Tulipa mieleeni, mitä jos alkaisimme keräämään Kemijärven seudun murresanoja. Murre on jo aikalailla päässyt unohtumaan poisvietettyjen vuosien takia. Eipäsilti kyllähän se oma murre vielä puheessa kuuluu, mutta ne omintakeiset sanat ovat unohtuneet.
Tässä muutama mitä tulee mieleen! JATKAKAA LISTAA!
TOLIKKA= pöljä (pölijä, Kemijärviläisittäin)
LAPPAPUURO= marjapuuro
RENKKU= tuoli
Eipä irtoo enempää!!
murresana keräily
297
47859
Vastaukset
- Nuohan oova
meänkielen sanoja, eikä minkhään Kemijärven murtheen. Katto vaikka sanakiriasta.
- *Nimetön*
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää). - suoranaisesti
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).tarkoita pöljää se visto. Ennemminkin outoa, kummallista negatiivisessa mielessä. Jostakusta voidaan sanoa että onpa viston näkönen ja silloin ei todellakaan kehuta kauniiksi...
- kemijärviläinen
Kyllä noita em sanoja käytetään Kemijärven murteessa. Vai mitä mieltä muut K-järviläiset ovat asiasta? Eihän ne murteetkaan ja murresanat tiettyjen rajojen sisällä pysy.
- sanotaan
kemijärviläinen kirjoitti:
Kyllä noita em sanoja käytetään Kemijärven murteessa. Vai mitä mieltä muut K-järviläiset ovat asiasta? Eihän ne murteetkaan ja murresanat tiettyjen rajojen sisällä pysy.
tuoli on myös tooli
- monenlaista!
Eksie tiä mikä on meänkieli? Ei kaikki murtheet ole meänkieltä!
- bara
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä. - tietämättön
monenlaista! kirjoitti:
Eksie tiä mikä on meänkieli? Ei kaikki murtheet ole meänkieltä!
missä on Meän ja miten siellä puhutaa kuullu että jossain Savossa
- meänkielinen
monenlaista! kirjoitti:
Eksie tiä mikä on meänkieli? Ei kaikki murtheet ole meänkieltä!
hilluu itä-lapin murrekeskustelussa. pysy vain rajan sillä puolella, jos et osaa olla haukkumatta. ihan vistottaa tuommonen käytös. kaikki murteet eivät todellakaan ole meänkieltä, eikä sitä myöskään ole väitetty!!!pölijä, on sitä pölijyyttä monenlaista!
- sitten kun
bara kirjoitti:
Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä.tuolla enempi koillisessa saattoi olla joskus visto olo? :) se tuntui siltä, että niinkun joku olis tuijottanu tai että kylmät väreet menee selkää pitkin. negatiivisessa mielessä siis. vähän semmonen skitso olo :D
ukki sanoi mua UTIKAKSI ja tuhlata oli SÄNKÄTÄ. muualla sitä sänkkäystä ei monikaan ymmärrä, vaan katotaan kieroon, että mitähän kieltä se puhuu =)
Hyvää uutta vuotta, anyway.. - ruukataan
sitten kun kirjoitti:
tuolla enempi koillisessa saattoi olla joskus visto olo? :) se tuntui siltä, että niinkun joku olis tuijottanu tai että kylmät väreet menee selkää pitkin. negatiivisessa mielessä siis. vähän semmonen skitso olo :D
ukki sanoi mua UTIKAKSI ja tuhlata oli SÄNKÄTÄ. muualla sitä sänkkäystä ei monikaan ymmärrä, vaan katotaan kieroon, että mitähän kieltä se puhuu =)
Hyvää uutta vuotta, anyway..sanoa, että ruukataan
- tietämättön
meänkielinen kirjoitti:
hilluu itä-lapin murrekeskustelussa. pysy vain rajan sillä puolella, jos et osaa olla haukkumatta. ihan vistottaa tuommonen käytös. kaikki murteet eivät todellakaan ole meänkieltä, eikä sitä myöskään ole väitetty!!!pölijä, on sitä pölijyyttä monenlaista!
harkka=harakka
varis=vares
tiltaltti=tilitalatti
Onko meänksi samoja linituja laitakaa lissää - sellainen
suoranaisesti kirjoitti:
tarkoita pöljää se visto. Ennemminkin outoa, kummallista negatiivisessa mielessä. Jostakusta voidaan sanoa että onpa viston näkönen ja silloin ei todellakaan kehuta kauniiksi...
visto on hauskalla tavalla outo tyyppi
- vistottaa
sellainen kirjoitti:
visto on hauskalla tavalla outo tyyppi
Onko se hauskalla tavalla outo jos se alkaa vistottaa.
- on enemmän
vistottaa kirjoitti:
Onko se hauskalla tavalla outo jos se alkaa vistottaa.
epämiellyttävä, inhottava. Lismainen jopa...
- ole...
kemijärviläinen kirjoitti:
Kyllä noita em sanoja käytetään Kemijärven murteessa. Vai mitä mieltä muut K-järviläiset ovat asiasta? Eihän ne murteetkaan ja murresanat tiettyjen rajojen sisällä pysy.
Kemijärviläinen vaan kemijärvEläinen... Tai ainakaan en ole itte ollu koko elämäni aikana...
- kutsunut pössejä
suoranaisesti kirjoitti:
tarkoita pöljää se visto. Ennemminkin outoa, kummallista negatiivisessa mielessä. Jostakusta voidaan sanoa että onpa viston näkönen ja silloin ei todellakaan kehuta kauniiksi...
mukaan? Ei oo kiva kun niin pijetään rajaisia!!
- Ite.
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).Hei. Ei visto tarkoita pölijää se tarkoittaa pahannäköistä,rumaa ym.Et silleen.
- §++
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).visto tarkoittaa inhottavaa ja sellaista....
- selvitys
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).visto lulenpa että tarkoittaa pelottavan,rumaman älöttävän näköinen esim.
- selvitys
sanotaan kirjoitti:
tuoli on myös tooli
RENKKU ON MYÖS TUOLI
- ruotsiksi
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).klappagröite (Kokkolassa).
- mummo hillopurkissa
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).äiti sanoi aina "oot hyvin klapannut tään puuron" se on siis vispaamista, tuo klappaaminen
- mummo hillopurkissa
ruukataan kirjoitti:
sanoa, että ruukataan
meillä päin aina pruukataan tehdä noin tai näin, pluukaaminen on taas esim. lumenvääntöä tieltä, eli lanaamista.
- hhhoooo
on enemmän kirjoitti:
epämiellyttävä, inhottava. Lismainen jopa...
Vistohan on semmoinen outo ja pelottava. Vistottaa = pelottaa, iljettää.
- ite oon
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).visto= ällöttävä/iljettävä yms. oon sitten itte kemijärveltä että tiiän nää jutut
- murre murrukka
bara kirjoitti:
Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä.Vistottaa, onko se myös keljuttaa, kenkuttaa. Onko kemijärveläinen sana "lappapuuro" oikiasti Kemijärven murresana? Mielestäni on, ainakin silloin, kun siellä asuin, koulussa syötiin lappapuuroa (vispimarjapuuro). PÖLJÄ (hölmö, hassu, hullu), HARMAJA (kirnupiimä), jo mainittu RAPAKAARI (ihan oikeasti niin sanottiin lokasuojia), TUIMA (suolainen, Savossa suolaton), TIKKURI (neuletakki t. -pusero) TIKKAA? (neuloa puikoilla), VIRUTTAA? (huuhdella esim. pyykkiä). Nyt ei tule muita sanoja mieleeni, on sen verran aikaa, kun siellä olen asunut. Vaikkakin puhekielessä huomaan käyttäväni paikan murresanoja kuin huomaamatta.
Murresanat kunniaan, olivatpa mistä päin Suomea tahaan. - pölijäkö
Kyllä Kemijärvelläkin sanotaan PÖLJÄ tai PÖLIJÄ! Meän kieli on vallan muuta muutenkin. Ei paha! Kyllähän murresanat sekoittuvat toisiinsa. On muuallakin sana "pöljä", varsinkin pohjoisessa. Turha näistä on tingata! Nyös TINKAA on kemijärviläistä. Tingata tarkoittaa ainakin Savossa (savolaisen kanssa naimisissa)
hinnan alennusta, että "tinkasitko yhtään?"., kun jotain osti. Entä "VÖLJY". Otikko sen völjyysi (mukaasi). Näitä eri sanoja on kumminkin jäänyt mieleeni, vaikka olen ollut sieltä maisemista poissa usean vuosikymmenen. Asunut lapsuuven ja nuoruuven Kemijärvellä. Kai sitä jotai tunne mielensyövereihin jää puhekielestä. Tosin voi sekoittaa toisiin mut´rteisiinkin, kun vanhemmat ovat eri murrealueilta kumpainenkin. - tinkuri
pölijäkö kirjoitti:
Kyllä Kemijärvelläkin sanotaan PÖLJÄ tai PÖLIJÄ! Meän kieli on vallan muuta muutenkin. Ei paha! Kyllähän murresanat sekoittuvat toisiinsa. On muuallakin sana "pöljä", varsinkin pohjoisessa. Turha näistä on tingata! Nyös TINKAA on kemijärviläistä. Tingata tarkoittaa ainakin Savossa (savolaisen kanssa naimisissa)
hinnan alennusta, että "tinkasitko yhtään?"., kun jotain osti. Entä "VÖLJY". Otikko sen völjyysi (mukaasi). Näitä eri sanoja on kumminkin jäänyt mieleeni, vaikka olen ollut sieltä maisemista poissa usean vuosikymmenen. Asunut lapsuuven ja nuoruuven Kemijärvellä. Kai sitä jotai tunne mielensyövereihin jää puhekielestä. Tosin voi sekoittaa toisiin mut´rteisiinkin, kun vanhemmat ovat eri murrealueilta kumpainenkin.TINKAA, TINGATA = väittää vastaan, olla eri mieltä toisen kanssa. "Mitä siinä tinkaat...", "Minä sitte tinkasin sen kanssa, olin kyllä oikiassa, mutta ei sekään periksi antanut."
- Anne
pölijäkö kirjoitti:
Kyllä Kemijärvelläkin sanotaan PÖLJÄ tai PÖLIJÄ! Meän kieli on vallan muuta muutenkin. Ei paha! Kyllähän murresanat sekoittuvat toisiinsa. On muuallakin sana "pöljä", varsinkin pohjoisessa. Turha näistä on tingata! Nyös TINKAA on kemijärviläistä. Tingata tarkoittaa ainakin Savossa (savolaisen kanssa naimisissa)
hinnan alennusta, että "tinkasitko yhtään?"., kun jotain osti. Entä "VÖLJY". Otikko sen völjyysi (mukaasi). Näitä eri sanoja on kumminkin jäänyt mieleeni, vaikka olen ollut sieltä maisemista poissa usean vuosikymmenen. Asunut lapsuuven ja nuoruuven Kemijärvellä. Kai sitä jotai tunne mielensyövereihin jää puhekielestä. Tosin voi sekoittaa toisiin mut´rteisiinkin, kun vanhemmat ovat eri murrealueilta kumpainenkin.Tinkiä sanotaan ainakin Pohjanmaalla, kun halutaan alennusta. Lapissa tinkaaminen on kinastelua, väittelyå.
Joku kirjoitti raataamisesta, ruotsistahan se tulee prata, joka on puhumista. Raataminen on taas työn tekemistä, ei raataamïnen. - veikko2
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).Lappapuuro on marjapuuroa, jota lapattiin puukauhalla jolloin puurosta tuli ilmavan kuplivaa ja se oli hyvää.
- Järveltä pois28
*Nimetön* kirjoitti:
Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).Visto= kauhea/uskomaton.
Tikustella= tulkuttaa vastaan.
Tulkuttaa= nalkuttaa/ soittaa suutaan. - Pölijät
hhhoooo kirjoitti:
Vistohan on semmoinen outo ja pelottava. Vistottaa = pelottaa, iljettää.
Visto on vastenmielinen.
- lappapuolukka
murre murrukka kirjoitti:
Vistottaa, onko se myös keljuttaa, kenkuttaa. Onko kemijärveläinen sana "lappapuuro" oikiasti Kemijärven murresana? Mielestäni on, ainakin silloin, kun siellä asuin, koulussa syötiin lappapuuroa (vispimarjapuuro). PÖLJÄ (hölmö, hassu, hullu), HARMAJA (kirnupiimä), jo mainittu RAPAKAARI (ihan oikeasti niin sanottiin lokasuojia), TUIMA (suolainen, Savossa suolaton), TIKKURI (neuletakki t. -pusero) TIKKAA? (neuloa puikoilla), VIRUTTAA? (huuhdella esim. pyykkiä). Nyt ei tule muita sanoja mieleeni, on sen verran aikaa, kun siellä olen asunut. Vaikkakin puhekielessä huomaan käyttäväni paikan murresanoja kuin huomaamatta.
Murresanat kunniaan, olivatpa mistä päin Suomea tahaan.Lappapuuroa on myös Puolangalla.
- ei tomsa
pölijäkö kirjoitti:
Kyllä Kemijärvelläkin sanotaan PÖLJÄ tai PÖLIJÄ! Meän kieli on vallan muuta muutenkin. Ei paha! Kyllähän murresanat sekoittuvat toisiinsa. On muuallakin sana "pöljä", varsinkin pohjoisessa. Turha näistä on tingata! Nyös TINKAA on kemijärviläistä. Tingata tarkoittaa ainakin Savossa (savolaisen kanssa naimisissa)
hinnan alennusta, että "tinkasitko yhtään?"., kun jotain osti. Entä "VÖLJY". Otikko sen völjyysi (mukaasi). Näitä eri sanoja on kumminkin jäänyt mieleeni, vaikka olen ollut sieltä maisemista poissa usean vuosikymmenen. Asunut lapsuuven ja nuoruuven Kemijärvellä. Kai sitä jotai tunne mielensyövereihin jää puhekielestä. Tosin voi sekoittaa toisiin mut´rteisiinkin, kun vanhemmat ovat eri murrealueilta kumpainenkin.Se on pöliä! J ei kuulu kuin hienosteluun.
