Olen lukenut vanhoja foorumipostauksia koskien HD-lähetysten aloittamisesta Suomessa (tarkoitan lähinnä "maksuttomia" antenniverkossa:YLE1-2, MTV3, Nelonen ..) mutta kukaan ei tunnu tietävän edes sitä että *alkaako* HD-lähetykset ylipäänsä - puhumattakaan edes alustavasta aikataulusta.
Tietääkö kukaan, onko mikään "virallinen taho" (liikenneministeriö t.m.s) tehnyt edes jonkunlaista periaatepäätöksen periaatepäätöstä HD-lähetysten aloittamisesta joskus lähitulevaisuudessa (5-10v)?
Odotin tarkoituksella joulunjälkeisten alennusmyyntien alkua ennen ostopäätöstä, nyt pähkäilen HD-Ready ja Full HD telkun välillä, fiilikset vaihtuvat päivänkin aikana eri suuntaan.
Katson pääasiallisesti maksuttomia kanavia ja DVD leffoja (mikä puoltaisi pelkän HD-ready TV:n ostamista, kuva tuntuu olevan parempi kuin Full HD:ssä), toisaalta en haluaisi ostaa nyt kallista litua vain korvatakseni sen Full HD:lla muutaman vuoden päästä. Jos tietäisin edes suurinpiirtein HD-lähetysten aloitusajankohdasta - voisin kallistua Full HD kannalla.
Voi tätä epätietoisuuden tuskaa...
Tietääkö kukaan, onko mikään "virallinen taho" (liikenneministeriö t.m.s) tehnyt edes jonkunlaista periaatepäätöksen periaatepäätöstä HD-lähetysten aloittamisesta joskus lähitulevaisuudessa (5-10v)?
Odotin tarkoituksella joulunjälkeisten alennusmyyntien alkua ennen ostopäätöstä, nyt pähkäilen HD-Ready ja Full HD telkun välillä, fiilikset vaihtuvat päivänkin aikana eri suuntaan.
Katson pääasiallisesti maksuttomia kanavia ja DVD leffoja (mikä puoltaisi pelkän HD-ready TV:n ostamista, kuva tuntuu olevan parempi kuin Full HD:ssä), toisaalta en haluaisi ostaa nyt kallista litua vain korvatakseni sen Full HD:lla muutaman vuoden päästä. Jos tietäisin edes suurinpiirtein HD-lähetysten aloitusajankohdasta - voisin kallistua Full HD kannalla.
Voi tätä epätietoisuuden tuskaa...
Vastaukset 13
Vanhimmat
ei kai asiaa mikään ministeriö päätä, eiköhän se ole kunkin toimijan oma asia aloittaako hd-lähetykset ja millä aikataululla. joka tapauksessa menee vielä useampi vuosi siihen kun merkittävä osa lähetyksistä on hd:tä.
litut ovat vielä kovassa kehitysvaiheessa. minä ainakin unohtaisin "full hd" hömpötyksen ja hankkisin tavallisen lituskan. jonkun vuoden päästä saat varmasti paljon halvemmalla "full hd:n" ja se on teknisesti paljon kehittyneenpi kun tämänhetken "prototyypit".
minusta tämä "full hd buumi" on tällä hetkellä lähinnä markkinointimiesten keksimä myyntikeino.
*ei kai asiaa mikään ministeriö päätä, eiköhän se ole kunkin toimijan oma asia aloittaako hd-lähetykset ja millä aikataululla. joka tapauksessa menee vielä useampi vuosi siihen kun merkittävä osa lähetyksistä on hd:tä.*
Ok, ajattelin vain että liikenneministeriön pitäisi ensin antaa lupa HD-lähetyksien aloittamiseen koska ihmiset joutuvat minimissään hankkimaan uuden digiboksin, mahdollisesti uuden TV:n.
HD:nä liikuu monenlaisia ja mm. kytkentästandardit ovat vielä muokauksen alla, kuulemma.
Eli jos halua säästyä uudelleninvestoinnista, sormet pois erikoistarjouksista!
Hinnat putoavat kuulemma 3% kuukaudessa, muuten.
