kerrotko sun koirasta

Meillä on siis 7 vuotias nöffi poika Obelix. Nimensä veroinen kaveri; syö pari villisikaa päivässä ja muutenkin pulleahko kaveri. :)
Pentuna ´kun toimme sen uuteen kotiin, se haki turvaa nalleista sohvamme vieressä. (ne ovat siis tuplasti nöffipennun kokoisia, ruskeita ja niiden pentu on samaa kokoluokkaa kuin nöffipentu)
Kun se tottui uuteen tilanteeseen, se kulki yksin askelin perässä; jos pysähdyin sekin pysähtyi aivvan kiinni jalkoihin. kun taas jatkoi matkaa, sekin jatkoi! :)
Kun muutaman vuoden päästä taloomme saapui 2 marsua, olimme ensin todella varovaisia, vaqikka tiesimme jo, että ei Obelix mitään marsuille tee. (väistäähän Obelix jopa koppakuoriista jos sattuu huomaamaan.) Obelix oli marsuista niin innoissaan että ei edesd malttanut lähteä lenkille! Hätäisesti vain kiersi talon eikä suostunut lähtemään kauemmas. Kyyläsi marsuja tarkkaan häkin vieressä ja voi riemua, kun sai vihdoin nuolaista! Vieläkin on aivan innoissaan ja nyt kun marsujemme häkissä ei ole yläosaa, Obelix käy aina tervehtimässä marsuja, nuolaisee ehkä ja lähtee taas. Toinen marsuista joskus tulee ja väkisin menee Obelixin luokse nuoltavaksi. On se vaan niin suloista! :D