- detrex
selvitys kirjoitti:
RENKKU ON MYÖS TUOLI
Met sanoma renkku ja sillon tarkotama sahapukkia!
- Anonyymi
tietämättön kirjoitti:
harkka=harakka
varis=vares
tiltaltti=tilitalatti
Onko meänksi samoja linituja laitakaa lissääMotteri=varpunen, sotka=telkkä, tintti=tiainen, kortto=korppi
- Anonyymi
bara kirjoitti:
Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä.Riisipuuro
- Anonyymi
suoranaisesti kirjoitti:
tarkoita pöljää se visto. Ennemminkin outoa, kummallista negatiivisessa mielessä. Jostakusta voidaan sanoa että onpa viston näkönen ja silloin ei todellakaan kehuta kauniiksi...
Lisätään vielä 'vastenmielinen'.
- Anonyymi
sellainen kirjoitti:
visto on hauskalla tavalla outo tyyppi
Minun vistossani ei ole mitään hauskaa: vastenmielinen, epämiellyttävä.
- Anonyymi
bara kirjoitti:
Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä.Oulussa ainakin, samoin kuin tooli. Tollikka on myös käytössä Oulun seudulla, että turha puhua mistään Kemijärven murteesta, kun koko Lappi ja Pohjanmaa käyttää noita sanoja.
- Anonyymi
tietämättön kirjoitti:
missä on Meän ja miten siellä puhutaa kuullu että jossain Savossa
Ei ole vaikea hoksata, että meänkielen 'meän' on sama kuin suomen meidän. Siis oma kieli. Se mitä puhutaan Tornionjoen kahta puolen, eniten kai Ruotsissa.
- kahaveli
vinkkelit, ämmi, äijä, penikka, kapsäkki, veska, hantuuki, rante,
- ketjuun
loova, nästuuki, tuuki, nisuleta
- tälläiset
ketjuun kirjoitti:
loova, nästuuki, tuuki, nisuleta
renkku, kahveri, pölijä on minun suosikkisanani
- korjata
ketjuun kirjoitti:
loova, nästuuki, tuuki, nisuleta
Se on nisuleeta.
- kessukola
Sanotaanko muualla "kepertää" ja mitäköhän mahtaa tarkoittaa.
Kun jutellaan niin Kemijärvellä "raatataan".- tiedän
mutta en tuota kepertää... vois kyllä joku kertoa mitä se meinaa, jos tietää...
- palmu
tiedän kirjoitti:
mutta en tuota kepertää... vois kyllä joku kertoa mitä se meinaa, jos tietää...
tarkoittanee tytön ja pojan välistä kuhertetelua.
- Entinen kemijärveläinen vm -63
palmu kirjoitti:
tarkoittanee tytön ja pojan välistä kuhertetelua.
Eikös keperrys ollut jokin ruoka? En tosin ole täysin varma mikä eli ei meillä ilmeisesti tarjoiltu.
- ihan ruokaa
Entinen kemijärveläinen vm -63 kirjoitti:
Eikös keperrys ollut jokin ruoka? En tosin ole täysin varma mikä eli ei meillä ilmeisesti tarjoiltu.
olla? Koira ainaski kepertää, kun hakee nukkumpaikkaa tai muuten kepertää paikallaan. Kepertyä = kuolla ( siihen se keperty )
- Entinen kemijärveläinen vm -63
ihan ruokaa kirjoitti:
olla? Koira ainaski kepertää, kun hakee nukkumpaikkaa tai muuten kepertää paikallaan. Kepertyä = kuolla ( siihen se keperty )
Kyllä se johonkin ruokaan viittasi, mutta kun en jaksa muistaa mihin.
- sisukas2
Kyllä sanotaan, että raataapi, kun puhuu toisille. Raataaminen on muualla ahkeraa työn tekoa." On se niin kova raataamaan työtä ".
- Mä budjaan stadissa
Kemijärviläiset, sallalaiset ja pelekosenniemiläiset puhuvat palijon pohojalaisittain eikä kiekhauta niiko saulaiset, rovaniemiläiset tai sovankyläläiset. Ei saukoskellakhan sanota mie niinku ei muuallakhan Koillis-Lapissa. Sanotahan tai puhuthan reilusti: minä, sinä se, met, tet ja net.
Sen olen pannu merkille, että näin joulunaikhan koko Koillis-Lapissa alushousujen kuminauha sinkuu, ku siankinkku pullistaa vattaa. Joskus ku se nauha menee poikki, pitää se laittaa taipperilla kiini.
Meikäläisen isä oli kotosin Niemestä (tai saatto olla Kemijärveltäki, ku se kunnanraja oli aikoinahan vähän epäselevä) ja äiti Saukoskelta, niin meijjän kotimurre oli vähän mitä sattu. Isä kalahutti pölökkyä kirvehellä, mutta äiti kirvhellä. Isä viritti valakian uunihin niinku pohojaiset, mutta äiti pisti uunhin tulen. Isä hiihteli sivakoilla ja äiti tuli suksilla perässä.
Joskus huntalona ollessa nämä murrejutut kuulostivat pöljiltä, mutta naurattivat, ku vanhat ihimiset joskus käytti niin kummallisia sanoja ku: polsteri, löystäkki, matrassi, röyteli, rospuutto, ranstakka jne. Mitenkähän laajasti marhaminta tunnetahan. Venättä ja ruottia nuo sanat vissihin olivat alunalakain. Niinhä sitä on mm. savotta, karutsa ja vorokki. Ei niitäkähän sanoja taija nykynuoriso ymmärtää.- uuni
on muuten kans lapin sana. muualla se on kiuas.
- murresanoja
uuni kirjoitti:
on muuten kans lapin sana. muualla se on kiuas.
TIKKURI=neuletakki
NAKKU = huonomaineinen nainen - muistan
Marhaminta oli kotonani nahkaremmi, millä hevonen oli kiinnitetty tallissa parteensa. Renkku taas oli halkorantteella tarvittava sahapukki.
- Maisteri edelleen
Karutsa lienee sama kuin kruppunaru elikkäs ryppyreikä, jota samaa tarkoittaa pohjalainen sana räyrinki.
Kertokaapa, mikä paikka ihmisessä on jorva? Olen kuullut tämän kemijärve- en kemijärviläiseltä.
Osa kemijärveläisistä menee Isokylään, osa Isollekylälle.
Sinkuminen ja rapakaari ovat pohjoisessa yleisesti käytössä olevia sanoja, mutta pikkupoikina mentiin aina lumpsimaan. Oli olemassa lumpsimispaikkoja, joissa lähes aina lumpsittiin - Mä budjaan stadissa
Maisteri edelleen kirjoitti:
Karutsa lienee sama kuin kruppunaru elikkäs ryppyreikä, jota samaa tarkoittaa pohjalainen sana räyrinki.
Kertokaapa, mikä paikka ihmisessä on jorva? Olen kuullut tämän kemijärve- en kemijärviläiseltä.
Osa kemijärveläisistä menee Isokylään, osa Isollekylälle.
Sinkuminen ja rapakaari ovat pohjoisessa yleisesti käytössä olevia sanoja, mutta pikkupoikina mentiin aina lumpsimaan. Oli olemassa lumpsimispaikkoja, joissa lähes aina lumpsittiinKarutsa-sanaa olen kuullut käytettävän kumista, mutta venäjää taitava tuttavani ei sitä venäjäksi vahvistanut. Kumi on venäksi PE3ÚHKA (tuo kolmonen toisinpäin) ja sana lausutaan RESINA (s-kirjain suhisten).
Savotta on tehdas venäjällä ja vorokki eräänlainen vinssi - venäläisittäin sangen jykevä.
Jorva on kankku muualla Suomessa. Jotkut, kuten Kalle Päätalo, käyttävät perseposki-sanaa samasta paikasta.
Nakku oli yhtä kuin narttu eli naaras koira, mutta me poikaset käytimme sitä tyttöjen haukkumasanana.
Poromiesten sanastossa on paljon sanoja vanhoilta ajoilta ja ainakin Savukoskella niitä on vielä nykyäänkin käytössä. Esim. vuottoraippa, ahkio, loue, naakia, siulat jne. Monet sanoista on saamelaista alkuperää. - mäkin budjaan stadissa
Touhuun pääkaupunkiseuvulla, koellismaan, rovaniemen, ooulun ja kaenuun pöljillä murteilla puhuvie ymmärrän heti ensi heoitolla!
Onkohan tuo "touhuun" tullu e-savosta, josta vaemo ja jossa kesäpaekka nykyvvään? - Ketolasta junanviemä
Marhaminta on suomen yleiskieltä joka tunnetaan ihan täälä etelärannikollaki, se on yksi hevosvaliaitten osa.
- christine
uuni kirjoitti:
on muuten kans lapin sana. muualla se on kiuas.
...ja vastota oikein olan takkaa/kylpiä olan takkaa=))...monet naurut näillä saanut=)))
- entinen savukoskelainen
Koskas äitis on asunu saukirkolla?
- SELVITYS
muistan kirjoitti:
Marhaminta oli kotonani nahkaremmi, millä hevonen oli kiinnitetty tallissa parteensa. Renkku taas oli halkorantteella tarvittava sahapukki.
MARHAMINTA ON KETTINKI "VASITTU" TOISESSA PÄÄSSÄ KERKKO= PYÖRIVÄ OSA JOTTEI ELÄIN MENE PUNEILLE.
VASITTU= VARTAVASTEN KYSEISEEN ASIAAN OLEVA ASIA. - mummo hillopurkissa
uuni kirjoitti:
on muuten kans lapin sana. muualla se on kiuas.
joo, se on kiuas, uuni oli ennenvanhaan saleissa ja kammareissa, joissa lämmitettiin huonetta, eikä voinut löylyä tietenkään siihen pystyuuniin heitellä.
Vaan, mitä Lapissa merkitsee sana unna? - NAKKU
murresanoja kirjoitti:
TIKKURI=neuletakki
NAKKU = huonomaineinen nainenNakku ei ole huora vaan pikkulikka! Piä se mielessäs!
- r456yy
murresanoja kirjoitti:
TIKKURI=neuletakki
NAKKU = huonomaineinen nainenNakkuhan on narttukoira. "Meän nakku se on taas kärväsä...".
- :(
r456yy kirjoitti:
Nakkuhan on narttukoira. "Meän nakku se on taas kärväsä...".
käytetty myös naisesta!
- murrekko
Murresanoja sekoittuu väkisten, kun ihmiset liikkuvat paikasta toiseen, tarttuvat sanat matkaan. Onko tutkittu, kuinka paljon koko Suomenmaassa murresanoja on vääntynyt ruotsin ja venäjänkielistä? Kummankin maan alaisina kun ollaan kasettu (karjalaa?).
- Maisteri
Koko Pohjois-Suomen murteet ovat Pohjois-Ruotsia myöten niin samanlaista, ettei mikään alue voi omia joitakin murreilmaisuja/-sanoja pelkästään itselleen. Eroja tietenkin on: Koillis-Lapissa (joka itse asiassa on Kaakkois-Lappia), Ranualla ja Kemissä ei käytetä mie-sanaa, kuten muualla Lapissa.
Etelän lehdet eivät älyä sitä, ettei pohjoisessa olla savolaisia tai karjalaisia: Täällä ei sanota mie, miun ja myö, kuten Lordin ja Antti Tuiskun haastatteluihin helposti laitetaan vaan täällä sanotaan mie, minun ja me/met.
Nakku-sana on ollut käytössä koko Pohjois-Suomessa tarkoittaen mielestäni huonomaineiseksi naiseksi vasta tulevaa ihmistä eli mäläkyttävää (suuta soittavaa) teinipissistä.
Kielen muuttuessa kohti yleiskieltä, kemijärveläisen murteen erikoisuudet ovat monesti käytössä enää vanhemmilla ihmisillä. Kemijärvi on kuitenkin niin laaja pitäjä, että laita-alueilla murteet sivuavat naapuripitäjien murteita eli ei voida sanoa, että kemijärveläiset puhuvat vain tietyllä tavalla.
Itse olen havainnoinut muutamista kemijärveläisistä erikoisuuksista ja erikoisista sanoista, jotka ovat varmasti häviämässä kielen muuttuessa:
enE, etE, eiJE, onE; E-pääte tarkoittaa "varmasti" eli sillä annetaan painoa toteamukselle. Nykykielellä kielteiset E-päätteiset toteamukset voidaan tulkita tarkoittavan: "ja vitut" -toteamusta.
Kemijärvellä on käytössä myös menit ja tulit -sanat tarkoittaen menivät ja tulivat.
Kyllä Kemijärvelläkin paikoitellen kiekaistaan, esimerkiksi Isokylä - Soppela -alueella kysyttäessä esim. "Otakko kahaVIA?"
Vanhemmilla kemijärveläisillä on käytössä vieläkin erikoisia lainasanoja, esim. pisketti = keksi, pikkuleipä, kahveli = veitsi, kihveli = rikkalapio, ratuleipä = näkkileipä, joka Ranualla on kovvaaleipää tai pakettileipää. En väitä, että nämä olisivat yksinomaan Kemijärvellä käytettyjä lainasanoja.
Lisäksi kaksiosaisten sukunimien haltijoita kutsutaan sukunimen alkuosa yhdistettynä etunimeen, vaikkapa: Pelto-Paavo (Paavo Peltoniemi), Kivi-Heikki (Heikki Kiviniemi), Savu-Matti (Matti Savukoski) jne.
