Itse kun en tiedä kameroista mitään, voisiko joku kertoa mistä tietää kuinka suuri zoomi objektiivissa on.
(objektiivi AF-S DX Zoom-Nikkor 18-70 mm IF-ED) Voiko tästä päätellä kuinka suuri zoom on vai pitääkö se vain tietää. Digipokkareissa zoom ilmoitetaan helposti ja ymmärrettävästi niin, että minäkin ymmärrän (esim. 3x)
(objektiivi AF-S DX Zoom-Nikkor 18-70 mm IF-ED) Voiko tästä päätellä kuinka suuri zoom on vai pitääkö se vain tietää. Digipokkareissa zoom ilmoitetaan helposti ja ymmärrettävästi niin, että minäkin ymmärrän (esim. 3x)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sen isomman luvun kun jakaa sillä pienemmällä saa osviittaa pokkareissa käytetyn esitystavan mukaan.
Objektiivin fyysiset mitat, painon ja pituuden voi vaikka tarkistaa vaikka googlettamalla.
Objektiivin kerroin voi olla vaikka yksi tai kaksi ja silti se on loistava.
... juuri siksi se on loistava:)
Tuossa vallan mainiossa Nikkorissa on ompi se zoom-kerroin 3,8.
Tuolla on lähinnä merkitystä, kun halutaan yleisobjektiiviä. Mitä suurempi zoomkerroin optiikassa, sitä enemmän pitää optisesta puolesta tinkiä järjestelmäkameramaailmassa. Sigmalla on vaikka tuo 18-200 millin objektiivi, zoomkerroin 11. Kulmat pehmeitä, vinjetointia ja aika pehmeä "täydellä zoomilla".
Sellainen järkevä zoomkerroin ompi siinä kahden ja viiden välillä... riippuu ihan objektiivista.
Kiiteillä kuvataan hyvin paljon, etenkin studioissa, eli näillä ei voida "zoomailla" edes takaisin. Kuvanlaatu on selvästi parempi ja voidaan kuvata vähemmässä valossa. Tämä ei tarkoita, että ei päästä lähelle kohdetta.
Suurin osa noista Pro-puolen luontokuvista on otettu kiinteillä tele-objektiiviä, joissa ei ole edes-takaisin zoomausta. Polttovälit 400 millin luokkaa, joten lähelle päästään karhuakin.
Polttoväli kertoo, että kuinka laajakulmainen/"zoomattu" kuvasta tuleepi. 18 milliä halvoissa digijärkkäreissä on varsin laaja ja 200 milliä taas voimakkaasti "zoomattu".
Pokkarin ja järkkärin millejä ei voida keskenään verrata, koska kennokoko on hyvin erilainen niissä, eli kuvakulmat eivät täsmää erikokoisilla kennoilla käytettäessä samoja polttovälejä.
Ohje oli suhteellisen pitkä ja vaivaa nähty sen aikaansaamiseksi.
Kerroin ilmaisee vain telen ja laajakulman polttovälien suhteen. Kertoimella ei siis välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka "lähellä" kohde on, kun zoomaus on ääriasennossa. Kerroin ei siis kerro zoomin absoluuttista polttoväliä. Jos tarkkoja ollaan niin esimerkiksi 1000 mm:n kiinteässä objektiivissa kerroin on yksi ja kyseessä on jo sentään melkoinen kaukoputki! Vastaavasti pokkarissa saattaa olla kerroin 10 ja silti telepäässä polttoväli on vain 280 mm.
Jos kuvitellan, että on kaksi objektiivia: toinen on 30-300mm ja toinen on 100-300mm. Molemmissa objektiiveissa telepää on 300mm, eli kohde on kuvassa yhtäsuuri zoomin ollessa telepäässä. Laajakulmapäässä toisen objektiivin polttoväli on 30mm ja toisen 100mm, jolloin ensimmäisen objektiivin kerroin on 10 (300/30=10) ja jälkimmäisen 3 (300/100=3).
Pokkarimaailmassa objektiivin laajakulmapää on yleensä lievä laajakulma, jolloin kerroin kertoo melko hyvin telepään polttovälin.
Analogia arkielämään: Jos menet ostamaan kaupasta vaikka nakkeja, niin olisi melko hölmöä, jos nakkipaketin hinnan paikalla olisi kerroin: "nakit maksavat kolme kertaa enemmän kuin tikkari..." Paljon järkevämpää on ilmoittaa nakkipaketin hinta ;)
Melko nopeasti oppii, kuinka suuri zoom on kyseessä, kun polttoväli on jokin tietty. Nuo pokkarimaailman kertoimet kannattaa unohtaa.
Kiitos paljon näistä selventävistä ja monipuolisista vastauksista. Esimerkit olivat myös osuvia.