempaakaan keksinyt.
Se ajankohta on tässä ollut puntarissa jo pidemmän aikaa. Valmistumiseni jälkeen minulla on edessä usean vuoden erikoistuminen ja sen jälkeen alan olla aika vanha ensisynnyttäjäksi. Mutta enemmittä höpinöittä kiitos vastauksestasi ja hyvää Uutta Vuotta!