Noin kymmenen vuoden takaista nykykemijärveläistä murretta ovat omaa ja naapurikaupunkia Rovaniemeä tarkoittavat sanat Kemppacity ja Roitsu.
Meänkielstä olen sitä mieltä, että oikeasti puhuttuna se on yhdenlaista pohjoista murretta ei oma kieli. Murreasiantuntijoiden tarkoittama meänkieli on keksittyä, ei kukaan puhu sillä lailla. Se on puhetta, jossa pohjoiseen murteeseen on lisätty kaikki mahdolliset ruotsin lainasanat. Väitän, että nykyinen meänkieli on täysin keksitty kieli. Ei siitä tule omaa kieltä, vaikka se kirjoitettaisiinkin.- dinsinööri
onko mäenkieli ja meänkieli sama asia eli paikasta nimeltä Mäki
- listaan
Ene, one jne. lisäksi myös NÄ, joka korvaa sinä- sanan. Sitä ei sovi täällä unohtaa. Ja kyllä sitä kahavia juuaan koko kemijärvellä.
- muka ite
listaan kirjoitti:
Ene, one jne. lisäksi myös NÄ, joka korvaa sinä- sanan. Sitä ei sovi täällä unohtaa. Ja kyllä sitä kahavia juuaan koko kemijärvellä.
En tiiä mutta äitiä ruukas suivata ja huntalot kätisi.
- Maisteri
listaan kirjoitti:
Ene, one jne. lisäksi myös NÄ, joka korvaa sinä- sanan. Sitä ei sovi täällä unohtaa. Ja kyllä sitä kahavia juuaan koko kemijärvellä.
Hyvä, nä unohtui minulta. Tietenkin kahavia juuaan koko Kemijärvellä, mutta kiekastaanko kysyttäessä: Haluakko kahaVIA? Itse en ole kuullut kuin isokyläläisten ja soppelalaisten kiekaisevan, mutta toisaalta en ole joka sivukylällä vieraillutkaan.
- first late
maisterihan kirjoittaapi ihan asiaa. Kaikki nämä pohojoset murtheet sekä kveenitten ja ruottin puolele jäänheitten meänkielisten ja osittain tämä nykysaamekin perustuuvvat niihi ikivanahoihi pohojosen murtheisii, jotka jäit pois Agrikolan suomenkielestä, mikä perustuupi kait melekein kokonhaan lounaismurteisiin, vaikka riphaus tuli karjalastaki.
Vanahasta suomen kielestä jäi siis kokonaisuuvvessaan pois se kaikkein vanahin puhuttu suomi, mikä näkkyy ennää haravoissa murresanoissa mutta eniten paikannimissä. Mielenkiintosintahan niissä onki se, että net on älyttömän laajalle levinnheitä. Jotku semmoset nimet ku Kymi tai haarikka tunnetaa Aafrikassa ja Espanjassa asti. Länsi-itä suunnassa pittääki mennä jo pallo ympäri ja samoja merkityksiä löytyypi melekein joka paikasta. Espaniassa voipi tilata kalijat huutamalla kyypparille että "una harra!" ja pyramiitien seinistä ku osaa lukia, nii näkkee, että Niili onki oikiasti ollu Kymi-joki. - vanhempi väki
Maisteri kirjoitti:
Hyvä, nä unohtui minulta. Tietenkin kahavia juuaan koko Kemijärvellä, mutta kiekastaanko kysyttäessä: Haluakko kahaVIA? Itse en ole kuullut kuin isokyläläisten ja soppelalaisten kiekaisevan, mutta toisaalta en ole joka sivukylällä vieraillutkaan.
kiekasee vielä, ei enää nuoriso. Tyväret on kans yks semmonen sana, mitä ei ole kovin monessa paikassa kuullut.
- ratuleipää
ei olla ikinä syöty vaan kovaleipää ja voitaleipää. Kun teitä kuuntelee on paljo unohtunu niiku mullaki. Oon laittanu uuven vaiko onko naapuri laittanu uuen auton.
- .........
listaan kirjoitti:
Ene, one jne. lisäksi myös NÄ, joka korvaa sinä- sanan. Sitä ei sovi täällä unohtaa. Ja kyllä sitä kahavia juuaan koko kemijärvellä.
lisää kemijärven murre sanoja..esim. värkätä on pelleillä, pahki sana tarkoittaa törmätä..
- vanttuut hukassa
onko se veitsi vai haarukka tuo kahaveli??
- på svenska
vanttuut hukassa kirjoitti:
onko se veitsi vai haarukka tuo kahaveli??
Gaffel(kahveli),haarukka.
- vanhemmilta kuullu
Maisteri kirjoitti:
Hyvä, nä unohtui minulta. Tietenkin kahavia juuaan koko Kemijärvellä, mutta kiekastaanko kysyttäessä: Haluakko kahaVIA? Itse en ole kuullut kuin isokyläläisten ja soppelalaisten kiekaisevan, mutta toisaalta en ole joka sivukylällä vieraillutkaan.
Ka ku kiekuu ko soppelalainen!
Särkikankaalla ruukasit vanahat nuin sanoa jos joku kieku. Mallasivat oikein välihin ja naurovat päälle.. - ei värkkää
......... kirjoitti:
lisää kemijärven murre sanoja..esim. värkätä on pelleillä, pahki sana tarkoittaa törmätä..
Värkätä tarkoittaa toimia hitaasti, että silleen.
Olen kyllä erimieltä muistakin sanonnoista ja niiden merkityksestä.Kiva kumminkin lukea näitä juttuja. - kemijärveläinen lapsuus
E-päätteiset sanat ovat minun lapsuudesta tuttuja, ene, eijje...
Myös t-pääte, esim me lähdetään sanottiin silloin met lähetähän.
Ne oli net... - tyttökö
vanhempi väki kirjoitti:
kiekasee vielä, ei enää nuoriso. Tyväret on kans yks semmonen sana, mitä ei ole kovin monessa paikassa kuullut.
Tyvär on meleko varmasti tuolta Länsi-Lapista? Niinkuin käppi.
- ONE, EIJE...
kemijärveläinen lapsuus kirjoitti:
E-päätteiset sanat ovat minun lapsuudesta tuttuja, ene, eijje...
Myös t-pääte, esim me lähdetään sanottiin silloin met lähetähän.
Ne oli net...Voi, että! Kun täällä etelässä sanon tahallani, että `ene mee varmaan sinne`, on takuulla huuli pyöreänä muut. EIJE! Se on vissi! "Oone se niin". Jos sanoo painokkaasti one-sanan, minä ainakin muistan sanooneni piitkän oo:n. Ne E-päätteet ovat kyllä hassuja päätteitä!
- Anonyymi
Kahaveli on haarukka, ei veitsi.
- femis
Ajatuksesi on hyvä! Tässä lisää, mitä meikä muistaa tähän hätään muistaa: utaami= tietämätön, sopakko=itsensä likaaaja, yl. lapsi, vanttuut=villasta tehdyt lapaset, lähtiä, ku kylän polttaja; äkkilähtö=saksalainen, letasta=väsyttää, kamponen=rasvainen, sokeriton tai sokerilla pilattu kahvileivonnanainen, elttasta=kulkea. Links= toimiva moottorikelkka?
- murresanoja
ROMUSKA= flunssa
RAPATAUTI= ripuli
TAKKALA= sanaa käytetään kuvailemaan lunta, joka esim. tarttuu suksenpohjiin = takkala keli - roilainen
murresanoja kirjoitti:
ROMUSKA= flunssa
RAPATAUTI= ripuli
TAKKALA= sanaa käytetään kuvailemaan lunta, joka esim. tarttuu suksenpohjiin = takkala keliMakiainen = karkki, karamelli
- ent.kemijärviläinen
roilainen kirjoitti:
Makiainen = karkki, karamelli
Pitkästä aikaa lueskelin kemijärven murresanoja ja olin tukehtumaisillani nauruun. Tulipahan lapsuus ja nuoruus mieleen.
tyhjäntöpöttäjä,selevittää,valekettu,hupakko,tolikka=pöljä. Jorva on minun mielestä reisi. - minun
ent.kemijärviläinen kirjoitti:
Pitkästä aikaa lueskelin kemijärven murresanoja ja olin tukehtumaisillani nauruun. Tulipahan lapsuus ja nuoruus mieleen.
tyhjäntöpöttäjä,selevittää,valekettu,hupakko,tolikka=pöljä. Jorva on minun mielestä reisi.mielestä on kyllä reittä, mutta sieltä takapuolelta. sitten on kooli- siis pesuvati,metto-metso, kahveri-eteisen ruokakomero,
- murresanoja
roilainen kirjoitti:
Makiainen = karkki, karamelli
KOMPIAINEN = tarjoittaa myös karkkia
- tumppu ja
turvakko, tikkuri, neuleita tietenki
- kiva sana
on tämäkin,
VASITEN,
eikö? - vasiten vastaan
kiva sana kirjoitti:
on tämäkin,
VASITEN,
eikö?vasiten=tahallaan
- markkinat1
Kampanisuna tunsin k.o. leivonnaisen. Nyt senkin ohjeessa on sokeria lisätty. Ei kuulu sokeri siihen, niinkuin ei karjalanpiirakkaankaan!
- markkinat1
Kampanisuna tunsin k.o. leivonnaisen. Nyt senkin ohjeessa on sokeria lisätty. Ei kuulu sokeri siihen, niinkuin ei karjalanpiirakkaankaan!
- Anonyymi
markkinat1 kirjoitti:
Kampanisuna tunsin k.o. leivonnaisen. Nyt senkin ohjeessa on sokeria lisätty. Ei kuulu sokeri siihen, niinkuin ei karjalanpiirakkaankaan!
Kemijärvellä ei ole koskaan leivottu tai syöty kampanisuja vaan torttuja!
- 3 vuotta sitten
Seiskaluokkalainen on kemppalaisittain sipuli. Sitä ihmettelivät nykypaikkakuntani tutut.
- sally
mennä pahki jotain?
- tällaista
lorvikatari= laiskuus, porstua= eteinen,
Mikäpä sitten on ränstaaka? vintinnousu ,kellarin- halsi, pönsööki, tässä muutamia sanoja, jotka ei välttämättä ole kemijärveläisiä kaikki.
- ämmi
Kyllä meikäläisen murthen täällä Etelä-Pohjanmaalla ainaki erottaa kaikki, ei kukhan erehy luulemaan pohjalaiseksi.
Mulla oli uskovainen ämmi, mutta ku tuli hätä kyllä se kirvas: voi rietthan vietävä, voi vihollinen, tulisen vietävä ja tulisen ukko taisivat olla pahinta laatuva. Jänis on jänes ja varis vares. Äpärhet oli lapset, mutta ei sana huonoa tarkottanut äpäre oli nuori ruohoki. Suku on enemmän Saulaista ,saattaa sanat olla palijonki erilaisia ku Kemijärvellä. Vielä met äpärhenä polijamma polukupyörällä ja kattelimma piliviä, nyt jo enempi könkköshän kepakon kans. Menttaliteetti saattaapi kyllä Pohjalaisilla ja Lappilaisilla olla vähän saman suuntanen, täällä on mukava kortteerata.- murresanoja
Entäpä mikä teidän mielestä on SOLOKKURI?
- tiedetään
murresanoja kirjoitti:
Entäpä mikä teidän mielestä on SOLOKKURI?
sehän on likasankko
- myöskin
tiedetään kirjoitti:
sehän on likasankko
laskisankko-nimeä käytetään
- murresanoja
KÄRVÄSTÄÄ= KIUKUTELLA
KÄNTTYRÄ= pahantuulinen
KUTKUTTAA= kutittaa - Ite.
murresanoja kirjoitti:
Entäpä mikä teidän mielestä on SOLOKKURI?
Solokkuri tarkoittaa suolarasiaa joka oli seinään kiinnitetty.
- se taas olisi
Ite. kirjoitti:
Solokkuri tarkoittaa suolarasiaa joka oli seinään kiinnitetty.
salakkari. Solokkuri, solukkusinkki,laskiämpäri= likasanko
- -71
Monesti pitkäripasessä käynnin jälkeen tuli kunnon kohoma ettei edes käry maita.
- joku
mikä on taipperi?
- montsi
joku kirjoitti:
mikä on taipperi?
varmaan joku tietää.
- joku
joku kirjoitti:
mikä on taipperi?
Hakaneulahan taipperi on!
- on kohoma
Kylän ukot ennen teki kilijua ja käytti sitä muurhaismätthässä, sielä net sitten pelas korttija ja mölisi niin, että koko kylä pasahutti ovensa rookhin niijen pölössä. Ukki sano, että son soma tuo päistyne ku se tinkaa ittiähänki vasthan.
- Ite.
joku kirjoitti:
mikä on taipperi?
Taipperi on hakaneula.
- kotoisin
Ikävä tuli kotiseutua, kun murresanoja luin. Kyllä sen täällä etelämpänä on saanut kokea, että tyhymänä pitävät, jos kotimurretta puhuu. Mutta jos porukkaan eksyy kaksi lappilaista, niin ei voi mitään... tuttu murre löytyy kuin automaattisesti.
Vasiten on tahallaan ja tolikka on pölijä eli tyhmä.
Ookkonä nä pölijä?
Kamari on makuuhuone. Raatataan kun puhutaan ja suksuttaminen on höynäämistä eli mielistellään toista ihmistä. Kemijärvellä yleensäkin voi keksiä lisää omia teonsanoja, jotka vakiintuvat käytössä puhekieleksi.
Terveisiä Lahdesta. - Mä budjaan stadissa
Esitin kerran isälleni arvoituksen, jonka olin kuullut kavereiltani ja se arvoitus kuuluu näin:
Mitä tulee, jos risteytetään kärpänen ja koira?
