...valmistaa uudenvuoden illalliselle vielä yksi satsi vuohenjuustoa, mutta huomasin että siihen tarvittava juoksute oli lopussa. Siispä ei muuta kuin kirkonkylän apteekista juustonjuoksutetta hakemaan. Matkaa on onneksi vaan 38 kilometriä.
Niipä mie hyppäsin nissukkaan, mut se ei lähtenykkää käyntii. Kun siinä ihmettelin oikkuiluu, nii auton takaa kuului jotai mähinää.
Mieku menin kattomaa, nii hännäntupsut senku vilahti tallin taakse: jaahas, ne samat äijänräähkät taas kiusanteossa, joita tapasin toissapäivänä tuossa lähimetässä.
Siitä päätähuimaavast seikkailustaha mie keroinkii tuolla Huuhaa-paltalla.(En kyl tiiä miks mie sen jutun sinne palstalle laitoin, kun ei se ollu huuhaata, vaan totista totta.)
Tiijättekö, nää mettäpeikon kuvatukset oli hakannu kepillä meijä nissukan pakoputken täytee perunoita! Ei kai vanha kärry käyntii sillo lähe!
Saiha mie sit tuolla navetan takana kumminkii yhe äijän korvist kii ja raahasin hepun auton luo ja pistin ukkelin tönkimään potut pois putkest.
"Kuuleha peikkoseni, jos meinaatte vuohejuustoo jatkossakii syyvä, nii saa tää kiusanteko loppuu!" - kiljuin naama punasena.
"Etsie naavaparta huumorii ymmärrä?" - märisi peikonrimppana.
Jätin ukkelin pakoputkee tönkimään ja menin vuohelaan, kun aavistin jotakin...
No justiinsa: -neljä vuohikuttuamme seisoi lypsyhyllyllä ja neljä peikkovellosta ruiskutti suoraan utareista vuohenmaitoo kitaansa!
"Kato, naavaparta. Myö ollaa perustettu pystybaari. - rentoutuisit siekii ukkohyvä, ees uuvenvuuvenaattona! rähjähkährähjäk...!!!"
Väänsin katseeni häijyn kieroon, tyrkkäsin vuohipukkivainaamme sarvet karvahatunpieluksiin ja töräytin navettaan oikei kunnon Wuohihaamun määkähyksen: mmmmmäääääärrrrrrhhhhääääärrrrmmmäääää.....!!!
Kyllä sai peikonpoijjaat karvaset käpälänsä alleen. Vuohikutut jäivät toljottamaa hyllyilensä ja laumanvanhin tuumas:
" Kiitti vaa naavaparta. Just kun pojat oli päässy tunnelmaan, sie tiukkapipo tuut ja alat vauhkoo".
Jätin vuohiäiskän kommentit omaan arvoonsa ja kävelin takas autolle. Pakoputki oli tyhjä, eikä peikkoäijää enää näkyny missää. Niinpä pääsin vihdoin matkaan.
Juustonjuoksute tuli haettua ja vuohenjuustonkin sain vihdoin tehtyä. Myös yleisrauha oli laskeutunu tontille ja vuohet mökötti navetassa. Olivat vielä laittanu ovelle kyltin:
Henkisen rasituksen vuoksi iltalypsy peruttu!
Oltiinpa siinä sitten tavantapaan illansuussa ruokapöyvässä.
Vaimopa sanoikin yllättäen:
"Kuvittelenks mie vaan mikä se on kun iha ko näissä potuissa ois joku sivumaku. Vähä niiku pakokaasu tai joku sellane."
" Ei miust. Ota vähä vuohejuustoo perrää, nii kyl se siit tasaantuu siukii makumaailma."
Oikein hauskaa Uuden Vuoden aattoa ja Hyvää vuotta 2007!
Niipä mie hyppäsin nissukkaan, mut se ei lähtenykkää käyntii. Kun siinä ihmettelin oikkuiluu, nii auton takaa kuului jotai mähinää.
Mieku menin kattomaa, nii hännäntupsut senku vilahti tallin taakse: jaahas, ne samat äijänräähkät taas kiusanteossa, joita tapasin toissapäivänä tuossa lähimetässä.
Siitä päätähuimaavast seikkailustaha mie keroinkii tuolla Huuhaa-paltalla.(En kyl tiiä miks mie sen jutun sinne palstalle laitoin, kun ei se ollu huuhaata, vaan totista totta.)
