Olemme hankkimassa omakotitaloa. Eräästä pari vuotta sitten valmistuneesta Siporexista tehdyssä talossa puuttuu pintarappaus. Onko tällaisen talon ostamisessa riskejä eli onko talolle voinut aiheutua vahinkoja siitä, että se on ollut jo jonkin aikaa ilman rappausta?
Onko olemassa mitään arvioita, paljonko keskikokoisen yksikerroksisen omakotitalon rappaus maksaa?
OKT
Onko olemassa mitään arvioita, paljonko keskikokoisen yksikerroksisen omakotitalon rappaus maksaa?
OKT
Vastaukset 43
Vanhimmat
Vältitte yhden harmin kun talo rapataan vasta ensimmäisen lämmityskauden jälkeen. Siporex-talo kuivuu ensimmäisenä lämmityskautena ja kuivuessaan tiilet kutistuu ja erittäin suurella todennäköisyydellä tulee myös halkeamia. Jos talo olisi rapattu niin rappauskin halkeilisi. Ensimmäisen talven jälkeen tehtynä rappaus voi säästyä halkeamilta.
Tuossa taas "lammilainen" solvaa siporexia, älä hänestä välitä! Mitään vahinkoa ei ole päässyt käymään, päin vastoin seinät ovat nyt tasaisen kuivat ja rappausväristäkin tulee siten tasainen.
Ota yhteys paikkakunnan siporex-edustajaan, häneltä saat tietoa ko. rakennusprojektista, rappauksen tekijöistä ja paikkakunnan hintatasosta. Meilläpäin Länsi-Suomessa hinta olisi aineineen 40-45 euroa neliöltä.
-Tiedoksi vain että siporex ei kuivuessaan kutistu läheskään niin paljon kuin betoni eivätkä mittatarkoista harkoista muuratut seinät kaipaa oikaisurappausta.
Mielestäni ilmaisin saman asian kuin sinäkin, eli rappaus on parempikin tehdä vuosi käyttöönoton jälkeen.
Kytekentä Lammiin oli oikea, mutta vastauksessani en millään tavalla mainostanut tätä, koska sitä ei kysytty...
Lammitalon edustajat ovat täällä mollanneet innokkaasti muita, varsinkin lähintä kilpailijaa (markinajohtajaa) kyseisessä talotyypissä. Lueppa oma kirjoituksessi ja mieti asennettasi.
Varsinaiset perustelusi olivat kaikki väärin ja niillä oli tietty tarkoitus. Toimintasi antaa sangen oudon kuvan edustamastasi tuotteesta.
Taitaa olla tällä foorumilla sekä Siporexin että Lammin edustajat kilpaa kehumassa omaansa! Itsekin päädyin noista toiseen taloprojektissani :-).
Jiihaa... minkäkin päädyin Lammiin enkä "murenevaan" Siporexiin =)
Nimimerkillä: "Lisää pökköä pesään..."
yhtään kunnolla tehtyä rappausta ei saa etelä suomessa alle 85 e/m2 tämä on tosi
Keski-Suomessa sain rappauksen siporex-talooni viime kesänä 45 euroa neliöltä normaalina kaksikerrosrappauksena (kuitulaasti ja rappaus). Työn laadussa ei ole mitään huomauttamista. Hinta sisälsi suojauksen ja telinetyöt.
Lamminharkoista tehty taloni rapattiin viime kesänä ensimmäisen kerran ja tulevana kesänä toisen kerran. Rappaus on nimittäin kirjava, sellainen vaalean laikukas. Joko seinä oli märkä tai sitten rappareilla oli väärät aineet. Miten mahtaa käydä kun rappaus uusitaan, tuleeko edelleen jotakin värin läpi jos pohjustus on väärä? Voiko kuivuusasteen tutkia poraamalla tai jotenkin?
Perustelusi olivat niin vakuuttavat, että perun puheeni. Siporex taloon ei voi tulla halkeamia ensimmäisen lämmityskauden aikana. Onhan se niin Jämerä.
Naapurin siporex talolle kävi ihan sama juttu. Kosteudesta ei varmaan ole kyse, koska viime kesänä ei pahemmin vettä satanut. Olisiko väriaineen sekoittamisessa fuskattu???