Isä vastasi: "Kärpäkoira".
Eräs isopoika lauleli tuttua iskelmää omintakeisin sanoin näin: "Rahasta, kärvi ja unhoita".
Siis mitäpä tarkoittaa: kärpiä, kärpäkoira, olla kärvässä. Onko sana sukua Kärväsvaaralle.- Kemppalainen
Kärvässä oleminen tarkoittaa kiimassa olemista.
- lisää
Kemppalainen kirjoitti:
Kärvässä oleminen tarkoittaa kiimassa olemista.
oi iesus,
- hyvä!
lisää kirjoitti:
oi iesus,
pottuvoikurikka
- se jo
hyvä! kirjoitti:
pottuvoikurikka
se porstua, sitten rankinen, hantuuki, lipposet, palipalikengät
- lisäys....
lisää kirjoitti:
oi iesus,
Onko ietari tuttu sana. Lyhempi muoto: oi ie.
- ja niin
lisäys.... kirjoitti:
Onko ietari tuttu sana. Lyhempi muoto: oi ie.
varmhan tämäki " silimäni terhän"
- palipalikenkä
se jo kirjoitti:
se porstua, sitten rankinen, hantuuki, lipposet, palipalikengät
Palipalikengät, nehän ne tosiaan oli, joita yli 50 vuotta sitten himoitsin, enkä saanut. Terveyskengiksi kai niitä nykyään sanotaan. Ei tainnut kuitenkaan murresana olla. Useimmat täällä luetellut murresanat ovat kyllä tuttuja, mutta itse kun keskustan alueella asuin, niin murre oli kyllä erilainen kuin syrjäkylissä. Nyt jo päässyt käytönpuutteessa unohtumaan, niin kuin näkyy.
- Kemppalainen
Voi perkeeti ja herranjeetari.
Ryyppäähän maitoa.
Jos ei kelepaa nii vallassaan.
Ka, panempa maate/köllöttämään.
Jo veikkoste.
Kyynäspäät = kyynärpäät.
Heitä jo pois = lopeta.
Kyllä vain välttää.
Painu jalakohis siitä = mene pois.
Met hihomma = hiihdimme.
He = ole hyvä/ota.
Tottero = tyhmä. - tämä murthen keruu
Nyt häätyy aina vähän päästä käyvä lukasemassa mitä uutta on tullu. Työt vain vähän haittaa, taas harrastusta.
Häätyy = pitää, täytyy
Muikistella = Miten selität?
Atimo = sukulainen
Raistakka= risu
Liitinki = vyötärö
Tukko = laitetaan haavaan
Tokkimus = suokukko
Ylinen = vintti
Piisi = takka ( muurin kyljessä )
Vilikku = kalaihmiset tietää
Kerkko= leikari poron pangassa
Piuvata, Tolojottaa, Ryyhättää, Rukattaa,Riimoa, Viskuttaa, Varistaa,Porkata, Suimia jne.... - Varrio
Äiti ruukasi sanoa kahavivieraille ettei saa juua
paliasta, pitää kastaa. (ottaa nisua,mikä yleensä
oli kukkonisua.)
Heinänteossa haravoitiin heinät kareelle tai lapposille.
Vassu = pieni vasikka
Vinkkelit = huopatossut
Märri = perheen pienin lapsi, vähän hemmoteltu
Pikku tuppi = pieni hauki
Hulumi = iso koira - Ketolasta junanviemä
"Aliot ne päntiönääv vaam märisee niiettä jatkuvala syötölä saapi räkäluutulla nokkaa pyyhkiä, mutta kuha hänessä on."
Alio, aljo = pikkukakakara tai lemmikkieläin
Päntiönään = jatkuvasti, "jatkuvalla syötöllä"
Räkäluuttu = nenäliina
"Kuha (kunhan) hänessä on" = sen kun vaan, anti olla- lisää
Täälä on saanu vatta kipijänä nauraa jo unoholaan jääneitä sanoja.... ja nyt olen jopa alakanu raataamaam enemmän lapsuusajan murtehella.
- Ketolasta junanviemä
Nii tuo "märinä" pittää vielä tulukita... sehä on tietenki itkemistä. Unohtu pois tuosta selevityslitaniasta.
- murresanat
Ketolasta junanviemä kirjoitti:
Nii tuo "märinä" pittää vielä tulukita... sehä on tietenki itkemistä. Unohtu pois tuosta selevityslitaniasta.
lopahti?
nakella/heitellä
kurahus/vetoketju
hasakki/öljylamppu
matkassa/mukana
rinkka/hihna
kupata/viivytellä
huilata/luistaa(sukset)
tyhyjän takia/turhaan
eipä keksi muuta tällä kertaa.
- -71
= nousta pystyyn, heräilee tai kuten käräjillä suomennettiin "alkaa esittää uhkaavia eleitä"
- teperrys
valmistava ele tai liike tulevaa hyökkäystä varten, se konkoilu...
- olla
niinku varkhain sivottu lehtikerppu tai mithän tekemätön tai vaikka puliveivari, pahimmassa taphauksessa hönerö, heveli, hempuli, tolijake, utaami, tai lapsi vaikka huntalo.
- Entinen kemijärveläinen vm -63
märylaukku = itkupilli
laittaa nukkumahan = mennä levolle (naurattaa ainaski hämäläisiä kovasti)
huntalo = keskenkasvuinen
naara = nainen
päntiönään = alituiseen
visukinttu = saita ihminen
mökki = omakotitalo (pienepi asumus kuin iso maatalo)
motti = muki
kahaveli = haarukka
killi = kissa
kanttura = lehmä
eli = tai - Entinen kenijärveläinen vm -63
Entinen kemijärveläinen vm -63 kirjoitti:
märylaukku = itkupilli
laittaa nukkumahan = mennä levolle (naurattaa ainaski hämäläisiä kovasti)
huntalo = keskenkasvuinen
naara = nainen
päntiönään = alituiseen
visukinttu = saita ihminen
mökki = omakotitalo (pienepi asumus kuin iso maatalo)
motti = muki
kahaveli = haarukka
killi = kissa
kanttura = lehmä
eli = taiNuttuskehveli = saamaton mies ehkä myös "vaimon tossun alla" oleva
- kjuyohgtr
Entinen kenijärveläinen vm -63 kirjoitti:
Nuttuskehveli = saamaton mies ehkä myös "vaimon tossun alla" oleva
Oottako kuulleet utunuirakkeesta?
- Ketolasta junanviemä
"Vasiten" tai "vasitella" = tarkoituksella, varta vasten.
- palmu
tarkoittaa tiettyä asiaa, esinettä tai ms. Vasiten taas tarkoittaa huvikseen,huolimattomasti esim. jos kysyttäis kakaralta:
-Miksinä nakkasit toopin tuonne vattupuskaan,oli vielä läkkitoopi,ämmiltä perintöjä?
-No,vasiten.
-O tulisenki tolikka,mikä olet
- mitähän
se tarkoittaa kun on kyty johonkin?
- tuttu asia
joka kytee, muttei ole vielä syttynyt ilmiliekkiin? Tarvitseisi vielä hieman kevyttä tuulta, syttyäkseen ilmiliekkiin? Arvelen vaan. tuntuu kuitenkin tutulta tällainen ajatus.
- Tuntea kiinnostusta,
tuttu asia kirjoitti:
joka kytee, muttei ole vielä syttynyt ilmiliekkiin? Tarvitseisi vielä hieman kevyttä tuulta, syttyäkseen ilmiliekkiin? Arvelen vaan. tuntuu kuitenkin tutulta tällainen ajatus.
vetoa johonkin.
- örjy
tuttu asia kirjoitti:
joka kytee, muttei ole vielä syttynyt ilmiliekkiin? Tarvitseisi vielä hieman kevyttä tuulta, syttyäkseen ilmiliekkiin? Arvelen vaan. tuntuu kuitenkin tutulta tällainen ajatus.
Kyty tarkoittaa lauseessa esim. "Mulla on kauhia kyty sinne", eli haluaa kovasti mennä jonnekkin. Ainakin niin olen monesti kuullu Kemijärvellä mutta saattaa tarkottaa muutakin.
Värkätä on pelleillä, Lapselle voi sanoa esim. "Älä värkkää siinä ku pue ne vaatteet" Tai jos joku narraa niin voi sanoa "Älä värkkää" Aikaisemmin tuolla joku kirjoitti että se olisi toimia hitaasti niin sillä kirjotin.
Sipuli sanaa käytetään yleensä nuorista alaikäsistä tytöistä.
On tullut kyllä hyviä sanoja mitä ei ole muistanu ja jotkut on niin tavallisia itelle puhuessa että eihän sitä hoksaa mikä on murretta ja mikä ei :)
- vähäsen
Kilolasit , ahava , uhe avento ,riite, sevä, ( ranta) pore,jää on kierällä,aurinko killottaa.
- on mukava
juttu, kiitos hänelle joka tämän keruun keksi. On mukava illalla aina näitä lukija, tulee vähän haikija olo ja lapsuus mieleen, oikiastaan enempi naurattaa.
Sevä= " kevyt" hanki
Sättärä= on kait mikä tahansa mytty, sutti
Tulukuttaa = väittää vastaan,kinata
Kopostella= hapuilla, koetella
Ähärätä=tehdä jotain
Hellu= tyttö-tai poikaystävä
Hourio= dementikko
Hourata= höpertää
Höynäyttää= jujuttaa
Nestuuki= nenäliina
Vakstuuki = vahakangas pöytäliina
Suiro= liuska ?
Käläkättää = jäkättää, pulista, jankuttaa jne..
Vaunata= kinuta
Niittu= niitty, heinämaa
Niku, nivoa= esim. porontaljasta lähtee karva
- tietää
mikä on kilipukka?
entä kukku?- arvata
kilipukka/uistin
kukku/koho
Mutta mikä on sättärä? - Varrio
Kukku voi olla mikä tahansa muovipänikkä, mikä pysyy veden pinnalla. Esim. katiskan merkkinä.
Kilipukka on narulla kiinnitettävä muovi- tai muusta materiaalista valmistettu pieni lätkä. Esim verkkolupamerkki. - Sättärä
arvata kirjoitti:
kilipukka/uistin
kukku/koho
Mutta mikä on sättärä?Sättärä on muistaaksien jalkarätti tai sinnepäin
- ex-kemppa
Varrio kirjoitti:
Kukku voi olla mikä tahansa muovipänikkä, mikä pysyy veden pinnalla. Esim. katiskan merkkinä.
Kilipukka on narulla kiinnitettävä muovi- tai muusta materiaalista valmistettu pieni lätkä. Esim verkkolupamerkki.Kilipailu on...savolainen kansantanssi!!heh
- varrio
ex-kemppa kirjoitti:
Kilipailu on...savolainen kansantanssi!!heh
Kemijärveksi, jaaratanssi
- Kuullut
Sättärä kirjoitti:
Sättärä on muistaaksien jalkarätti tai sinnepäin
Jos ihminen vaikka kaatui tai tappelussa heitettiin maahan, sanottiin sielä sättärät vilahti.
- örjy
Kuullut kirjoitti:
Jos ihminen vaikka kaatui tai tappelussa heitettiin maahan, sanottiin sielä sättärät vilahti.
Sättärä on myös hiukset. Lapsena sanottiin "Jos et lopeta niin otan sättärästä kiini" Tai sättärät voi vilahtaa kun kaatuu, eli päät vaan vilahtaa.
Suttura on samako nakku.
- mahtas
Mahtas tai mahtasin. Kieltosanoja vaikka ei uskois.
- arvailija
Mitähän lienevät, tai missä kohti ovat, tarkasti suomennettuna: sääri ja kinttu?
- yksi ainakin
passaako?= kelpaako
passata= palvella, kelvata,(asettaa paikoilleen)
Passauttaa= teettää toisella- ei keleepaa
Keleepaako.
- christine
...kattoo nurkan takkaa ku käläpäkoira. Kahvipöydässä: kastakaahan känttyä=)))
- mokomaki...
Tuonne se taalas rantalatoon naapurin piikaa, mokomaki härkimys. Totta se on piika sipatillaan ku heleposti näytti taluvan. Iänikunen kärpimispaikka tuo tolla. Monet heinät peltattu pilaan.
Pääki ruumenissa ku lautaottasonnilla. Siinon aivan nokko naista mitä on miestäki. - 9999999
raatata yht kun jutella
- tulkuta
tulkuta tai tulukuta mulle! = sanoa vastaan
- huntalo
tarkoittaa kaiketi samaa painokkaammin kun älä tulukuta?
- sanoi aina
huntalo kirjoitti:
tarkoittaa kaiketi samaa painokkaammin kun älä tulukuta?
esim ruokapöydässä että "äläpä tyhyjää mieloile" jos me lapset ei osattu sievästi istua ja syödä ja värkättiin vain.
ja äiti ei tykännyt kaupungilla "liuaamisesta" yö myöhään. - varrio
sanoi aina kirjoitti:
esim ruokapöydässä että "äläpä tyhyjää mieloile" jos me lapset ei osattu sievästi istua ja syödä ja värkättiin vain.
ja äiti ei tykännyt kaupungilla "liuaamisesta" yö myöhään.Meillä ei saanut talvella mennä auon jalon ulos, piti vetää ainakin kengät loppasiltaan jalkaan.
- OLISI VIELÄ
Tulipa pari sanaa mieleen, joihin en ole törmännyt täällä etelässä : MUHA JA SENTTALIINI
- teperrys
tarkottaa sahanpurua ja senttaliini on vissihin jonkulainen katemateriaali, ettei vain olis sama ku huopakatto
- meni
teperrys kirjoitti:
tarkottaa sahanpurua ja senttaliini on vissihin jonkulainen katemateriaali, ettei vain olis sama ku huopakatto
Näin minäkin luulen.
