kokemuksia petoksesta kärsivänä osapuolena? Mietin vain, että kauankohan mahtaa kestää saada rahat takaisin, kun syytetty on tunnustanut syyllistyneensä rikokseen ja tuomittu, ja olen myöskin toimittanut jo ulosottohakemuksen kihlakunnanvirastoon, jossa se on noteerattu.
kiitoksia!
kiitoksia!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Petos rikoksena on aina suunniteltu etukäteen.
Jos olet tälläisen tekijän peijauksen kohteeksi joutunut, niin unohda koko juttu. Et ikinä saa petosmieheltä sentin senttiä.
no korvauksia ja muita menetettyjähän voi hakea valtionkonttorista jos oikeus on päätöksen tehnyt ja ne myöskin saa sieltä kestää noin vuoden papereiden jätöstä valtionkonttoriin et rahat on tilillä.
Täytä paskaa. Petos, kavallus, varkaus ym. ovat sellaisia rikoksia, joista valtiokonttori ei korvaa senttiäkään.
Jotta valtiokonttori korvaisi jotain veronmaksajien pussista, niin rikokseen täytyy liittyä henkilövahinko.
Rikosvahinkolaki
2 luku
Korvattava vahinko
Henkilövahinko ja kärsimys
4 §
Henkilövahingon kärsineelle suoritettavat korvaukset
Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan korvaus:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan lisäksi kohtuullinen korvaus henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneista vaatteista ja muista henkilökohtaisista käyttöesineistä.
Sairaanhoitokustannuksina korvataan myös sairaanhoitoon välittömästi liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset.
...aivan täyttä paskaa.
Tietyissä tapauksissa, esim. silloin kun rikoksen tekijä on vanki- tai koulukotikarkuri (tai muuten vapautensa menettänyt, viranomaisten valvonnassa oleva henkilö), valtiokonttori voi korvauksia jossain mitassa maksaa
Samoin silloin, kun:
"- - - jos vahinko on määrältään huomattava ja jos sen syntymiseen on vaikuttanut vahinkoa kärsineen iästä, sairaudesta, vammasta tai muusta sellaisesta syystä johtunut avuttomuus. Harkinnassa on otettava huomioon vahinkoa kärsineen taloudelliset ja muut olosuhteet." (rikosvahinkolaki 16§).
Tosin edellämainitut taitavat olla siinä määrin harvinaisia tapauksia, että nyrkkisääntönä voi pitää sitä, ettei esinevahinkoja käytännössä korvata valtion varoista.