Teräväpiirtotelevisiosta eli hdtv:stä (high definition television) on puhuttu 1980-luvulta saakka. Analoginen lähetystekniikka ja kuvaputkitelevisiot eivät kuitenkaan riittäneet kaupallisen teräväpiirtotelevision läpimurtoon.
Ajatus paremmasta tv-kuvasta jäi elämään. Televisioverkon digitalisoituminen ja nykyaikaiset taulu-tv:t ovat tuoneet hdtv-lähetykset osaksi arkipäivää Yhdysvalloissa ja Kaukoidässä. Euroopassakin hdtv-suunnitelmat alkavat selkiytyä orastavien standardien ja yhteisten suuntaviivojen kautta.
USA:ssa jo noin kymmenesosa kaapelitelevisioyhtiöiden lähetyksistä on hd-tasoa. Myös suurilla maanpäällisillä operaattoreilla on hdtv-kanavia, kertoo Helsingin kaapeli-tv-yhtiö HTV:n tekninen johtaja Kari Ruopsa.
Digi-tv toi lisäkanavia;
Yhdysvalloissa teräväpiirtolähetykset siirretään digiverkossa samanlaisella mpeg2-kuvanpakkausteknologialla kuin tavalliset eli sd-lähetykset (standard definition).
Yleisradion teknisen johtajan Jorma Laihon mukaan USA:ssa siirryttiin verkon digitalisoinnin yhteydessä nopeasti hdtv-lähetyksiin, koska uusille kanaville ei nähty tarvetta. Yksi mpeg2-pakattu hdtv-kanava vie suurin piirtein yhden perinteisen analogikanavan verran lähetyskapasiteettia.
Suomessa lähetysverkon digitalisoinnilla tavoiteltiin suurempaa määrää tv-kanavia. Yhteen digitaaliseen kanavanippuun mahtuu käytössä olevalla dvb-jakelutekniikalla ja nykyisellä kuvanlaadulla viisi kanavaa. Hdtv-kanavia mahtuisi nykyisellä pakkaustekniikalla vain yksi.
Hdtv-käyttöön riittämätön kapasiteetti on ollut esimerkiksi tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvisen kritiikin kohteena.
Kapasiteettipula poistuu, Yleisradion Jorma Laiho haluaa korjata väärinkäsityksen.
"Meillä käytössä oleva digitaalisen television lähetystekniikka ja hdtv-lähetykset eivät sulje toisiaan pois."
Laihon mukaan digi-tv:n dvb-standardi mahdollistaa sekä nykyisten sd-lähetysten että hd-lähetysten siirtämisen yhtä aikaa sulassa sovussa.
"Kapasiteettiongelmat poistuvat pakkausmenetelmien kehittyessä", Laiho vakuuttaa.
Uuden mpeg4-pakkausalgoritmin avulla yhteen kanavanippuun mahtuu jopa kolme hdtv-tasoista televisiokanavaa. Lisäksi analogisten lähetysten loppuminen vapauttaa taajuuksia Suomessa, jolloin käytössä olevien hdtv-digikanavien määrä on nykyisten digikanavien tasolla.
HTV ehtii ensimmäisenä;
Helsingin kaapeli-tv-yhtiö HTV aloittaa huhtikuussa ensimmäisen kaupallisen teräväpiirtotelevisiopalvelun. Aluksi palvelussa on yksi sovitinmalli ja yksi eurooppalainen HD-1-teräväpiirtokanava.
HTV ei ole asettanut tavoitteitaan liian korkealle. Alkuvaiheessa hdtv-lähetyksiä katsovat tekniikan harrastajat, joilla on kotonaan isot kotiteatterilaitteet, uskoo HTV:n toimitusjohtaja Anu Nissinen.
"Homma lähtee liikkeelle isommassa mittakaavassa, kun tarjolle tulee lisää sisältöä", Nissinen uskoo.
Teräväpiirtotelevision yleistyminen vaatii myös suurempia näyttöjä. Alle 30 tuuman televisioissa hdtv-vastaanotosta ei ole näkyvää hyötyä. Kuvanparannus näkyy toden teolla vasta yli 40 tuuman ruuduilla.