- ääööö
tietsikka= tietokone
matkapuhelin= känykkä
rysky= puimakone
kaara= auto
halako= halko
aluhousu= alushousut
pieru= piera
ahama= ahma
tarzan= tartsani
homo= hinti
tässä näin aluksi muistaako joku lisää- Nykykemijärveläinen
Ei kai nuo mitään kemijärveläisiä sanoja ole, ihan vain yleensä Suomessa käytettäviä ja osaksi vielä väärin kirjoitettuja sanoa.Meleko tolikasti kirjoitettu.
- Äyvästäjä
Tuossa pari sanaa. Änkyri tai änkyrä. Verbi änkyröijä. Hankala, tottelematon ihminen, yleensä lapsi, vaikea tapaus. Laittaa hanttiin eli kampoihin selvässä ja epäselvässäkin asiassa.
Äyvästäjä tai äyvästelijä. Niemen Tapani kirjoittaa silloin tällöin Koillis-Lappiin pakinoitaan "Läänin Äyvästäjänä". Epäkohtiin puuttuja. Äyvästäjä on sukua änkyrälle.
Molemmat kuvaavat hyvin kemijärveläisiä. Ja siitä on ihan tyhyjä tingata.- änkyröijä
Änkyräkännissä.
- Kemijärveläinen 66-86
Kiipistellä-verbiin en ole muualla törmännyt, kehtaaminenkin on eri asia etelässä:)
- Entinen kemijärveläinen vm -63
mätisäkki = aika pulska ihminen
lastiikkapussi = muovipussi (täysin outo sana kaupan kassalle etelässä)
sinkua = venyä
singuttaa = venyttää
viruttaa = huuhdella vaatteita tai astioita, mutta muualla sama sana tarkoittaa venyttelemistä (ainakin "Savon mualla") - tähän
Entinen kemijärveläinen vm -63 kirjoitti:
mätisäkki = aika pulska ihminen
lastiikkapussi = muovipussi (täysin outo sana kaupan kassalle etelässä)
sinkua = venyä
singuttaa = venyttää
viruttaa = huuhdella vaatteita tai astioita, mutta muualla sama sana tarkoittaa venyttelemistä (ainakin "Savon mualla")saaterin pertana, kirosanojapa hyvinkin. punkka ei mikään sänky , vaan pesupunkka. ratijo, kelekka, lanelli, pumpuli(puuvilla), kihiveli, potkuri(potkukelkka),
- .........
tähän kirjoitti:
saaterin pertana, kirosanojapa hyvinkin. punkka ei mikään sänky , vaan pesupunkka. ratijo, kelekka, lanelli, pumpuli(puuvilla), kihiveli, potkuri(potkukelkka),
toopi(muki), lunkka(luukku),tooli(tuoli), -se on kans yks kauhtana,(ihmisestä), kemijärvellä pannaan, kun muualla laitetaan,
- aisan kannattaja
......... kirjoitti:
toopi(muki), lunkka(luukku),tooli(tuoli), -se on kans yks kauhtana,(ihmisestä), kemijärvellä pannaan, kun muualla laitetaan,
laittanut akkaa viime yönä ???
Kyllä paneminen kuulostaa paremmalta. - meeja
Minä ruukaan luututa lattiat, kun siivoan, täällä sanovat että luuttusin. Kun lapsi oli pieni, pukkasin rattaita, vähän ne täällä hörähteli mulle. Virutan astiat, täällä se tarkoittaa venyttämistä. Laitan illalla nukkumaan, taaskin höristelevät että mitä. Jos on tullut hankittua vähän kalliimpi ostos, niin laittanuthan minä sen oon. Jos pyydän joltakin kyytiä, niin sanon että voisitko nakata minut jonnekin. Niin että minne pitäis viskata? Kahavia juon, lappapuuroa syön, hellällä ruuan keitän. Pikkulapset opettelee vessa-asiat potilla. Kesällä lehemät on ulukona. Ylähäällä, alahaalla, ainua, oikia, pimiä, vihiriä, hirviä, kauhia. Kehtaaminen ymmärretään sentähän.
- soppa
kehtaa ja viittiä sanat ovat täällä etelämpänä juuri vastakkaisissa merkityksissä kuin sillä K-järvellä. On siitä ollut ongelmiakin kun on tullut väärin ymmärretyksi. Sekaisinhan nuo tarkoitukset menee vieläkin, joten jätän käyttämättä koko sanat. Kehtaa tarkoittaa kemijärvellä, että laiskututtaa/ laiskottaa. Viittiä taas ujostuttaa. Miettikää ny ku k-järviläinen sanoo, että ei millään kehtais lähtee kävelemään, niin täällä ihmetellään , että mitä ujosteltavaa siinä on?
- sanaT
......... kirjoitti:
toopi(muki), lunkka(luukku),tooli(tuoli), -se on kans yks kauhtana,(ihmisestä), kemijärvellä pannaan, kun muualla laitetaan,
SEMMONEN TURVAKKO KOKO IHIMINEN.
NO, ENTÄ SEMMONEN NAATTAKAUHA...MITÄHÄN TARKOITTAA???? - teperrys
sanaT kirjoitti:
SEMMONEN TURVAKKO KOKO IHIMINEN.
NO, ENTÄ SEMMONEN NAATTAKAUHA...MITÄHÄN TARKOITTAA????on naamaltaan ku naattakauha niin se on sillon kalapia eli kalpea...mistä muistuuki mielehen semmonenko kautonaama, joka tarkottaapi pitkäkasvoista, puustavestetynnäköstä ihimistä... niiettä kyllä vain välttää mokomallekki turvakolle...
- Sidewinder
Paurottaa,möyröttää,jurrottaa=apaattista olemista
- sidewinder
Tuli mieleen jokunen lisää
jaaki=hiasliikunen (lue: hidas liikkeinen)
napottaa=olla paikallaan
napottaja= paikallaan olija
rassata,sivistää=korjata
värkätä=tehdä (turhaa hommaa)
- OVAT TULLEET?
ÄLÄ SIINÄ MÄRSYÄ / MÄRYÄ ELI ÄLÄ SIINÄ ITKE. SANOTTIINPA PALJON JA JOKA ASIASTA PARKUVAA LASTA MÄRYLAUKUKSI!
EI TARVI JOKA ASIASTA MÄRYTÄ! - TUTTUJA SANOJA?
SINNE SE PIRAHTI. ALÄ JUOKSE ETTET LANKIA.
KAAVUIN TUOSSA PIHALLA JA NYT ON RONKKA KIPIÄ eli mikä on silloin kipiä????
KANNOIN NUITA HALAKOJA JA NYT ON SÖLÖKÄ KIPIÄNÄ eli mikä????? - loova?
mainittu? Mukava lukea näitä ja saada samalla uskonvahvistusta. Välillä kun iskee epäilys, että keksiikö sitä itte näitä. Jään taas paurottamaan silimät pyöriänä, mitä uutta tet keksittä!
- tuo
jonkinmoinen rasia/laatikko?
- ja nyt
tuo kirjoitti:
jonkinmoinen rasia/laatikko?
täkin alle pää polsterille!
- mitenlie
Paljon on Kempankieleenkin tullut sanastoa
ruotsinkielestä:mm.vimeisimmät låda,madrass,polster,täcke ym. ym.,erona Järvellä d kirjainta ei aakkosissa.- palmu
onko tietoa mistä puhutaan?Tehä väkinäiset?
Meillä sälytettiin tulitikkuja piippuranssilla.
Aamulla otettiin silimimalja pesukomuutista ja siinä pesey'yttiin.Jonku aikaa kerkes keinumaan soutotoolissa, ennenkuin lähti puohista hakemaan jauhoja tai saatto se olla enemmänkin pöksä.Ja varppina tuli monta rieskaa, kukase mukamaste väitti ettei mulla tapahu.Vintin ylisilläkin on murtoja ja pärtöjä, pitäs puhistaa. Joo,se vielä että pitää vetää hihoja alas ettei ole lustut palijaana. Ja se jorva on kyllä meillä ollut jalkanivus ja persposki se kankku.Kuka on pessyt variksensaappaita kesäsin? - Ketolasta junanviemä
palmu kirjoitti:
onko tietoa mistä puhutaan?Tehä väkinäiset?
Meillä sälytettiin tulitikkuja piippuranssilla.
Aamulla otettiin silimimalja pesukomuutista ja siinä pesey'yttiin.Jonku aikaa kerkes keinumaan soutotoolissa, ennenkuin lähti puohista hakemaan jauhoja tai saatto se olla enemmänkin pöksä.Ja varppina tuli monta rieskaa, kukase mukamaste väitti ettei mulla tapahu.Vintin ylisilläkin on murtoja ja pärtöjä, pitäs puhistaa. Joo,se vielä että pitää vetää hihoja alas ettei ole lustut palijaana. Ja se jorva on kyllä meillä ollut jalkanivus ja persposki se kankku.Kuka on pessyt variksensaappaita kesäsin?Ja silittämätön paita on lustuuksillaan, remmikenkä on rinkkakenkä, sukkapuikko on kujelmatikku.
- kaksi merkitystä
jotka ovat aika kaukana toisistaan.
Joooh, variksensaappaat jalassa on tullut liikuttua, enimmäkseen kesäisin..:) - sanoja olis
Korhostaa= parannella,laitella
Kupottaa= istua hiljaa,kupottaa kainalossa
Kurnia= juoda nopeasti
Mussottaa= suutahtaa
Ellostaa= oksettaa
Haartaa= haartaa ittensä johonkin, ??
Illistellä= irvistellä
Ränkkä= tytöt hyppäs kesällä siipiränkkää
Juohkata= hankkia, liikutella tavaroita
Juonnattaa= kulkea perässä- varrio
ihan kaikki ei tuntunu tutuilta,
mites tämä: mitä sä kumuat sielä? - palmu
varrio kirjoitti:
ihan kaikki ei tuntunu tutuilta,
mites tämä: mitä sä kumuat sielä?tehä väkinäiset on sama kuin raiskata.ottaa väkisin. onko tuota ollut kenenkään kuulossa/käytössä?
älä ränkistele! - sanottiin tytölle joka istui rumasti.
routa- kirsi. sanottiin että on vielä kirsi maassa, ei voi istuttaa..... - näinpäin
varrio kirjoitti:
ihan kaikki ei tuntunu tutuilta,
mites tämä: mitä sä kumuat sielä?mitä nä kumuat siellä
- ????
varrio kirjoitti:
ihan kaikki ei tuntunu tutuilta,
mites tämä: mitä sä kumuat sielä?se on että: mitä NÄ kumuat sielä. se meinaa että mitä nä sielä hommaat/teet?
- teperrys
näinpäin kirjoitti:
mitä nä kumuat siellä
sitte se äippäin? onko se väärinpäin vai päinvastoin
- Henkkeliini
pottuvoi = perunamuusi
Mutta mikä se oli se nuija millä sitä tehtiin???- Henkkeliini
Se perunamuusintekijäkeppi oli pottukurikka!
- Ollut minäkin.
Henkkeliini kirjoitti:
Se perunamuusintekijäkeppi oli pottukurikka!
Lapsia sanottiin myös pottukurikoiksi, tai mulukunkuuliksi.
- Häläkevä
Ollut minäkin. kirjoitti:
Lapsia sanottiin myös pottukurikoiksi, tai mulukunkuuliksi.
Pudasjärvellä on pottuvoitööti jolla tehtiin pottuvoita.
- päijät-häme
siinä se teuvaa eeskahtaalleeen...
avokki pyytää suomennosta mitä puhun- vielä jotain
- mitä se paurottaa (vissiin vähän sellainen ku katselee alta kulmien)
- viskelin puita rantteelta liiteriin
- tukka on ku uuniluuta
- - teperrys
sillonko hermostunu,saamaton/laiska tai muutevvain tumpelo ihiminen koittaa olla jonaki elikkä esittää työteliästä/ahkeraa
- meeja
vielä jotain kirjoitti:
- mitä se paurottaa (vissiin vähän sellainen ku katselee alta kulmien)
- viskelin puita rantteelta liiteriin
- tukka on ku uuniluuta
-Tukka on ku kyntöruunalla (siis roikkuu silimillä).
- ...............
meeja kirjoitti:
Tukka on ku kyntöruunalla (siis roikkuu silimillä).
tuliko se jo, komuutti, siis pesukaappi, päällä oli vesikooli ja sisällä vaikka laskisankko. yläpuolella seinällä oli hantuukiteline, jossa oli peittona käsintehty kaunis kirjailtu suoja.
- olivatkaan
Hamuta, Setolkka,luokka ja jantikka?
- Rekiretki
Sieltähän ne hamuta ja setolkka hevosen selästä löytyvät, jolleivät ole tallin seinällä naulassa.
Luokka on jossain päin Suomea luokki tai vempele vaiko vemmel (laulussa lauletaan: "Vesi tippui vempeleestä, rasva rahkehen nenästä".) ja siihen kiinnitettiin aisat ruomien avulla, jotka taas olivat kiinni längissä (joita taas jossakin kutsutaan rängiksi).
Meidän hevosilla ruomat, mutta joillakin muilla rahkeet. Jantikka tököttää keskellä reen pankkoa.
- kenelläkään
Holotna näin kovilla pakkasilla?
- ja vieläpä
erittäin!
