Kuljin vuosia kuin yössä,
ilman päivän valoa.
Ei edes taskulamppua vyössä,
ei pään päällä kattoa, ei taloa.
Sitten menin kirjastoon,
tuohon laitokseen sivistävään.
en kuulunut edes kortistoon,
mutta koneelle onnistuin livistämään.
Suomi24:sta lueskelin Anteron sanoja,
Heikkilän pojan olemattomia panoja.
Tajusin silloin viisauden, joka tarjosi minulle helpotuksen;
ei tarvi sun olla herrasmies,
sen myös heikkilän antero ties.
Riittää kun osaat runoilla,
nuoruuden pikkujouluista vinoilla.
Sua luullaan panomieheksi,
vaikka et tuheroa ole saanut edes nimeksi.
ilman päivän valoa.
Ei edes taskulamppua vyössä,
ei pään päällä kattoa, ei taloa.
Sitten menin kirjastoon,
tuohon laitokseen sivistävään.
en kuulunut edes kortistoon,
mutta koneelle onnistuin livistämään.
Suomi24:sta lueskelin Anteron sanoja,
Heikkilän pojan olemattomia panoja.
Tajusin silloin viisauden, joka tarjosi minulle helpotuksen;
ei tarvi sun olla herrasmies,
sen myös heikkilän antero ties.
Riittää kun osaat runoilla,
nuoruuden pikkujouluista vinoilla.
Sua luullaan panomieheksi,
vaikka et tuheroa ole saanut edes nimeksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.