On tässä viime aikoina tullut enenpi tollotettua töllöä. Mulla on tossa 40 tuumainen LCD, johon kuva tulee digiboxin kautta. No tässä ohjelmia katellessa oon pannu merkille, että toiset ohjelmat näyttävät hiton paljon paremmilta kuin toiset, siis kuva laadullisesti. Ovatpa viel ihan ääripäässä toisiaan nähden niin, että joitain ohjelmia ei viitsi edes katsoa huonon kuvanlaadun takia. Mistäköhän nämä valtaisat erot johtuvat? Jos joku viisas tietää, sen töllökansalle kertokoot.
järjettömiä eroja kuvan laadussa
jalka paketissa
91263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kuvanlaatuun vaikuttava tekijä on tietysti lähdemateriaalin laatu. Esimerkiksi vanhoissa elokuvissa on selvästi enemmän kohinaa kuin uudemmissa. Toinen vaikuttava tekijä on ihmissilmä. Ihminen erottaa paremmin virheitä tummista sävyistä kuin kirkkaista. Siksi esimerkiksi pimeät kohtaukset tai sumuisat kohtauksat tuovat elokuvissa helpommin virheet esille. Kolmas vaikutin on se, että uudet televisiotekniikat ovat huonoimmillaan tummilla sävyillä. Tästä johtuu mm. se, että putkitv pitää vielä pintansa matalaresoluutioisilla digilähetyksillä. Ja lopuksi kuvan liikkeen määrä, joka on suoraan yhteydessä kuvan vaatimaan bittivirtaan. Kun bittivirta loppuu kesken, kuvassa näkyy pakkauksesta johtuvaa "palikoitumista". Esimerkiksi kipinöinti, vesi tai ilotulitteet ovat asioita jotka usein tuovat esille tämän heikkouden. Uutisia katsottaessa kuva on kuin postikortti, koska liikettä ei ole nimeksikään.
Ei nyt tule muuta mieleen. Tuossa varmaan neljä suurinta tekijää, koska niiden vaikutukset muuttuvat samoillakin laitteilla. Muutakin löytyy, mutta ne ovat laiteriippuvaisia asioita.
No eri kanavathan lähettää eri bittinopeudella ohjelmiaan, siitähän tuo johtuu. Erot ovat tosiaan silminnähtäviä.
t-verkon kanavat ovat melkoista mössöä verrattuna s-kanaviin, joissa käytetään riittävästi bittivirtaa lähetykseen.
t-verkossa tilaa vain ei ole, joten laadusta pitää tinkiä.
Onneksi analogiset lähetykset loppuvat muutaman kk:n päästä. Sitten on tilaa.
siltikään ei ole mitään muutosta ainakaan ensin alkuun vaan niput jatkaa niin kuin nyttenkin paitsi että tulee uusi nippu.
olisi kyllä ehkä aihetta uudelleenjärjestellä nuo niput niin että kanaville olisi riittävästi bittivirtaa tarjolla. taitaa olla toiveajattelua ja eipä tuo minua enää koske kun vastaanotan kaiken satelliitista jo.
analogisten loputtua ei kuvanlaatu muutu miksikään, ei ainakaan ilman merkittäviä investointeja.
jotta kaistaa saataisiin lisää pitäisi vapautuneille taajuuksille pystyttää uusia digilähettimiä. niiden avulla saataisiin uusia kanavanippuja joihin osan nykyisistä kanavista voisi siirtää ja näin nykyisten laatu paranisi.
uusien lähettimien ja niiden vaatiman ohjelmansiirtoverkon pystyttäminen maanlaajuisesti maksaa varmasti melkoisen summan ja arvaappa ovatko nykyiset toimijat (mtv3,nelonen,yle) valmiita satsaamaan lisää rahaa jakelukustannuksiin. minä veikkaan etteivät ole.
niinpä uusille taajuuksille tulee lähinnä uusia maksullisia kanavia ja nykyisten laatu pysyy samana mössönä kuin tähänkin asti.
Hdtv:ssä ei ole yhtä hallitsevaa standardia, kuten perinteisessä analogisessa televisiossa oli. Analogipuolella käytettiin alusta loppuun 625-viivaista pal-standardia. Hdtv:ssä standardeja löytyy lähes joka lähtöön.