- teperrys
ja vieläpä kirjoitti:
erittäin!
etelä-karijalassaki on ihan vitikeli ja saimaaki enemmänkö riittehessä...ettei vain olis jo hevosenkantokelit tuola jäällä...mutta sinnitellähä vielä ja kiipistellähä/nousta
varpaille kattomahan ikkunasta ulos kuinkon kinostanu lunta oven etehen...muistaako/tietääkö kukahan miton jekritys...nyt muistan! se on naisen takapuolen pyörivänkeinuva liike - uusi sana
teperrys kirjoitti:
etelä-karijalassaki on ihan vitikeli ja saimaaki enemmänkö riittehessä...ettei vain olis jo hevosenkantokelit tuola jäällä...mutta sinnitellähä vielä ja kiipistellähä/nousta
varpaille kattomahan ikkunasta ulos kuinkon kinostanu lunta oven etehen...muistaako/tietääkö kukahan miton jekritys...nyt muistan! se on naisen takapuolen pyörivänkeinuva liikepääläri
- naapurissa kyllä tuttuja
Tokiottonen= helposti suuttuva
Nokkauva = suutahtaa
Silimäni terhän =
Sati/ sati vain =
Kompiainen = karkki
Veivari = ( käsi ) pora
Suluju = kala lima
Rästäs= talon katossa
Motteri = varpunen
Koppana= kovakuoriainen
Noronokka= eräs koppana laji
Hörhiläinen= jättiläis versio ampiaisesta
Tirpassa / tirpassa turphan = moshauttaa nokhin
Vahata= katsoa
Vahtas ko sonni uutta navetan ovia
Vaasi= maljakko- uutta porttia
!!!
- teperrys
kemijärveläisittäin kalan suliju ja sitte vielä muita:
tikostaa,tilikuttaa,tulukuttaa=väittää vastaan, panna hankauksihin
ei ole rääpyä= ei ole aikaa, tilaisuutta tai mahd.
syynätä= tarkastaa
ullivesi= tulvavesi
uppeluksissa= upoksissa, pinnan alla
maatumasaje= päiväkausia jatkunut vesisade
juksata= onkia pilkillä
viulake= kenkä tai asuste olemukseltaan
oikasta= paneutua maata vähäksi aikaa
potaltaa= kävellä nopeasti, tarmokkaasti
pelemuuttaa= pöllyyttää esim. mattoja tai vuodevaatteita
pökiö, pösilö, pössi, pölijä - teperrys
teperrys kirjoitti:
kemijärveläisittäin kalan suliju ja sitte vielä muita:
tikostaa,tilikuttaa,tulukuttaa=väittää vastaan, panna hankauksihin
ei ole rääpyä= ei ole aikaa, tilaisuutta tai mahd.
syynätä= tarkastaa
ullivesi= tulvavesi
uppeluksissa= upoksissa, pinnan alla
maatumasaje= päiväkausia jatkunut vesisade
juksata= onkia pilkillä
viulake= kenkä tai asuste olemukseltaan
oikasta= paneutua maata vähäksi aikaa
potaltaa= kävellä nopeasti, tarmokkaasti
pelemuuttaa= pöllyyttää esim. mattoja tai vuodevaatteita
pökiö, pösilö, pössi, pölijäruopasta= kuokkia
kujo= kalju tai kaljuksi leikattu
ripsiä= alkava vesisade
sipultaa= sotkea, aiheuttaa epäjärjestys
kamilastaa= riidellä, painia, nujakoida
elostaa= huutaa, puhua kovaan ääneen
kauhtua= suuttua
kelijottaa= maata pitkällään, oikosenaan
kotamikko= aina rahaton
nojollaan= kallellaan
ulsteri= päälystakki
kermanekka= kerma-astia
sokeririini= sokeriastia
kuijottaa= olla nälissään tai kuivin suin
hieraantua= likaantua
sotkeua= sekaantua jonkun asioihin
keuvottaa= seisoa takakenossa
lyödä heveliä= esim. auton rengas sutii
nylykyttää= kärpä koira jalakaa
huntata= miettiä, ajatella ankarasti
aattua= jäädä, pysähtyä pidemmäksi aikaa
kulijailla= olla jouten, kulkea pitkin kyliä
hunero= hajamielinen, huonomuistinen, toistaitoinen
lähtiä litomahan= karata, poistua paikalta salaa
venehen kokka= veneen keula
sestoa= hämmentää vettä veneen melalla
setviä= selvitellä asioita
reuhka= karvalakki (joskus oli Kemijärvellä semmonen baariki ko reuhkapaari
kutju= kurkku, nielu
putku= joutilas, laiska, työtä vieroksuva
telekku= lyhyenläntä leveälanteinen nainen
kupata= hidastella
lipsiä= lusikoida keittoa
hiliputella= kävellä/juosta auonjaloin esim. lapselle sanotaan että lähehä jo hiliputtelemahan ni minä tulen kohta perästä
kulokko= hoitamaton heinämaa
kaseikko= pajua, koivua ym. lehtipuuta kasvava läpipääsemätön ryteikkö - olivat jo
teperrys kirjoitti:
ruopasta= kuokkia
kujo= kalju tai kaljuksi leikattu
ripsiä= alkava vesisade
sipultaa= sotkea, aiheuttaa epäjärjestys
kamilastaa= riidellä, painia, nujakoida
elostaa= huutaa, puhua kovaan ääneen
kauhtua= suuttua
kelijottaa= maata pitkällään, oikosenaan
kotamikko= aina rahaton
nojollaan= kallellaan
ulsteri= päälystakki
kermanekka= kerma-astia
sokeririini= sokeriastia
kuijottaa= olla nälissään tai kuivin suin
hieraantua= likaantua
sotkeua= sekaantua jonkun asioihin
keuvottaa= seisoa takakenossa
lyödä heveliä= esim. auton rengas sutii
nylykyttää= kärpä koira jalakaa
huntata= miettiä, ajatella ankarasti
aattua= jäädä, pysähtyä pidemmäksi aikaa
kulijailla= olla jouten, kulkea pitkin kyliä
hunero= hajamielinen, huonomuistinen, toistaitoinen
lähtiä litomahan= karata, poistua paikalta salaa
venehen kokka= veneen keula
sestoa= hämmentää vettä veneen melalla
setviä= selvitellä asioita
reuhka= karvalakki (joskus oli Kemijärvellä semmonen baariki ko reuhkapaari
kutju= kurkku, nielu
putku= joutilas, laiska, työtä vieroksuva
telekku= lyhyenläntä leveälanteinen nainen
kupata= hidastella
lipsiä= lusikoida keittoa
hiliputella= kävellä/juosta auonjaloin esim. lapselle sanotaan että lähehä jo hiliputtelemahan ni minä tulen kohta perästä
kulokko= hoitamaton heinämaa
kaseikko= pajua, koivua ym. lehtipuuta kasvava läpipääsemätön ryteikköunohtuneet nämäkin sanat!!!! On ollu tosi mukava lukia näitä juttuja täällä länsirannikolla. Ei muuta ku uutta putkeen.
Minäpä tästä kohta hilipasen lipposet vintallaan tuonne ulos ja panen paperossiksi ja sitten alan oottelemahan taivahan tulia ja juon samalla päällärillisen kahavia ja otan sokeririinistä sokeria ja kastan torttua. - teperrys
olivat jo kirjoitti:
unohtuneet nämäkin sanat!!!! On ollu tosi mukava lukia näitä juttuja täällä länsirannikolla. Ei muuta ku uutta putkeen.
Minäpä tästä kohta hilipasen lipposet vintallaan tuonne ulos ja panen paperossiksi ja sitten alan oottelemahan taivahan tulia ja juon samalla päällärillisen kahavia ja otan sokeririinistä sokeria ja kastan torttua.semmonenko HUUPASTAA, joka tarkottaa vissihi eksymistä tai yleensä harhailua tms. Esim. saatetahan sanoa että "Mihin se huneroriepu nyt lähti yksin huupastamahan?"
- koittaa
teperrys kirjoitti:
semmonenko HUUPASTAA, joka tarkottaa vissihi eksymistä tai yleensä harhailua tms. Esim. saatetahan sanoa että "Mihin se huneroriepu nyt lähti yksin huupastamahan?"
niin päästään kiikkuun piuvaamaan ja voitais vaikka kinkatakki vaikkapa avojaloin.
- jepulis
koittaa kirjoitti:
niin päästään kiikkuun piuvaamaan ja voitais vaikka kinkatakki vaikkapa avojaloin.
Täytyy vain varoa ettei piraha alas sieltä kiikusta ku oikein kovasti piuvvaa!!
- teperrys
koittaa kirjoitti:
niin päästään kiikkuun piuvaamaan ja voitais vaikka kinkatakki vaikkapa avojaloin.
sitte housunpolovet voi hieraua heinänkulumuihi...
- vielä..
olivat jo kirjoitti:
unohtuneet nämäkin sanat!!!! On ollu tosi mukava lukia näitä juttuja täällä länsirannikolla. Ei muuta ku uutta putkeen.
Minäpä tästä kohta hilipasen lipposet vintallaan tuonne ulos ja panen paperossiksi ja sitten alan oottelemahan taivahan tulia ja juon samalla päällärillisen kahavia ja otan sokeririinistä sokeria ja kastan torttua.personkupilleki.
- erään
teperrys kirjoitti:
ruopasta= kuokkia
kujo= kalju tai kaljuksi leikattu
ripsiä= alkava vesisade
sipultaa= sotkea, aiheuttaa epäjärjestys
kamilastaa= riidellä, painia, nujakoida
elostaa= huutaa, puhua kovaan ääneen
kauhtua= suuttua
kelijottaa= maata pitkällään, oikosenaan
kotamikko= aina rahaton
nojollaan= kallellaan
ulsteri= päälystakki
kermanekka= kerma-astia
sokeririini= sokeriastia
kuijottaa= olla nälissään tai kuivin suin
hieraantua= likaantua
sotkeua= sekaantua jonkun asioihin
keuvottaa= seisoa takakenossa
lyödä heveliä= esim. auton rengas sutii
nylykyttää= kärpä koira jalakaa
huntata= miettiä, ajatella ankarasti
aattua= jäädä, pysähtyä pidemmäksi aikaa
kulijailla= olla jouten, kulkea pitkin kyliä
hunero= hajamielinen, huonomuistinen, toistaitoinen
lähtiä litomahan= karata, poistua paikalta salaa
venehen kokka= veneen keula
sestoa= hämmentää vettä veneen melalla
setviä= selvitellä asioita
reuhka= karvalakki (joskus oli Kemijärvellä semmonen baariki ko reuhkapaari
kutju= kurkku, nielu
putku= joutilas, laiska, työtä vieroksuva
telekku= lyhyenläntä leveälanteinen nainen
kupata= hidastella
lipsiä= lusikoida keittoa
hiliputella= kävellä/juosta auonjaloin esim. lapselle sanotaan että lähehä jo hiliputtelemahan ni minä tulen kohta perästä
kulokko= hoitamaton heinämaa
kaseikko= pajua, koivua ym. lehtipuuta kasvava läpipääsemätön ryteikköeteläläisen kanssa ja hän ihmetteli sanoja TYKÖ ja PAHKI... =D
Hauska juttu.. Samoiten monet on ihmetelleet kun tuumaan joskus että päntiönään menossa, ym..
renkku on ihan totta, niinkun aiemmin jo lukeekin, niin tuntematon ja aika vanhanaikainen sana.. mutta tulee sitä aika paljon käytettyä!
- päijäthäme
on tehty kerppujakin poroille talveksi!
- Pölijäkö
Asuin etelässä ja tuli käytettyä sellaisia vertauksia esim. juokseeko poro tai jypyttääkö kani. Eteläläiset katsoivat minua pitkin nokkavartta, että eikö tuo lappalainen tiedä, aikuinen mies vielä tuon vertaa. Juokseehan se poro ja kani jypyttää! Itse aina ihmettelin miksi ne katsovat niin hitaasti. Olis kuulunut sanoa juoksee kuin poro.
- on nenä
ja sivut on kyljet, Ronkka = reisi ( lantio )Melekuttaa = hämmentää, retakooli= kermakannu.
- teperrys
sotkea elikkä saaha aikaan epäjärijestys
- pesmeltää
teperrys kirjoitti:
sotkea elikkä saaha aikaan epäjärijestys
Äiti aina sano, että äläkää te lapset pesmeltäkö niitä makuuksia!
- siinä
äkötät
- suivaantunut
Kylläpäs taas suivauttaa vähän kaikki!
- lähteminen
ei ole värittämistä!
- teperrys
ko kyläluuta se on joka liituaa pitkin kyliä
- xxxxx
Nuttuskeheveli on semmonen loivaliikkeinen,laiska,ujonpuoleinen ja muutenkin saamaton ihminen. Vai onko?
- lepraboi
nuttuskehveli on sellanen saamaton tumpula esim. ikuinen peräkammarin poika
- xxxxx
Pitää lähteä ostamaan topeskaa eli ruokaa.
