Käsittääkseni toiminimellä töitä tehdessä täytyy olla useampi kuin yksi asiakas. Kysymys kuuluukin, miten tuota tarkalleen ottaen valvotaan? Eli saako esim. vain max. 70% tuloista tulla yhdeltä asiakkaalta, vai minkälainen systeemi tuossa on?
Liittyykö toiminimeen kenties joitain muita vastaavia outoja ja kansainvälisellä tasolla idioottimaisia rajoituksia, jotka voivat hankaloittaa töiden tekemistä?
Liittyykö toiminimeen kenties joitain muita vastaavia outoja ja kansainvälisellä tasolla idioottimaisia rajoituksia, jotka voivat hankaloittaa töiden tekemistä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos olet alihankkijana vaikka Nokialle ja teet omassa pajassa omilla työkaluilla jotain nippeliä, niin ei varmasti puututa. Verottaja katsoo, että yrittämisen tunnusmerkit täyttyy, eli on koneita, toimipaikka ja riskikin.
Oikeastaan tuo laki on aika hyväkin, nimittäin tänä aikana voisi käydä niin, että tehtaat haluaisivat työntekijöistään yrittäjiä, ei tarvitsisi laskea pekkasia, ei antaa lomia, ei työterveyshuoltoa ja olisi kuukauden irtisanomisaika ja uusi halvempi yrittäjä sorvin ääreen.
Entäpä tilanteessa, jossa ei ole laitteita, vaan tehdään ns. aivotyötä (it-ala)? Ymmärrän kyllä, että monessa tapauksessa tuo laki on hyvä, mutta tällä alalla täysin järjetön.
Laki on kirjoitettu paljon ennen IT-alaa.
Tosiasia kuitenkin on se, että jos menet vuosia saman työnantajan palvelukseen klo 8-17, niin se ilmeisesti katsotaan työsuhteeksi.
Kyllähän tuohon apujakin löytyy, kai sinulla nyt jonkilaiset koneet on kotonakin, teet sen aivotyön kotona ja käyt vain konsultoimassa yritystä. Pistät nettiin mainoksen eli haet uusia asiakkaita. Käyt päivittämässä jonkun tuttusi koneet ja laskutat halvasti Kehittelet jonkun ohjelman vaikka yksityisille ihmisille, siinähän vain mielikuvitus on rajana, helppo sähköseurantaohjelma, auton kannattavuuslaskemaohjelma....
Verottajalle voit sitten näyttää "puolivalmiin" kehitelmän eli olet innovatiivinen yrittäjä.
esim. Australiassa. Tehdastyöläisiä pakotetaan allekirjoittamaan uusi sopimus, jossa heidät määritellään urakoitsijoiksi (? contractor), vaikka heidän palkkansa kyllä sanelee työnantaja ('asiakas'). Ei siis ole lomia, ei sairaslomia, ei lomarahoja.
Sitähän tapahtuu meilläkin koko ajan. Töitä ulkoistetaan. Medänkin paikkakunnan isohkolla tehtaalla on yrittäjä ulkotöistä huolehtimassa, ei siinä muita asiakkaita paljon oteta, kun jalkakäytävääkin on varmaan pari kilometriä ja tehdasalue valtava, eikä ole viikonloppuvapaita.
Tehtaan putkimies jäi eläkkeelle ja yksinyrittäjä tuli tilalle, jatkuvassa hälytysvalmiudessa joutuu olemaan. Siivouskin on ulkoistettu, että pikkuhiljaa ollaan menossa siihen suuntaan.
Jos minä olisin verottajan puolella hlö, jonka pitäisi tehdä päätös tällaisessa asiassa, niin kiinnittäisin huomiota siihen, millaista homma olisi luonteeltaa. Jos työtä tehtäisiin toimeksiantajan tiloissa ja valvonnassa, niin aika helposti ropsauttaisin toimeksiantajalle työnantajamaksut niskaan. Ja muutenkin, jos rahaliikenne kulkisi vain yhdestä yrityksestä, niin ottaisin kyllä suurennuslasin käteen. Musta sekin on hyvä itsearviointikeino, että miettii miksi itse tekee hommaa toiminimellä, eikä verokirjalla: Jos syyt ovat vain esim. sen luonteisia, että "toimeksiantaja ei muuten anna töitä", tai että "saa enemmän käteen kun pystyy maksamaan osan verovapaina kulukorvauksina", niin musta silloin kannattaa valmistautua siihen että saattaa sormet palaa. Oikeampia perusteluja musta olisi sen tyyppiset, että tehdään töitä monelle asiakkaalle, jolloin verokirjalla tekeminen ei oikein tule kysymykseen. Tai että työtä tehdään muuten yrittäjämäisesti: esim. on kehitetty omaa tuotetta, mikä on saatu myytyä jollekin firmalle, ja toimintaa tehdään tämän itse kehitetyn ratkaisun pohjalta.
Enkä kyllä ymmärrä miten tuo laki IT-alalla olisi sen järjettömämpi, kuin muullakaan alalla? Jos toiminta on selkeästi yrittäjämäistä, niin miksi verottajankaan sitä pitäisi epäillä? Musta kyllä jo silloin, jos tuollaista täällä kyselee, on syytä epäillä sellaista, että yritetään saada käytännössä työsuhteenomainen toiminta saada näyttämään yrittäjyydeltä. Miksi se susta olisi niin hienoa, että työnantajasi ei suostu oikeasti olemaan työnantajasi eikä maksamaan niitä maksuja jotka työnajtajalle kuuluvat?