"Kuvauksessa ja arkistoissa pitää olla lähetysvirtaa parempilaatuista kuvaa, jotta sitä on varaa käsitellä", Ylen Jorma Laiho kertoo.
Kalusto on hd-tasoa
Tallennettavan kuvamateriaalin laatu paranee tulevaisuudessa väistämättä. Käytännössä kaikki uudet ammattikäyttöön tarkoitetut kuvausvälineet ovat hd-tasoisia eikä sd-kameroita enää juuri valmisteta.
Yleisradiolla on tällä hetkellä yksi hd-kamerakalusto. Sen avulla kerätään kokemuksia hd-tuotannoista kotimaisten draamojen kuvauksissa. Tänä vuonna hd:nä tuotetaan muun muassa kymmenosainen Presidentti-sarja.
Hd-tuotannon kuvanlaatu näkyy tavallisissa sd-lähetyksissäkin. Parempi kuvanlaatu kuvaus- ja käsittelyvaiheessa parantaa myös lopullisen lähetyksen laatua, vaikka sen tarkkuus olisikin entisellään, Laiho selittää.
Mpeg4 vaatii erilaisen digisovittimen
Lähetysvaiheessa hdtv:ssä voi käyttää nykyisestä digi-tv:stä tuttua mpeg2-pakkausta tai uudempaa mpeg4-pakkausta. Mpeg2 on jo nykyisin myös hdtv-käytössä, tehokkaampi mpeg4 on vielä kehitysvaiheessa.
Ylen mukaan mpeg4 on kuitenkin edellytys laajamittaiseen hdtv-lähetystoimintaan kansallisessa verkossa. Nykyinen dvb-jakelukanava sopii mainiosti molemmilla tavoilla pakatun kuvan lähettämiseen.
Kaapelissa tilanne on parempi. Kapasiteettia on käytössä enemmän kuin antenniverkossa. Esimerkiksi HTV:n HD-1-kanava käyttää mpeg2-pakkausta, joten asiakkaille myytävät hd-sovittimet ovat myös mpeg2-yhteensopivia.
Siirtyminen mpeg4-pakkaukseen tarkoittaisi HTV:n asiakkaille jälleen uuden digisovittimen ostoa.
"Mikään ei estä meitä lähettämästä Digitan signaalia mpeg2-muodossa, vaikka he käyttäisivät mpeg4:sta", HTV:n Kari Ruopsa sanoo. Tällöin asiakkaat selviäisivät olemassa olevalla mpeg2-sovittimella kauemmin.
Muunnos kävisi helposti
Tällä hetkellä HTV siirtää Digitan digi-tv-signaalin suoraan kaapeliin sopivaksi ilman muunnoksia. Digi-tv:ssä muunnosten tekeminen ei ole kuitenkaan kummoinen temppu.
Entisaikaan esimerkiksi pal- ja ntsc-muunnokset tarvitsivat suuret ja kalliit laitteet. Nykyisin digitaalisesta muodosta toiseen kääntäminen vaatii vain suoritintehoa.
Sinun puheenvuoron sytyttämänä kaivoin tietoja maailmalta. Näinhän se on, että t-verkko, jonka maat ovat juuri saanut (melkein) valmis, ei riittäkään HD-lähetyksiin, liian hidas ja liian vähän kapasiteetti. Eli niin t-verkko kuin myös c-verkot joudutaan ihan maakaappelia myötä uusimaan, enne kuin todellinen HD-kuva näkyy
Olenko käsittänyt asian oikein?
Sitävastoin satelliitilla tämä ongelma ei ole, siinä riittä biitimäärät nyt jo, eli sen kautta voi katsoa HD-kuva jo nyt sen verran, mitä lähetyksiä on.
Eli Suomen kehitys meni sitenkin pieleen, mutta se ei ole vissin ainoa maa joukossa.
kun analogiset lähetykset loppuu niin sitten on hd:llekin kaistaa. hd syö sen verran enemmän että kunnon laadulla mahtuu nippuun vain kaksi kanavaa, kun taas tavallisia digikanavia sopii hyvällä laadulla n. 4.
satelliittipuolellakin hd:lle vaaditaan omat boksit, kuten t-verkossa tulevaisuudessa myös.