Yleisradion Jorma Laiholla on selkeä näkemys tilanteesta. "Kun 40-tuuman taulu-tv:n saa tuhannella eurolla, myynti lähtee vauhtiin."
Tällä hetkellä tuon kokoisesta näytöstä köyhtyy vähintään pari tuhatta euroa.
Urheilu aloittaa terävän vyöryn
Yleisradio kaavailee alustavasti ensimmäisiä hd-testilähetyksiä vuodelle 2008. Pekingissä tuolloin järjestettävät olympialaiset ovat yksi ensimmäisistä suurista hdtv-tuotannoista. Urheilulla on elokuvien ohella merkittävä rooli uusien teknologioiden leviämisen vauhdittajana.
Ennen Pekingiä ei hdtv-urheilutuotantoja juuri esiinny. Laiho epäilee, että Torinon vuoden 2006 talvikisat saatetaan tuottaa vanhalla 4:3-kuvasuhteella nykyisin yleistyvän 16:9-laajakuvan sijaan.
Nissisen mukaan Saksan vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskisat kuvataan hdtv-tasolla, mutta levityksestä ei ole vielä varmuutta.
Yhdestä asiasta ollaan varmoja sekä Yleisradiossa että HTV:ssä: kaikki televisiolähetykset muuttuvat teräväpiirtoisiksi seuraavien 15 vuoden aikana.
kyllä..kiitos kattavasta selvityksestä, vähän tuollaista "ennakkoarviointia" olenkin odottanut kuulevani jossain mediassa pikku hiljaa.
Silti, tuo (maks.) 15v aika on pitkä aika ja ylempänä nim. 'toistaseks' puhui myös litujen tekniikan keskeneräisyydestä.
Kyllä vaaka nyt sittenkin kallistuu (pelkän) HD-ready litun kannalle - oletan että tulevat blu-ray/hd-dvd leffat näkyvät niissä vaikka ei yhtä hyvällä laadulla kuin Full HD:ssä.
Tämä päätös ei kyllä enää muutu, tässä tulee kohta jo päänsärkyä kun ei pysty päättämään.
Maanpäälliseen digiverkoon mahtuu nukyisellä tekniikalla maksimissaan noin 50 kanavaa. Jos siirrytään HD-tekniikkaan putoaa kanavamäärä nykytekniikalla yhdeksään.
Maanpäällinen HD-verkko ei nykytekniikalla pysty kilpailemaan kaapeliverkon eikä satelliittilähetysten kanssa, joten ei se ole ihan heti tulossa käyttöön.
Kapasiteettipula poistuu, Yleisradion Jorma Laiho haluaa korjata väärinkäsityksen.
"Meillä käytössä oleva digitaalisen television lähetystekniikka ja hdtv-lähetykset eivät sulje toisiaan pois."
Laihon mukaan digi-tv:n dvb-standardi mahdollistaa sekä nykyisten sd-lähetysten että hd-lähetysten siirtämisen yhtä aikaa sulassa sovussa.
"Kapasiteettiongelmat poistuvat pakkausmenetelmien kehittyessä", Laiho vakuuttaa.
Uuden mpeg4-pakkausalgoritmin avulla yhteen kanavanippuun mahtuu jopa kolme hdtv-tasoista televisiokanavaa. Lisäksi analogisten lähetysten loppuminen vapauttaa taajuuksia Suomessa, jolloin käytössä olevien hdtv-digikanavien määrä on nykyisten digikanavien tasolla.
Yksi varsin perusteltu ja tieteelliseksi laadittu selvitys, jos haluaa perehtyä digi-tv-asiaan todella syvällisesti on:
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/julkaisut/tutkraportti1.pdf
Siitä poiminta sivulta 41:
"Television seuraava kehitysvaihe on HDTV eli ns. teräväpiirtotelevisio, joka tekee jo
tuloaan satelliittien kautta. HDTV tarjoaa standardi-digitv:tä terävämmän kuvan ja
monikanavaäänen ja parantaa televisio-ohjelmien katselun nautittavuutta. Kilpailu
pakottanee jossakin vaiheessa tv-yhtiöt aloittamaan HD-lähetykset mm. seuraavista
syistä: satelliittikanavien tarjoama kuvan ja äänen laatu on selvästi parempi, mikä uhkaa
viedä katsojia perinteisiltä tv-kanavilta. DVD:t edustavat tyypillisesti HD-tasoa ja
kilpailevat myös tv-katsojien ajankäytöstä. Ja lisäksi standardi-digitv-kuva näyttää
voimakkaasti yleistyvissä litteissä ja leveissä taulutelevisioissa DVD:hen verrattuna
huonommalta.