Tiijättekö, nää mettäpeikon kuvatukset oli hakannu kepillä meijä nissukan pakoputken täytee perunoita! Ei kai vanha kärry käyntii sillo lähe!
Saiha mie sit tuolla navetan takana kumminkii yhe äijän korvist kii ja raahasin hepun auton luo ja pistin ukkelin tönkimään potut pois putkest.
"Kuuleha peikkoseni, jos meinaatte vuohejuustoo jatkossakii syyvä, nii saa tää kiusanteko loppuu!" - kiljuin naama punasena.
"Etsie naavaparta huumorii ymmärrä?" - märisi peikonrimppana.
Jätin ukkelin pakoputkee tönkimään ja menin vuohelaan, kun aavistin jotakin...
No justiinsa: -neljä vuohikuttuamme seisoi lypsyhyllyllä ja neljä peikkovellosta ruiskutti suoraan utareista vuohenmaitoo kitaansa!
"Kato, naavaparta. Myö ollaa perustettu pystybaari. - rentoutuisit siekii ukkohyvä, ees uuvenvuuvenaattona! rähjähkährähjäk...!!!"
Väänsin katseeni häijyn kieroon, tyrkkäsin vuohipukkivainaamme sarvet karvahatunpieluksiin ja töräytin navettaan oikei kunnon Wuohihaamun määkähyksen: mmmmmäääääärrrrrrhhhhääääärrrrmmmäääää.....!!!
Kyllä sai peikonpoijjaat karvaset käpälänsä alleen. Vuohikutut jäivät toljottamaa hyllyilensä ja laumanvanhin tuumas:
" Kiitti vaa naavaparta. Just kun pojat oli päässy tunnelmaan, sie tiukkapipo tuut ja alat vauhkoo".
Jätin vuohiäiskän kommentit omaan arvoonsa ja kävelin takas autolle. Pakoputki oli tyhjä, eikä peikkoäijää enää näkyny missää. Niinpä pääsin vihdoin matkaan.
Juustonjuoksute tuli haettua ja vuohenjuustonkin sain vihdoin tehtyä. Myös yleisrauha oli laskeutunu tontille ja vuohet mökötti navetassa. Olivat vielä laittanu ovelle kyltin:
Henkisen rasituksen vuoksi iltalypsy peruttu!
Oltiinpa siinä sitten tavantapaan illansuussa ruokapöyvässä.
Vaimopa sanoikin yllättäen:
"Kuvittelenks mie vaan mikä se on kun iha ko näissä potuissa ois joku sivumaku. Vähä niiku pakokaasu tai joku sellane."
" Ei miust. Ota vähä vuohejuustoo perrää, nii kyl se siit tasaantuu siukii makumaailma."
Oikein hauskaa Uuden Vuoden aattoa ja Hyvää vuotta 2007!
Vastaukset 8
Vanhimmat
hyssykät..olipa juttu:))
Hyvää Uutta Vuotta!...vuohille kans ja niille sun peikoilles:))
En tiedä enää , mitä sanoisin. Hymyilin täällä suu korvissa taas tekstisi parissa ja näin kaikki tapahtumat silmieni edessä. KIITOS elämyksestä :)
Sinulle Noki-Elmeri , kaikkea loistavaa tulevalle vuodelle 2007 !
Oikein Hyvää Uutta Vuotta sinne peikkometsään ja vuohille kans!
nauruhermoja hivelevä juttu.
Joulun ajan tarina-tämä uuden vuoden juttu,mielenkiinnolla ja jännityksellä odotan pääsiäisen aikaa.
On nämä niin hauskoja luettavia.
Paras juttu mitä olen täs lähiaikoina netissä kohdannut....ihanaa, kiitos ja hyvää uutta vuotta...jään oottelemaan uusia juttuja!
vaikka meillä ei navetassa noita pässipäitä olekaan,niin noita mettäpeikon kuvatuksia hipsii vissiin täälläkin tekemässä ilkeyksiä ja vasiten autoille:D
mainiosti. Nikkisi pistää silmääni palstoja selaillessani ja välittömästi on katsottava mitä naavaparralle taas on tapahtunut taianomaisessa maailmassasi :)
Hirmuisesti tykkään seikkailuistasi.
...vastanneet ja kiitokseni rohkaisevasta palautteesta.
Ei ole aina helppoa elo tällaisen porukan kanssa, joten on äärimmäisen tärkeää, että voin purkaa kokemuksiani ja tuntojani luottamuksella teille, hyvät palstalaiset. ;)
Ja eikun nakkien syöntiin, hyvät ystävät !