Jos aikaa olisi yksi ylimääräinen vuosi, niin sen verran kannattaisi odottaa ennen pintojen tekemistä. Levyseinätkin kuivuvat ja kutistuvat ensimmäisenä lämmityskautena, joten tasoitteet olisi hyvä pyhkiä seiniin vasta seuraavana vuotena. Näin säästyttäisiin pintamateriaalien halkeamilta.
Ei ongelma ole yksin siporexin, mutta jotenkin tuntuu olevan kiellettyä kertoa siporexin huonoista ominaisuuksista.
No jos ongelma ei ole yksin Siperexin niin miksi se sitten on Siporexin huono ominaisuus?
Ano, tämä on varmaan se sama äijä joka messuilla esittelee lammin seinää ja myyntipuheessaan joka kolmannessa lauseessa käyttää sanaa siporex. Ei se hänen seinänsä siporexin ominaisuuksia puhumalla saa.
Taitaa taas puhua siporexin edustaja! Kuinkahan monelle siporex-rakentajalle on siporexin hauskat "ominaisuudet" tulleet yllätyksenä. Minä tiedän 100% varmasti, että ongelmia on. Harmi kun en voi julkisesti antaa paria puh.numeroa, joilta voisi kysyä rakentaisivatko vielä siporexistä!
Juu...itsekkin aikanaan valitsin talomme materiaalin Siporexin ja Lammin väliltä. Kyselin silloin keskustelupalstoilta voisinko menneä käymään jonkun rakennustyömaalla tutustumassa heidän työmaahan. Kävin sekä Siporex- että Lammityömaalla. Siporexistä rakentanut oli vi*******nut valintaansa, kun taas Lammirakentaja oli erittäin tyytyväinen. Niinpä valitsin tuon Lammin-harkon, enkä ole todellakaan katunut.
Näissä jutuissa on varmasti kyse henkilökohtaisista kaunoista tai sitten agressiivisesta markkinoinnista. Muuten ei noita purkauksia voi ymmärtää. Eihän kukaan oikeasti voi olla niin vihainen jollekin materiaalille...
Tuommoista markkinointitapaa on käytetty muuallakin, ja se kohdistetaan aina markkinajohtajaan, koska sieltä on saatavissa eniten potentiaalia itselle. Rakennusalalla tällainen tuntuu olevan yleistä. Mutta usein tuo kalahtaa omaan nilkkaan: liian läpinäkyvänä se herättää epäilyjä, tyylihän tuntuu melko epätoivoiselta. Onko yrityksellä vaikeuksia, onko tuotteella ongelmia (hyökkäys on paras puolustus), vai mistä on kyse? Vanha sääntöhän on se, että hyvän tuote on helppo markkinoida positiivisilla menetelmillä, huonompi tuote vaatíi rajumpia tapoja. En kuitenkaan halua väittää että puheena ollut Lammi olisi huono tuote, koska en sitä tunne. Mutta sen puffaus näillä palstoilla on ala-arvoista ja kysymyksiä herättävää, oli sen takana kuka hyvänsä.
Jos jollain muulla aineella on sama huono ominaiisuus kuin siporexilla, niin eikö sitä saa mainita kun puhutaan siporexista???? Ihmeellistä logiikkaa... En saa varmaan sanoa sitäkään että siporex kelluu vedessä, koska hirsikin kelluu?
Olisi se kyllä kamalaa kun joku saisi puhumalla oman siporex talonsa "ominaisuudet" minun Lamminkivestä tehtyyn talloon!!!
Siporex on vakiinnuttanut asemansa markkinoilla ja sillä on vahva "brändi". Myyjät on ilmeisesti tosi hyviä, koska yleensä ihmiset puhuvat hyvin ylpeästi siitä että ovat valinneet siporexin materiaaliksi, äänessä on samaa koppavuutta ja ylemyyttä kuin hirsitalon rakentajilla. Myöhemmin ollaan itku kurkussa, kun talon nurkat repeilee ja seiniin ilmestyy railoja, yritään sitten syyttää milloin ketäkin vaurioista, vaikka kyseessä on sen "erinomaisen" materiaalin ominaisuus.