Samalla HDTV on valtakunnallisten tv-kanavien kannalta kuitenkin hyvin ongelmallinen.
Se edellyttää paljon enemmän lähetyskapasiteettia kuin standardi-digitv, mikä merkitsisi
lähetyskustannusten nousua noin 5–6-kertaiseksi. Toisaalta se edellyttäisi enemmän
televisiotoimintaan käytettäviä taajuuksia kuin mitä millekään Euroopan maalle on voitu
viime taajuuskonferenssissa (RRC-06) osoittaa. Kolmanneksi digitaalisen
videosignaalin pakkaamisessa käytettävät menetelmät ovat vielä vahvassa
kehitysvaiheessa. Neljänneksi se edellyttää tv-yhtiöiltä pitkän aikavälin investointeja,
koska koko tuotantokalusto joudutaan uusimaan. Viidenneksi se merkitsee myös
televisiokatsojien vastikään hankkimien digivastaanottimien uusimista, koska standardidigitv-
laitteilla ei voi nähdä HD-kuvaa.
Tämän vuoksi HDTV:n kanssa ei ole aihetta ”hötkyillä”, vaikka jotkut
viestintäasiantuntijat puhuvat sen puolesta ja vaikka jopa EU:n komissio on jo vahvasti
ottanut kantaa HD:n puolesta. Sen on aiheellista antaa kehittyä ja yleistyä ensin
joissakin muissa (isoissa) maissa, antaa heidän tällä kertaa maksaa kehitystyön
oppirahat ja katsoa ennen aloittamista, että ainakin vastaanottimia on kaupasta
saatavissa."
Näin on, juuri luin jossain, että keskieuroopassa arvelaan yleisradioiden aloittavan rutiiniomaiset lähetykset vuosina 2010-2015, eli Suomessa ei ainakaan aikaisemmin.
Vehkeitä ei vielä kannata ostaa, tekniikka muutuu koko aika ja hinnat ovat pilvissä. Minä ostan vasta kun ne ovat valmiita ja hinnat lähellä putki-tv:n, jos vanha teräväpiirtokone pysy siiheen asti kunnossa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/HDTV
Tuossa "tutkimuksessa" on useita kohtia jotka ovat ihan täyttä potaskaa...
Esim. tavallisella DVD-levyllä EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ oikean teräväpiirron kanssa.
Blu-ray -levyt ovat sitten kokonaan toinen asia (vaikka ulkoisesti samalta näyttävätkin).
Myös väite lähetyskustannuksien kasvamisesta teräväpiirtoon liittyen on vähintäänkin outo. Siihen samaan analogiseen kuljetussignaaliin se digitaalinen data jokatapauksessa menee. On ihan sama onko se, 576i, 1080i, tai 720p tarkkuuden tavaraa. Ei kai lisäkaistan valtaaminen koskaan ole edes ollut tapetilla ?!?! Kyse onkin vain siitä, kuinka nykyinen kaista jaetaan.
Itse lähetyslaitteet ja kansan vastaanottimet pitää toki uusia.
Älä unohda HD-telkkua niin kuin joku täällä käskee unohtaa.
Sen sijaan vastaukset kysymyksiisi:
-Ei kukaan virkamies tiedä asiasta mitään.
-Asiasta ei haluta tietää mitään ennen kuin digi-tv on runnottu läpi.
Minkä kokoisen TV:n ostat, ja kuinka kaukaa katsot?
Välttämättä et edes hyödy mitään FullHD:stä.
http://www.carltonbale.com/wp-content/uploads/resolution_chart.png