- nainen vm.82
vinkkelit = huopatossut
riima = noki
saunan uuni = kiuas
lappapuuro = vispipuuro, marjapuuro (puolukoista)
makia = makea (myös ihmisistä ja asioista, esim. Makia homma)
kompiainen = karkki, makeinen
pisketti = keksi
kilolasit = aurinkolasit
ruukata = olla tapana
kärty, kärrytä, kärtyäminen, kärty (ihmisestä) = kiukku, kiukutella, kiukuttelu, kiukkuinen
sinkua, sinkuminen, singutella = venyä, venyminen, venytellä
sinnittely, sinnitellä, sinnikko (ihmisestä) = kiukku, kiukutella, kiukuttelija
pessä, juossa, haissa = -stä ja -sta -pääte muuttuu -ssä ja -ssa -päätteeksi
kommuutti = pesukomero ennen vanhaan, päällä pesuvati
rankine = hyttysverkko, esim. Sängyn päällä
raatata, raati = keskustella, keskustelu
nisu = pulla
kahavi = kahvi
kurri = rasvaton maito
saikka = tee
sankko = saavi, ämpäri
motti = muki
ripa = kahva
lorvikatarri = laiskuus
suivauttaa, suivaantuminen = ärsyttää, ärsyyntyminen (myös kyllästyminen johonkin)
ruveta = alkaa
melekuttaa = hämmentää, sekoittaa
hiveltyä = esim. Ranteen kipeytyminen ja särky rasituksen jälkeen
saikata = värkätä (liekkö värkkäyskin murresana...) eli tehdä jotain turhaa ja typerää
kinkata = hyppiä yhdellä jalalla
lipposet = sandaalit
vanttuut = lapaset
pääläri = maidon kuljetusämpäri ennen vanhaan
kupata = hidastella
telekkari = televisio
hilipassa = juosta
setviä = selvittää
vettä ripsii = alkava vesisade
tyyris = kallis
ei passaa = ei kannata
huilata = luistaa
tympii, tympäsee = ottaa päähän
pahki = osua johonkin
kihottaa = seurata ja kannustaa esim. Kun toinen pelaa jotain peliä tai raaputtaa arpaa
tuppivyö = vertaa ”Koivuniemen herra”
ryytimaa = yrttimaa
tammukka = taimen
tyväri = tyttö
meän = meidän
met, tet, net = me, te, ne
elä rupia, en rupia, ruveta = älä ala, en ala, alkaa tekemään
kauhtunu = kulunut
sänkätä = tuhlata
ryyteessä/ ryytteessä = likainen
huntata = miettiä
kuljailla/ kulijailla = kuljeskella, oleskella
rästäs = räystäs
vahata = tuijottaa
tirpassa turpaan = lyödä
vaasi = maljakko
hantuuki = nenäliina
äippäin = nurinpäin
ränkätä = räplätä
kellon rinkka = kellon ranneke
loova = rasia, laatikko
puhelin pirraa = puhelin soi
märsytä = itkeä
en viitti = en jaksa, ei huvita
viruttaa = huuhdella
lunkka = luukku (esim. Auton takalunkka)
vanna = lasten amme
potkuri = potkukelkka
lastiikkapussi = muovipussi
änkyrä, änkyröijä = kiukutteleva
tingata, tinka = kiistellä, kiista
muha = sahanpuru
avojaloin = paljaat jalat
mieloilla, älä mieloile = tarkoittaa epäsopivaa käytöstä, kun ei osata käyttäytyä
ihan nokko = tarpeeksi
passata, passauttaa = palvella, komennella tai käskyttää/ pyytää jotain, teettää toisella
passaako? = kelpaako?
kinttu = jalka
mennä nurin = kaatua
höynäyttää = jujuttaa
vasiten = huvikseen
varkain = ilman lupaa
nakella = heitellä (tai esim. Vettä voi nakella eli alkava vesisade)
liitinki = vyötärö (esim. Housujenvyötäröosa)
muikistella = virnuilla, hymyillä
vallassaan = suomennettuna ehkä, että itsepähän päätät
jo vain välttää = saa luvan kelvata
heitä pois = lopeta
jo veikkoste = jo vain
oi ietari = esim. Voi ei tai voi hyvänen aika
mene kartanolle! = mene ulos!- toisinpäin
Sanoit: en viitti = en jaksa, ei huvita. Täällä Kempassa: EN KEHTAA=ei huvita (laiskottaa, laiska). EN VIITTI: Ujostuttaa, hävettää.
- iso O
Kemijärvellä hantuuki=käsipyyhe
- %%%%%%%%%%%%%%%%
lakkari=eteisen kylmäkomero missä säilytettiin ennen vanhaa ruokia mälkytä=soita suuta,sano vastaan jonnin joutava=turhanpäiväinen vasiten=tahallaan visto=esim.visto ihminen=epämiellyttävä
- murresanoja
%%%%%%%%%%%%%%%% kirjoitti:
lakkari=eteisen kylmäkomero missä säilytettiin ennen vanhaa ruokia mälkytä=soita suuta,sano vastaan jonnin joutava=turhanpäiväinen vasiten=tahallaan visto=esim.visto ihminen=epämiellyttävä
Ompa mukavaa huomata, että tämä vanaha ketju on herännyt uuteen eloon. Tuosta lakkari-sanasta on toinenkin merkitys esim: Laitppa se pörssi lakkarihin ettei putua maahan.
- joilk
käyvvään potslevolle = käydään maaten
:D- loilk
eikun näin se menikin: käyvvään potsmuaten
- ellu.......
loilk kirjoitti:
eikun näin se menikin: käyvvään potsmuaten
isä aina sano kun suuttu, että: "tarviiko karehtua" = pitääkö suuttua
- SELVITYS
ellu....... kirjoitti:
isä aina sano kun suuttu, että: "tarviiko karehtua" = pitääkö suuttua
SOLOVA
VÄRKÄTÄ
VUONGASTA - son...
SELVITYS kirjoitti:
SOLOVA
VÄRKÄTÄ
VUONGASTAMeän kieli on länsikairan kieli jota puhuvat rajalla niin suomalaiset ko ruottalaisekki.
- Katsa
SELVITYS kirjoitti:
SOLOVA
VÄRKÄTÄ
VUONGASTAVillissähän.
Esim:" Kylläpä oli ukko villissähän, kun tuli reissulta kotia". - Länsikaira taas on
Katsa kirjoitti:
Villissähän.
Esim:" Kylläpä oli ukko villissähän, kun tuli reissulta kotia".Nuuskakaira ja tuhannen markan seteli oli ennen kemijärveläinen, kun mettää myyneet kemijärven isännät jakelivat niitä Rovaniemen markkinoilla sätkäpapereiksi.
- olisko murresana
Länsikaira taas on kirjoitti:
Nuuskakaira ja tuhannen markan seteli oli ennen kemijärveläinen, kun mettää myyneet kemijärven isännät jakelivat niitä Rovaniemen markkinoilla sätkäpapereiksi.
NO puuttuu KORTTO =ovela, juoni.juonikas
- nknknkn
Länsikaira taas on kirjoitti:
Nuuskakaira ja tuhannen markan seteli oli ennen kemijärveläinen, kun mettää myyneet kemijärven isännät jakelivat niitä Rovaniemen markkinoilla sätkäpapereiksi.
5000mk
- kempparules
nknknkn kirjoitti:
5000mk
Sellanen ko " älä tulukuta siinä!" kuinkahan tuon ny suomentais... älä väitä vastaan?
sit toinen et " mennään puolaan" = mennään puolukkaan..
" kekottaa" tai "olla pyyröllään" en kyllä keksi suomennoksia nuille sanoille..;D - ei kläppi
son... kirjoitti:
Meän kieli on länsikairan kieli jota puhuvat rajalla niin suomalaiset ko ruottalaisekki.
Niin meän kieli ei ole kemirviläistä. Ei sinne päinkään.
- äskeinen
ei kläppi kirjoitti:
Niin meän kieli ei ole kemirviläistä. Ei sinne päinkään.
Tarkoitin, meän kieli ei ole siis kemijärviläistä murretta.
- Römppäeetu
kutsuttiin ulkohuussia kansanhuoneeksi,liekkö näin sanottu...meillä se oli ihan paskamakki!
- Ent.Kemijärveläinen
Kuijottaa=olemista rahapulassa
Villissähän=mies haluaa seksiä
- mieheltä oppinut
vasitella = tahallaan, tarkoituksella
hiuti = puhki kulunut
pössi = hölmö, tyhmä - Tonnakko
Tässäpä muutama sana hauskaksi jatkoksi
Rytkyt, röntös vehkeet=vaatteet, työvaatteet
Rapia, kaksinen= "eipä ollu rapian näkönen"
Patvia=lihoa
Ruukata= olla tapana
Ränkistellä=Keikistellä vähissä vaatteissa
Puhua tuulta taivasta, Järki nyrjähtää,
Simpsetti, simpsetit päällä=hienot vaatteet päällä
Vöyhkänä=levoton
Ruukata, tonnakko,kehata, viruttaa,mukin= käydä mutkin jossakin..
Vouhottaa=mennä lujasti omalla tyylillä - murtaaa
aivan nokko = aivan tarpeeksi ? Näin oon monasti kuullu täällä.
- kujelmatikku
Jos sielä Kemijärvellä on kova pakkanen, niin pankaa tikkuri päälle ja vanttuut käteen. Muuten saattaapi ruveta kinneröimään käsiä ja joutuu menemään kiukaalle lämmittelemään. Kyllähän tuo pakkanen alakas jo riittämähän täälä etelämmässäki. sitä on jo ollu aivan nokko.
- 9009876
kujelmatikku kirjoitti:
Jos sielä Kemijärvellä on kova pakkanen, niin pankaa tikkuri päälle ja vanttuut käteen. Muuten saattaapi ruveta kinneröimään käsiä ja joutuu menemään kiukaalle lämmittelemään. Kyllähän tuo pakkanen alakas jo riittämähän täälä etelämmässäki. sitä on jo ollu aivan nokko.
=odottaa pakkasella kylmettyneenä kyytiä
- mroo
sutkia ja kälämiä en löytäny täältä.. eivät sutkia ainakaan ymmärrä muualla vaikka itelle se on niin itestään selevä asia.
ryyhkänä = kova tekemään töitä
ihan nokko = ihan tarpeeksi.
tonnakko on kans yks lemppareista.
nauravat alempana ku sanoo "totta se" teki jotain. vähän niinku toiset sanoo "mahto mennä" ni meillä päin sanotaan totta/tottapa se meni. ihmettelevät et miksi pitää hokia että totta se on...
uupastaa = hommailla, vähän semmosta epäselvää tekemistä. toisaalta kans voi tarkottaa sitä että uupastelee monen akan/ukon kans yhtäaikaa. :D
tietääkö kukaan muu mitä tarkottaa ottaa pikomit :D = ottaa lähöt, lähtiä juoksemaan, lähtiä nopiaa..
entä silimään panna? ottaa huomioon/nähä..
mielissään olin ku luin että joku muuki käyttää pottuvoikurikkaa. - mµ
kuurtoilla = vaania, piilotella
letsehtiä = lietsoa tulta
källäillä, kässehtiä = pyöriä joutilaana
tepistä = touhuta saamatta mitään aikaan
väykyttää = inttää vastaan
kamilastaa = metelöidä, liikkua aäänekkäästi
koppakännäri = kovakuoriainen
ääpätön = pieni
märri = mitätön
saura = pystyvä- eijee...
Jokonä velttasit sen pottumaan, vai mitänä siinä saikkasit sen rattorin kans? Lähetäämpä hakemaan sahalta losoja ja otetaan tuo naapurin ukkoki völijyyn. Tai eihän siitä taija olla taikaa, kun näkyy juoneen korpirojua tuon toisen alion kans ja nousseen viuhkaan. Tuossa kartanolla pehertävät että kuntta pölisee. Kyllähän se on hänki laisensa...
- Hamuta
eijee... kirjoitti:
Jokonä velttasit sen pottumaan, vai mitänä siinä saikkasit sen rattorin kans? Lähetäämpä hakemaan sahalta losoja ja otetaan tuo naapurin ukkoki völijyyn. Tai eihän siitä taija olla taikaa, kun näkyy juoneen korpirojua tuon toisen alion kans ja nousseen viuhkaan. Tuossa kartanolla pehertävät että kuntta pölisee. Kyllähän se on hänki laisensa...
Hamuta= Hevosen länkien alla käytetty huopa pehmike
Kolorauta= parkkurauta
Savirikko= aisa kiinni reenjalaksessa
Jukko= aisojen keskikohdassa oleva lenkki
Pyöröpankko= hevosen etureessä oleva pyörähtävä osa
Jantikka= pyöröpankon metallitappi
Ryssänvorokki=
Karttu= ????
Tierat= hevosen kavion alle tarttuneet jäät
Takkala= suvi lumi
Annastokka= nisukukko
Leipipelekka= leipälaipio
Naverkatti=????
Taipperi= hakaneula
Nytkä= traktorin reessä olevan hahalo, jossa jalakset liikkuu tappikiinnityksellä
Vaulut= heviosenreessä olevan jalaksien alla olevat jarrulaite eli karttu
Pirunkoura= talikosta tehty ja käännetty piikit käyräksi, jolla otetaan ensin viemäristä rapaliejua
sitten oijottiin rapaojaa Pertuskalla= ojanperkkuuraudalla
Rapalieju= rapavelli
Ensi korttehet ja heinät niitettihin siipivikattehella karehelle ja seuraavaksi laitoimme heinät nokkoselle ja kuivattihin ja sitten kerättihiin lopuksi lapposelle sekä seuraavaksi laitettihin heinät liisteillä ja lopuksi kasattihin 7 pielenväliseen suovaan sekä akat kantoivat korttehet sapilailla.
Laitoimmahan ensin kurikat vinkkelit jalakahan ja isot miehet laittoivat mikkihiirit jalakahan
Tuosso sulle annonlaitaa eli työsarka mettätyössä - Heftiin
eijee... kirjoitti:
Jokonä velttasit sen pottumaan, vai mitänä siinä saikkasit sen rattorin kans? Lähetäämpä hakemaan sahalta losoja ja otetaan tuo naapurin ukkoki völijyyn. Tai eihän siitä taija olla taikaa, kun näkyy juoneen korpirojua tuon toisen alion kans ja nousseen viuhkaan. Tuossa kartanolla pehertävät että kuntta pölisee. Kyllähän se on hänki laisensa...
Katohan pirua,laitto nuo lauvat vain heftiin!(naulasi puoleksi kiinni)
- muualta tullut
Hamuta kirjoitti:
Hamuta= Hevosen länkien alla käytetty huopa pehmike
Kolorauta= parkkurauta
Savirikko= aisa kiinni reenjalaksessa
Jukko= aisojen keskikohdassa oleva lenkki
Pyöröpankko= hevosen etureessä oleva pyörähtävä osa
Jantikka= pyöröpankon metallitappi
Ryssänvorokki=
Karttu= ????