Koskaan en ole vielä tavannut Lammin kiven vallinnutta rakentajaa, joka olisi ollut valintaansa tyytymätön. Toivottomia siporex talollisia olen kyllä tavannut, mutta heistäkään kovin moni ei myönnä virhettä vaan syyttää esimerkiksi kolmen kilometrin päässä tehtyjä louhintatöitä.
Saapan nähdä olenko minä tyytyväinen valintaani, olen nimittäin noista valinnut toisen rakennusmateriaaliikseni :-). Kerron vuoden päästä, olenko tehnyt oikean vai väärän valinnan...
Tästä mitä kerroit käy esimerkistä tuttavaperheeni, jonka talohankkeessa yksi materiaali nousi kirkkaasti ylitse muiden. Rouva, joka tässä taloudessa tekee tärkeät päätökset, halusi ehdottomasti, että talosta tulee jämerä. Mielikuvia tukemaan oli hankittu myös tietoa, kaikki tosin samalta talomyyjältä. Siporexin huonoista ominaisuuksista tuskin oltiin kuultukaan. Väittäisinkin vahvalla mutulla, että Lammi-harkon valinneet ovat ainakin keskimäärin paneutuneet enemmän eri materiaalien ominaisuuksiin. Näin köykäisin perustein valintoja tehneitä siitä joukosta tuskin löytyy.
Juuri tätä, tuttavaperheitä, mielikuvia, vahvaa mutua, väitteitä, köykäsiä valintoja...
Mitä muuta?
Juuri tätä, tuttavaperheitä, mielikuvia, vahvaa mutua, väitteitä, köykäsiä valintoja...
Mitä muuta?
Kannattaa keskustella vähän ihmisten kanssa, eikä uskoa ihan kaikkea mitä myyjät sanoo ja mitä naistenlehdissä kirjotellaan.
Puhu asioista ihmisten kanssa jotka ovat rakentaneet kyseisillä materiaaleilla ja asuneet taloissaan jo muutaman vuoden, hyvä olisi myös haastatella heidän naapureitaan, sieltä saa yleens suoremmant kommentit negatiivisista asioista. Vastaavana mestarina toimineilla on myös hyvää tietoa eri materiaaleista ja ratkaisuista. Ampujilla räjäytystöiden tarkastuksia tekevillä on erittäin selkeitä mielipiteitä eräistä rakennustyypeistä. Tietysti kannattaa myös pyytää mielipidettä kilpailevan tuotteen myyjältä, mutta siitä pitää taas suodattaa kolmasosa pois valheena ja toinen kolmannes liioitteluna.
Mitä rakennusmateriaaleja satunnaisesti valittu kaduntallaaja tuntee puun, betonin ja tiilen lisäksi? Lammi-harkon? Jos mieleen tulee siporex ja jämerä, onko se ylivoimaisten ominaisuuksien vai tehokkaan (mielikuva)markkinoinnin ansiota? Tuttavaperheen tapaus on valitettavasti totta, tosin nyt hanke on ainakin toistaiseksi hautautunut. Vai väitätkö että tällaista ei tapahdu? Mutu-osuus sen sijaan oli mutua, niin kuin sanoinkin. Voit vapaasti korjata jos sinulla on päinvastaista tietoa.
Ensinnäkin se pinnoite on läpivärjättyä säkkitavaraa johon lisätään vain vesi. Epätasainen alustan kosteus on varmaan syypää laikkuihin. Eikä se kuiva kesä siinä paljon auta kun rapattua seinää PITÄÄ jälkikastella 2-3päivää ja varsinkin aurinkoisella puolella se on elintärkeää.
Jos pinnoitus on tehty syksyllä niin kylmyys tekee myös laikkuja.
Ja viime kesänä kun oli kuivaa ja kuumaa niin jälkikastelun sai aloittaa samana päivänä kun oli pinnoitettu.
Siporexiin ehdottomasti kolmikerrosrappaus teräsverkolla eikä mitään liipattavaa kuitulaastia. Enkä sitä kuitulaastia suostu mihinkään muihinkaan laittamaan kun se ei ole rappaus vaan tasoite.