Työnantajan kannalta toiminimellä työskentely on riskitöntä, koska "työ"suhteen voi tarvittaessa lopettaa nopeasti. Lisäksi työnantajan tarvitsee maksaa vain vars. työpäivistä, eli jos vaikka projektien väliin tulee pari tyhjää päivää, niin laskutusta ei tapahdu.
Tuo kaikki johtaa siihen, että toiminimellä työskenteltäessä palkkataso olisi _huomattavasti_ korkeampi. IT-alalla en koe että tarvitaan mitään vars. työntekijän suojaa, koska ala on aika ratkaisevasti erilainen kuin esim. jokin tehdastyö. Yksikään fiksu nörtti ei tarjoa palveluita edullisesti, joten hintakilpailua ei ole. Yritysten kannattaa (ja on pakko) maksaa osaavasta työvoimasta.
Ulkomailla toiminimellä työskentely tuntuu olevan varsin yleistä, joten on huvittavaa, että sitä on Suomessa hankaloitettu erinäisin rajoituksin. Kyllähän nyt kapitalistisessa yhteiskunnassa pitäisi olla vapaus työskennellä sellaisen sopimuksen kanssa kuin itse haluaa.
"Työnantajan kannalta toiminimellä työskentely on riskitöntä, koska "työ"suhteen voi tarvittaessa lopettaa nopeasti. Lisäksi työnantajan tarvitsee maksaa vain vars. työpäivistä, eli jos vaikka projektien väliin tulee pari tyhjää päivää, niin laskutusta ei tapahdu."
Miksi työnantajan kannalta työn teettäminen pitäisi olla riskitöntä, kun ei sen työntekijänkään elämä ole riskitöntä? Milläs se työntekijä ne päivät elää, mistä työnantajan ei tarvitsisi maksaa? Tokihan tuota haluaisi työntekijäkin silloin, kun työtä ja laskutettavaa riittää, terveyttä on ja elämä hymyilee, senkun painaa pitkää päivää. Vaan entäs sitten, kun ahertaja kaatuu tautivuoteeseen kahdeksi viikoksi? Tai työnantaja ilmoittaa, että ensiviikollapa sua en enää tarvitsekaan, kun on toinen kaveri, joka tekee halvemmalla.
"Tuo kaikki johtaa siihen, että toiminimellä työskenteltäessä palkkataso olisi _huomattavasti_ korkeampi. IT-alalla en koe että tarvitaan mitään vars. työntekijän suojaa, koska ala on aika ratkaisevasti erilainen kuin esim. jokin tehdastyö."
Jaha, eli siis työnantajamaksujen kiertämisestähän tässäkin on kyse. Kas, kun jos tuollaista hyväksyttäisiin IT-alalla, niin kohta se olisi muilla aloilla tilanne sama kuin teillä. Musta se on pilattu ala, jos ei firmoilla ole varaa pitää työntekijöitä työntekijöinä sellaisilla palkoilla, että ihmset suostuvat töitään tekemään.
"Ulkomailla toiminimellä työskentely tuntuu olevan varsin yleistä, joten on huvittavaa, että sitä on Suomessa hankaloitettu erinäisin rajoituksin. Kyllähän nyt kapitalistisessa yhteiskunnassa pitäisi olla vapaus työskennellä sellaisen sopimuksen kanssa kuin itse haluaa."
Juupajuu. Ja kohta ei työsuhde-nimistä käsitettä enää olisi olemassakaan. Joka hommassa olisi jatkuva hintakilpailu käynnissä. Ovatko siis ihmiset työtä varten, vai työ ihmisiä varten?
Kyllä on yrittäjän asemaa voi täydellisesti verrata hirttonaruun. Onkohan kukaan aloittava yrittäjä ymmärtänyt kunnolla, minkälaisessa asemassa hän oikeasti on muihin verrrattuna.
Itse kokeneena en ikinä perustaisi yritystä.
Mä tiedän henkilöitä, jotka ovat tehneet ilmotuksen verottajalle (ennakkopäätös). Tämä koskee erityisesti IT-alaa. Voit vähentää veroista kohtuullisesti oman työhuoneen kustannuksia, voit ostaa vaikkapa läppärin ja niin edelleen. Oleellista on esimerkiksi laskutuksen määrä, sekä kopio sopimuksesta, jossa olet tehnyt esimerkiksi urakkasopimuksen useiksi kuukausiksi eteenpäin.
Oleellista on tuo yrittämisen tunnusmerkistö, ja voit siis kysyä tätä paikalliselta verottajalta, että toteutuuko kohdaltasi tämä.
Kun yritys ostaa toiminimeltä alihankintaa, ostava yritys yleensä vaatii myyjältä ly-tunnukset ja arvonlisäveronumerot ja sen sellaiset. (En tiedä tarkkaan tämän päivän tilannetta noista nimityksistä.) Eli oleellista on viralliset ilmoitukset, joilla todistat olevasti yritys. Katsos jos ostaa alihankintaa ei-firmalta, täytyy maksaa työnantajamaksut, ja tämän vuoksi asia ei ole ihan yksinkertainen ostajankaan kuvakulmasta.