Joko rupeaa olemaan ensi kesän otti perhot sidottu? Mihin meinaatte luottaa? Onko uusia malleja? Itse tein viikonloppuna jos jonkin moista viritelmää ja kokeilua joita voi sitten paiskoa kun ei enää muutakaan keksi... pääasiassa tuli tehtyä kuulapää virityksiä eri värisiä ja kokoisia. Ja tietysti niitä normaaleita salakka jäljitelmiä, larvoja, pupia, nymfejä ja muita stremereitä(ahven ja simppuja). Saa sitten nähdä miten kalaa nousee vai nouseeko ollenkaan.
Perhoista
Thymallus
9567
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kovasti syntyy vanhaa "omaa mallistoa" sekä toisten luomia varmoja ottiperhoja.
Uuttakin täytyy tietty luoda, mutta niiden varmuuden näkee vasta parin kuukauden päästä... :)
Tuolla alempana oli keskustelua litkoista. Esitin oman mielipitteni siellä. Kuitenkin rupesin miettimään kuinkahan moni käyttää perholitkoja kalastuksessa. Minä tunne monia. Eikä se minusta ryöstökalastajaa tee. Sehän on todella mainio tapa kalastaa. Pari streameria taikka 2-3 pikkuperhoa samaan perukkeeseen on yleisin tapa mitä käytän taikka pomppuperho tsydeemi. Onhan se mukavaa kun saa koko litkan jäämään pohjaan.... :p
litkan vähän sellaiseksi "epäreiluksi" ja "laiskan miehen" välineeksi.
En koe ikinä joutuneeni kärsimään siitä, että käytän vain yhtä perhoa kerrallaan siiman päässä. Mutta sitäkin enemmänkin iloa siitä, että juuri SE valitsemani perho, onnistuu huijaamaan hyvinkin varuillaan ja tarkkana olleen taimenen.
Kuulostaa ehkä snobbailulta, mutta miellän sen luonnolliseksi jatkeeksi kalastustavoista ehkä hauskimmalle ja tarkimmalle. Eikä vähiten urheilullisimmaksi kalan ja miksei kalastajankin kannalta...
Mielipiteitä on yhtä paljon kuin kalastajia...
Jokainen kalastakoon tyylillään, eikös se pääasia ole kalansaanti. Tulkoon se litkalla tai yhdellä perholla kunhan kalastaa niin kuin kyseisen paikan määräykset vaativat.
on toki kivaa ja saaliskalan grillaaminen nuotiolla hyvässä seurassa vielä kivempaa, mutta kaikkein kivointa on kuitenkin itse perhokalastus.
Useamman kerrankin olen joen rannalla vain katsellut taimenen touhuja ja hyönteisten syömistä veden pinnalta, edes yrittämättä kokeilla sen 'saamista'.
Kalanlihaa saa K-kaupasta, mutta sitä joen rannalta saatavaa fiilistä ei saa muualta kuin juuri sieltä ja juuri sinä hetkenä. Pakonomainen kalan 'yrittäminen' ei kuulu sinne eikä siihen hetkeen.
Ja joka ei näihin fiilistelyihin kykene niin kalastakoon sitten vaikka litkalla. :)
Muovikassi täynnä kalanlihaahan on miehen mitta!
Eikös nyky suuntauksen mukaan miehen mitta ole se kun ostaa kaikki kalat k-kaupasta.
Eikä pidä olla niin kaavoihin kangistunut erilaiset kalastustyylit kuuluu perhokalastuksenn myös LITKAT. Perhokalastuksessahan on monenlaisia tekniikoita. Muitakin YKSI perho.
Kukin fiilistelköön omalla tavalla.
...miehille just nimenomaan saalis on miehen mitta.:) Kalansaannissa olen samaa mieltä kanssasi, saalis ei ole tärkein, vaan se fiilis.
Perholitkat tuntuvat puhuttavan monia puolesta ja vastaan. Itse käytän joskus perholitkaa virvelin perässä enkä koe olevani sen vuoksi huono perhokalastaja tai jopa ryöstökalastaja. Ei se kala saata iskeä kuin yhteen niistä perhoista, mutta hyvällä harjusjoella usein iskee kaikkiin yhtäaikaa.
Perholitkan käyttäjä ei ole ryöstökalastaja, vaan se mahtava verkonlaskija, jolla on ristiin rastiin verkkoja joka puolella ja niihin verkkoihin tarttuvat kalat ja perhokalastajan perhot. Siinä sitä sitten verkon nostaja näyttää miehen mittansa kun kehuu millaisen kalansaaliin on saanut.:)
Perhoja on kyllä tullut duunattua vino pino.. mutta päinvastoin kuin muilla.. minulla sen into kiihtyy kevättä kohti vasta.. useat punovat niitä läpi talven.. mutta silloin ei aina hyvita.. se jää vähän nenän varjoon.. paitti jos käy jossain skaboissa tai jossain lehdissä on jotain mihin haluaa osallistua ehkä.. kaikkii mahollisia on tullut punottua... uusia kikkoja ja niksejä kalojen riesaksi :)
Itselläni on monesti se tärkeä asia että kun menen sinne joelle.. niin tahdon luottaa niihin perhoihin.. siksi teen niistä yleensä niin hyviä että tiedän niillä tulevan kalaa.. :) Mutta monesti joutuu jokivarressa sen tilanteen eteen että "oispa nyt sellanen" tai että se ottiperho menee.. ja se varalla oleva ei olekkaan juuri samanlainen.. niin silloin pitää kaivaa vermeet repusta ja tehdä siellä se :)
Kilpailuissa kun ajattelin ensikesänä käydä niin kisaperhoja on tullut tehtyä harmi sinäänsä kun niistä pitää painaa väkäset alas... mutta se on sen C&R kalastamisen henki.. ;)) siihen väkäsettömään totutteleminen on ollut vain kivinen taival :) monta kalaa on mennyt.. viimekesänä yhdellä 2h jaksolla pudotin 7 kalaa ja sain 2! kyl ahisti..
Mitä noihin perhomääriin siellä siiman päässä tulee.. niin senhän pitää miettiä tilanteen mukaan.. pintaperhoa kun heittää niin kyllähän se on vain se yksi perho.. ja harvoimpa muulloin kuin kisassa tulee vedettyä useammalla kuin yhdellä streamerillä.. mutta kuka lähtee esim. järvelle pyytään yhdellä nynfillä??? tai kuka nyt larvastas yhdellä larvalla??? eihän sellasessakaan mitään järkee.. itse se tekniikka jo velvottaa tietyissä tilanteissa että siimanpäässä pitää olla useampi kuin yksi perho... samaten kuin joskus toisin päin että siellä on vain se yksi..
En ole mikään himokalan tappaja... vaan päästän kuitenkin kotokoskilla lähes aina kalan takaisin.. sekin on tarkkaa miten se tulee tehdä.. parasta onkin että pienempii kaloihin ei edes koske... vaan ottaa perhosta kiinni ja ravistelee sen pois ja mielellään veden alla.. eikä koskaan kuivaa kättä kalan pinnalle.. isompia nyt voi varovaisesti kohottaa ja ottaa foton :) mutta tottakai retken kohokohta on se kun saa maistaa sitä loimutettua punalihaista.. mitä reissu ilman sitä olisikaan? :)
kesän ottiperhojen eon marraskuussa ja noita on nyt 2437kpl. ja lisää teeen.