Tierat= hevosen kavion alle tarttuneet jäät
Takkala= suvi lumi
Annastokka= nisukukko
Leipipelekka= leipälaipio
Naverkatti=????
Taipperi= hakaneula
Nytkä= traktorin reessä olevan hahalo, jossa jalakset liikkuu tappikiinnityksellä
Vaulut= heviosenreessä olevan jalaksien alla olevat jarrulaite eli karttu
Pirunkoura= talikosta tehty ja käännetty piikit käyräksi, jolla otetaan ensin viemäristä rapaliejua
sitten oijottiin rapaojaa Pertuskalla= ojanperkkuuraudalla
Rapalieju= rapavelli
Ensi korttehet ja heinät niitettihin siipivikattehella karehelle ja seuraavaksi laitoimme heinät nokkoselle ja kuivattihin ja sitten kerättihiin lopuksi lapposelle sekä seuraavaksi laitettihin heinät liisteillä ja lopuksi kasattihin 7 pielenväliseen suovaan sekä akat kantoivat korttehet sapilailla.
Laitoimmahan ensin kurikat vinkkelit jalakahan ja isot miehet laittoivat mikkihiirit jalakahan
Tuosso sulle annonlaitaa eli työsarka mettätyössäSanoisin näihin edellä olevien murresanojen kohdalla, että kovin paljon on muuallakin käytettyjä sanoja, esim. Savossa, Kainuussa. Tai yleensä sivustolla esille tulevien sanojen merkityksestä. Ne murresanatkin kulkeutuvat kulkijan mukana toiselle paikkakunnalle. ei siis kaikki ole aitoka kemijärviläisiä.
- räähkänä
Hamuta kirjoitti:
Hamuta= Hevosen länkien alla käytetty huopa pehmike
Kolorauta= parkkurauta
Savirikko= aisa kiinni reenjalaksessa
Jukko= aisojen keskikohdassa oleva lenkki
Pyöröpankko= hevosen etureessä oleva pyörähtävä osa
Jantikka= pyöröpankon metallitappi
Ryssänvorokki=
Karttu= ????
Tierat= hevosen kavion alle tarttuneet jäät
Takkala= suvi lumi
Annastokka= nisukukko
Leipipelekka= leipälaipio
Naverkatti=????
Taipperi= hakaneula
Nytkä= traktorin reessä olevan hahalo, jossa jalakset liikkuu tappikiinnityksellä
Vaulut= heviosenreessä olevan jalaksien alla olevat jarrulaite eli karttu
Pirunkoura= talikosta tehty ja käännetty piikit käyräksi, jolla otetaan ensin viemäristä rapaliejua
sitten oijottiin rapaojaa Pertuskalla= ojanperkkuuraudalla
Rapalieju= rapavelli
Ensi korttehet ja heinät niitettihin siipivikattehella karehelle ja seuraavaksi laitoimme heinät nokkoselle ja kuivattihin ja sitten kerättihiin lopuksi lapposelle sekä seuraavaksi laitettihin heinät liisteillä ja lopuksi kasattihin 7 pielenväliseen suovaan sekä akat kantoivat korttehet sapilailla.
Laitoimmahan ensin kurikat vinkkelit jalakahan ja isot miehet laittoivat mikkihiirit jalakahan
Tuosso sulle annonlaitaa eli työsarka mettätyössäNää! tossa kuva vorokista:
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Lusto - Suomen Metsämuseo/V02020:1097?pathId=1.90.109.298.314.&itemIndex=29
- KosSop
Muistan kun lapsena pestiin rapaset käjet koolissa, joka oli komuutin päällä ja kuivattiin tuukiin.
Murresanat ovat taltioimisen arvoisia, hyvä. Kemijärvellä käytettiin paljon sanontoja, net pitis kans jotenki säilyttää jäläkipoloville. Eiköhän ruveta haalimahan niitäki?
Yhtä asiaa on tullut ihmeteltyä monesti jälkeenpäin, toinen mummi oli kotoisin Kostamosta, toinen Soppelasta, ei paljoa välimatkaa mutta se puhetapa kuin toiselta planeetalta. - Veres rieska
Haalimahan sanontojaki.
Onko tuttua:
- Olet syönyt verestä rieskaa.
- Pannu uuninlunkan kiinni.
- Ihmetellyt: "Minne se nyt lähti toikkaroimaaan?
- Huilannu annonlaijassa.
- Töpöttäny tyhyjää.
- Seivästäny vartahille.
- Kulukenu ummet ja lammet, välillä uppeluksissa.
- Kailottanu rannalla.
- Jaakia olo?
Jos on, olet takuulla Kemijärveltä. - ....
Paritsa = kaksi ihmistä
Ronttoset = kengät
:)) - HÄ
"Jo vain." Onkohan käytössä muualla?
- mukaan
päiville
- Hendry
mukaan kirjoitti:
päiville
älijöttää = olla tekemättä mitään ja vaan pällistellä
pällistellä = katsella
jullittaa perässä = seurata
käppäillä = käveleskellä
mennä kartsalle = käydä kaupungilla
vipstaakeli = vipu
tolokkumoksis = olla kunnossa (ihmisestä)
ei ollu moksiskaan = ei välittänyt
pötkiä pakoon = karata
larata = selata
semmosia tuli nyt mieleen - Hendry
Hendry kirjoitti:
älijöttää = olla tekemättä mitään ja vaan pällistellä
pällistellä = katsella
jullittaa perässä = seurata
käppäillä = käveleskellä
mennä kartsalle = käydä kaupungilla
vipstaakeli = vipu
tolokkumoksis = olla kunnossa (ihmisestä)
ei ollu moksiskaan = ei välittänyt
pötkiä pakoon = karata
larata = selata
semmosia tuli nyt mieleenukista, urputtaa, soittaa suuta
- elli-mansikki
Hendry kirjoitti:
ukista, urputtaa, soittaa suuta
Juo ku lehemä hauevettä(juo runsaasti)
- gaggapillu
elli-mansikki kirjoitti:
Juo ku lehemä hauevettä(juo runsaasti)
Rankinen=telttamainen nukkumissuoja esim.hyönteisiä vastaan
kuijottaa=elää vähävaraiseti - ei nauti elämästä ja sen iloista
- lapland-333
Ai että naurattaa ku lukee :D itte ihmettelin että miten jokku ei ymmärä näitä sanoja, ko aattellee että ihan seleko sanojahan nämät on! :D
- tohomolainen
tiiättäkö mitä mummo tarkotti ku sano, että: ompi se eriskummallisempi maku näissä potunkuorissa? taikka että: tule sitte ku paremmet kyläpaikat on loppunehet
- muka murteeton...
Melkoisia helmiä täältä löytyy, vaikka osalla on mennytkin puurot ja vellit sekaisin sanojen merkitysten kanssa. Itse kun aina kuvittelin puhuvani lähes kirjakieltä, mutta on näissä meikäläisenkin jutuissa ollut varmaan eteläläisillä tulkkaamista. Monet sanat vain tulevat niin luonnostaa ettei niitä murteeksi edes tajua.
- tokko muistatta
pottunuija
konkata
läärätä, tehdä lääri = kaataa esim. maito pöydälle, vettä lattialle, pieni nestelammikko- sälslh89is
lärätä=selata sivuja
Läträäminen= nesteen kanssa puuhastelua
- piller-ville
reta=
rovi=
rapi=
ei se ole niin nokon nuukaa=
olla petlehemissä=
tolijottaa=
sivakoija=- Äyskäri telijon alla
Niillähän oli rovin mallinen vene sielä järvellä. Rapikiviki jäi pohojaan ku naru rispaantu katki, eipä sillä niin väliä tuntunu olevan hutikassa. Sen muutamanki käskivät suksia kuuseen siitä rykyltä vahtaamasta.
- Hierau!
Solekko = Ei kai se ole kuin ( -Lähtäänpä kylille?! -Ei kai solekko lähtiä! )
Sole niin justiinsa = Ei se ole niin tarkkaa
Oisko se *Liitua" paremminkin "liutua"? ( esim. Yötä myöten kö sielon taas kylillä oltu liutuamassa hä? ) - Kauhea Elin
Kattokaa itte tätä ketjuu.
- höh
Tuo Renkku ei tarkota tuolia..Mettässä istuthaan renkula,eli lankun ,tai lauan päälä.
- En sänkkää
Paljon sanoja ja sanontoja on jäänyt pois koska ei tunnista. Eihän sitä ite etes huomaa millon puhuu murtehella. Ainoastaan jos käyt Oulun alapuolella, kun siitä huomautellaan, vaikka yrität muka puhua opetetulla kielellä.
Eilen huomautti joku: älähän lankia on niin liukasta. Itse en käytä tuota sanaa, sanon: älähän kaavu. - muistatteko
pistäkääpä märät rasat ja vanttuut rovan päälle kuivumaan! tai sukat piti panna piisin rööriin
- Sieltäpä
Kemijärven "murre" -sanoja: Peni, Rippe, Räksy, Juksa; rakkaalla lapsella on monta nimeä...
- mukavatmurteet
Oulun läänissä ja Pohjanmaalla asti käytetään seuraavia: lappapuuro, ronttoset, käppäillä, tolijottaa, pällistellä, nästuuki, hantuuki, veska, kapsäkki, vanttuut, piisi, sivakoija, rispaantua, nokon nuukaa, viruttaa, läärätä, kompiainen, makia, lorvikatarri, vouhottaa, rytkyt, hamuta, piuvata, sutki, kälämi, kilolasit, ruukata, kärtyäminen, sinkua, sinnittely, kommuutti, kurri, sankko, motti, ripa, ruveta, kinkata, lipposet, pääläri, kupata, telekkari, hilipasta, setviä, vettä ripsii,
ei passaa, tympii, pahki, tuppivyö, ryytimaa, tammukka, elä rupia, kauhtunu, ryyteessä, vahata, vaasi, ränkätä, loota, märsytä, vanna, potkuri, lastiikkapussi, änkyrä, tingata, muha, passata, kinttu, mennä nurin, höynäyttää, vasiten, varkain, nakella, liitinki, muikistella, vallassaan, heitä pois, jo veikkoste (tähen), mennä kartanolle, ronkka,
ripsiä, sipultaa, kauhtua, nojollaan, ulsteri, kermanekka, nylykyttää, kulijailla, lähtiä litomahan, kokka, setviä, reuhka, kupata, tingata, nisuleeta, pottunuija, völjyyn jne.
Sanaa visto käytetään Peräpohjolassa Kemiä myöten. Tuolla edellä on paljon sanastoa, jota kuulee muuallakin Koillis-Lapissa. Jopa onE, enE -korostusta kuulee.
Sole, solekko on taas tyypillistä tornionjokilaaksolaista.
Sen sijaa näitä sanoja en ollut koskaan aiemmin kuullut: kuurtoilla, letsehtiä, tepistä
kamilastaa, koppakännäri, saura, karutsa, taipperi, annastokka, patvia.- keheveli
Olet sie kyllä melekonen mylykyttäjä, jos latelit solokenaan nuo sanat tuohon.
Koin lähes kaikki sanat tutuiksi, vaikka olen Pyssykylästä lähtösin.
Vonkamies oli Koilliskunnan alakerta ns. kansanravintola, jossa asiakkaan ei tarvinnut olla niin säntillisesti pukeutuneena.
- 50vv
Ja isoisäni kävi silloin tällöin Vonkamiehessä...oliko se kapakki vai viinakauppa?
- siinäniitä
ropinki ja kullukki
- Kemiträsk
"Nos" tarkoittaa osapuilleen samaa kuin "entäpä", esim. jos sanoo että "nos tämä" niin siinä kysytään että käykö tämä ...
- Anonyymi
Narki-Tuula on koonnut murreilmaisuja. Hänellä on ollut näytteitä Koti-Lapissa. Lisäksi lausahduksia on käännetty normienglannille.
Muistan jonkun riemastuttavan lauseen:
Mistä noot pois? Where do you come from?
Joko soot heittäny akkas kartanolle? How is your family?
Totta nä pösilö oot. Oh, how stupid. - Anonyymi
Osa täällä meni oikein, osa ihan päin honkia.
- Anonyymi
moon pölijä
- Anonyymi
Miten .tänne laitetaan
- Anonyymi
Pijätettäänkö välitunti?
Kukku = koho
Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 213758
- 911856
Piilorikollisuutta Puolangan päätöksentekoelimissä? Kyllä! Julkisesti todistettu!
Kyösti (kesk) rehenteli julkisissa tiedotusvälineissä tehneen jo ennen vaaleja sopimuksen kokoomuksen ehdokkaiden kanssa881275Miten suomalaiset miehet
On usein niin aikaansaamattomia? Odottavat prinsessapalvelua. Odottavat, että nainen tekee aloitteen, että nainen pyytää1671240- 561119
Eräs läheinen sanoi
Että mies kyllä ottaa aina itse yhteyttä, jos on kiinnostunut. Oli tilanne mikä hyvänsä. Kuulemma kuvittelin koko jutun.52997Eduskunnassa valmistaudutaan jo persujen täydelliseen romahdukseen - Koko paska kaatuu hetkessä
– On mahdollista, että käy kuin Assadin Syyrialle tai Ceaușescun Romanialle: koko paska kaatuu aivan hetkessä, kun tarpe187976- 61922
- 42886
Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikki palstan kivat sinkut :)
Täällä on näköjään vähän huono meininki tarttunut kuin tuolta muualta mutta pidetään edelleen tämä puoli suht positiivis142839