Olen 10v rapannut ok-taloja kolmikerrosrappauksena ja siporexin vielä verkotan. Hinta vaihtelee tällä hetkellä 42-50€ välillä. Yleensä alle 45€. ALV jää pois koska teen töitä verokirjalla eli talon rakentaja on työnantajani. HUOM: Hinta pitää sisällään kaiken SOTUista telineisiin ja LELlistä suojauksiin. KAIKEN. Laastitkin. Ja kuljetukset. KAIKEN. Töitä teen yksin ja niitä riittää. Rahaa tulee n. 30000€ / kesä. Ja se on palkkaa. Ei näitä hommia tartte kauan tehdä jos niitä ei tee kunnolla. Joten jos oot maksanu 85€/m2 rappauksestas ni voi voi...! on rappareilla ollu juhlat tai sit oot käyttänyt jotain firmaa jolla on tietty isot kiinteet kulut. No sitten kysyt takuusta. Virheeni korjaan ilman muuta mutta en toisten virheitä. Takuun olen kirjannut työsopimukseenkin. Firmojen takuu loppuu just siihen kun se ajetaan alas ja tj siirtää toiminnan uuteen yritykseen.
Tämä se vasta tosi on.
Missäpäin toimit? Ensi kesänä olisi pääkaupunkiseudulla rappaus edessä...
Turusta n.50km. En kauemmas viitti lähteä kun sitten pitäisi yöpyä.
.
,
Kävimpä juuri katsastamassa, mitä suorakanavalla on viimeaikoina kyselty ja vastailtu. Tähän Siporex-keskusteluun liittyen sieltä löytyikin hauska kysymys Siporexin halkeilusta (löytyy siis: www.suorakanava.fi -> "Kysy niin vastaamme" -> "Uusimmat" -> "Hiushalkeamat seinissä"). Saapa nähdä mitä Suorakanavan vastaajat tuohon vastaavat. Suorakanavahan on yksi näistä Siporexin puolesta liputtajista =)
Tämä oli se kysymys:
"Talomme on tiiliverhoiltu, mutta runko siporexia.
Parissa huoneessa on seinässä hiushalkeamia, jotka ikävästi rikkovat seinässä olevan paperitapetin. Onko se normaalia vai ovatko ne merkki jostain rakenatmisaikaisesta virheestä ja voiko niitä jotenkin korjata/miten?"
Eli asiallisesti kysytty, virhehän se voi ollakin. Mitähän hauskaa tässä oli (kieroontunut huumorintaju rakentajalla)?
Lisää samaisesta lähteestä:
Lämpöharkkojen hengittäminen 29.1.2003 11:15:26
Viitaten aikaisempaan kysymykseen (siporex vastaan lämpöharkot)minua on alkanut vaivaamaan tämä kosteuden kulkeutuminen rakenteesta ulospäin. Oma valintani osui Lammin harkkoon viime keväänä. Tuolloin Siporexin edustaja haukkui nämä "sandwich -tyyppiset lämpöharkot sanoen vesihöyryn vuosien kuluessa tiivistyvän sinne harkon sisään eristeen pintaan ja aiheuttavan kosteusongelmia (materiaalin vaihtuessa harkon sisässä). Tämän tietenkin kaikki harkkovalmistajat kiistivät. Aihe on varmasti arka , mutta toisaalta todella tärkeä ja toivoisinkin puolueetonta mielipidettä asiasta tai onko mahdollisesti olemassa jotakin faktaa asiasta olemassa? Lammin edustaja totesi tuolloin että heillä on koetalossa (jonkin ammattikorkeakoulun toimesta) asennettu tekovaiheessa kosteusanturoita ja parin vuoden kokemuksella rakenne jatkuvasti tulee kuivemmaksi. Tämähän kumoaa siporexin edustajan teorian?
omatoiminen rakentaja
Materiaalit ovat rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan täysin erilaiset. Siporexilla ei ole rakenteessa kohtaa, mihin kastepisteen kosteus tiivistyisi eli se jatkaa ulos asti. Lämpöharkolla tiivistymispinta on uretaanin sisäpinta. Kastepiste pitää syntyä siitä pinnasta sisäänpäin, ennen kuin höyry tiivistyy tuohon pintaan. Tapahtuman pitää olla pitkäaikainen, että vesi kostuttaa materiaalia. Sisälämpötila 22 astetta, suhteellinen kosteus 65 %, niin kastepiste on 15 astetta. Tämä edellyttää ulkolämpötilaa n.-30 astetta. Kastepisteen syntyminen edellyttää myös sitä, että sisäpinnassa ei ole mitään höyryn kulkua estävää ( maalausta).
En pysty antamaan kysymykseesi tyhjentävää vastausta ja tuo edellinen on tuollaista hapuilevaa mietintää. Harkkorakenteitakin on jo rakennettu niin monta vuotta, että jos tuosta kastepisteen teoreettisesta syntymisestä olisi haittaa, se olisi jo tullut esiin. Toisaalta ei parin vuoden seuranta anna vielä mitään varmuutta. Tämä talvi on ollut hyvä kosteusmitoitusta silmällä pitäen. Myös siporexia on tehty pitkään ja se on näyttänyt toimivuutensa. Tutkimustuloksia en nyt löytänyt, mutta varmasti, jos haluat lisätietoa, saat sitä molempien tuotteiden valmistajalta.
Niin siis se hauskuushan on juuri siinä, että koska suorakanavan yksi suurimmista sponsoreista on Siporex (tai siis Jämerä), niin eiväthän he voi vastata tyyliin: "tämä nyt valitettavasti on vain tämän materiaalin ominaisuus". Veikkaampa, että vastaavat jotenkin seuraavaan tapaan. "Rakentamisessa on tehty ilmeisesti virhe kun kerran vahvikekangasta ei ole käytetty sisäpuolen rappauksia tehtäessä". Mielestäni on aivan käsittämätöntä, että murenevia "kivitaloja" (=Siporex) pitää vahvistaa kaikenmaailman tukikangkailla, jotta tuo mureneminen ei näkyisi talon omistajalle.
Entinen työkaveri rakensi tontille joka oli lohkottu isommasta tontista. Toisella tontilla oli joskus 80-luvulla valmistettu Siporex-talo. Kun louhija tuli paikalle, ja kysyi mistä tuo naapurin talo on tehty (ja vastaushan oli siis Siporex), niin johan alkoi kiroilu :-)
Porari katseli meidän tontin vieressä olevaa taloa ja totesi sen näyttävän siporex-talolta. Kun totesin että sitähän se on, niin porari sanoi että eihän tämä hännelle kuulu, mutta tietääkö ampuja että viereisellä tontilla on siporex-talo. Monet eivät kuulema ala räjäyttelemään jos lähellä (alle 200m) on siporex- tai kahitiili-talo. Ei silti että talot siitä vaurioituisivat, mutta jos kyseessää on uusi talo, niin siihen on joka tapauksessa tulossa halkeamia, joita sitten yritetään maksattaa ampujalle.
Eräältäkin ampujalta oli vaadittu 18.000mk ja hän oli sen jo vähällä maksaakkin, mutta työmaan vastaava mestari sanoi että pyydetään vakuutusyhtiön tarkastaja hinnoittelemaan vahinko. Korvaussumaksi tarkastaja määräsi 800mk. Halkeamat olivat rakennustyypin ominaisuus, ja räjäytystöiden vaikutus niihin oli lähinnä se että ne ilmaantuivat nopeammin näkyviin.
Vai vaatii kastepisteen syntymien jonkin rajapinnan. Se kyllä tarvitee vain pisteen jossa suhteellinen kosteus nousee niin suureksi että häyry tiivistyy vedeksi (mainittu 15 asteen lämpötila). Kastepiste kyllä löytyy ihan samalla lailla siporexista kuin muustakin aineesta. Mitenkähän voisi olla mahdollista että siporex seinässä häyry kulkisi seinän läpi ulos asti vaikka seinän sisälltä löytyy jo pakkas asteita?
Lamminkivestä tehdyssä talossa seinän sisäkuoren betonihan on kauttaaltaan huoneen lämpöistä, eli uretaanin pinnassa betoni on ihan yhtä kuivaa kuin seinän sisäpinnassa.
Eikös vaan.
Vanha kunnon Tappiko se taas... Ja taitaa olla monella nimimerkillä.
Vanha kunnon Tappiko se taas... Ja taitaa olla monella nimimerkillä.
Meidän vakuutustarkastajien suustahan se korkein totuus aina kuullaan. Kaikki ovat varmaan samaa mieltä, että vakuutustarkastajat ajattelevat vain ihmisen parasta eivätkä toki edustamansa yrityksen tuottoisinta polkua.