Onko ympäristötukeen sitoutumisessa enää järkeä taloudellisessa mielessä ?
Tehdään yksinkertaistettu laskuesimerkki tukeen sitoutumisen ja tuettoman viljelyn kesken. Oletetaan , että ympäristötuen suuruus on pyöreästi 100 euroa /hehtaari. Toiseksi oletetaan , että ilman ympäristötuen asettamia rajoituksia saadaan keskimäärin 1000 kiloa suurempi hehtaarisato. Onko sato-odotus realistinen ? Lisäksi karjatilalla tulee kyseeseen muitakin tuottoa lisääviä viljelymuutoksia, mm. lannanlevitysrajoitusten vähentyminen. Tuolla 1000 kilon satolisäyksellä tulisi 60 sentin kilohinnalla n. 100 euroa lisää tuloa hehtaaria kohti.
Kun tarkastellaan ympäristötuen ehtoja (linkki alla esityksestä), niin voidaan havaita ,että siihen sisältyy useita kustannuksia lisääviä kohtia. Kaikkia ei ole niin helppoa muuntaa rahamääriksi, joten jokaisen pitää miettiä ehtojen vaikutus omakohtaisesti.
Ehkä suurin satoa alentava tekijä ovat lannoitusten enimmäismäärät. Varsinkin fosforin puute on alkanut laskea satoja. Talviaikaiset kasvupeitteisyysvaatimukset alentavat satoja ja aiheuttavat keväälle työruuhkaa jo muutenkin kiireiselle ajalle. Pitkän kasvuajan viljat valmistuvat myöhemmin syksyllä, jolloin hyvien säiden epävarmuus kasvaa. Jos vielä tämän vuoksi täytyy ostaa työtä enemmän, niin se syö kannattavuutta.
Viljavuusnäytteet ovat tietenkin hyödyllisiä jo viljelyn kannalta, mutta olisiko harvempi tahti, sekä omien lohkojen kannalta tarpeellisempi täsmäseuranta taloudellisempi tapa ? Onneksi kaavaillusta pakkokalkituksesta luovuttiin, sillä sen tuoma kustannuslisä ei tule automaattisesti takaisin parempana satona . Sen vuoksi, että lohkot ovat erilaisia, ja niiden viljelykin on jo mukautettu tähän.(yleisesti ottaen).
Kasvinsuojeluaineita voisi käyttää taloudellisemmin ilman lisämääräyksiä. Suojakaistojen ja pientareitten rikkasiemenpankki pysyisi kurissa vähäisemmällä työmäärällä, mikä laskisi kustannuksia.
Suurena positiivisena puolena tulisi EU-tarkastusten aiheuttaman stressin väheneminen.Ainakin mittanauhan käyttö vähenisi .
www.tukiviidakko.fi/ep/tiedostot//ymparisto_perus_lisa.doc
Tehdään yksinkertaistettu laskuesimerkki tukeen sitoutumisen ja tuettoman viljelyn kesken. Oletetaan , että ympäristötuen suuruus on pyöreästi 100 euroa /hehtaari. Toiseksi oletetaan , että ilman ympäristötuen asettamia rajoituksia saadaan keskimäärin 1000 kiloa suurempi hehtaarisato. Onko sato-odotus realistinen ? Lisäksi karjatilalla tulee kyseeseen muitakin tuottoa lisääviä viljelymuutoksia, mm. lannanlevitysrajoitusten vähentyminen. Tuolla 1000 kilon satolisäyksellä tulisi 60 sentin kilohinnalla n. 100 euroa lisää tuloa hehtaaria kohti.
Kun tarkastellaan ympäristötuen ehtoja (linkki alla esityksestä), niin voidaan havaita ,että siihen sisältyy useita kustannuksia lisääviä kohtia. Kaikkia ei ole niin helppoa muuntaa rahamääriksi, joten jokaisen pitää miettiä ehtojen vaikutus omakohtaisesti.
Ehkä suurin satoa alentava tekijä ovat lannoitusten enimmäismäärät. Varsinkin fosforin puute on alkanut laskea satoja. Talviaikaiset kasvupeitteisyysvaatimukset alentavat satoja ja aiheuttavat keväälle työruuhkaa jo muutenkin kiireiselle ajalle. Pitkän kasvuajan viljat valmistuvat myöhemmin syksyllä, jolloin hyvien säiden epävarmuus kasvaa. Jos vielä tämän vuoksi täytyy ostaa työtä enemmän, niin se syö kannattavuutta.
Viljavuusnäytteet ovat tietenkin hyödyllisiä jo viljelyn kannalta, mutta olisiko harvempi tahti, sekä omien lohkojen kannalta tarpeellisempi täsmäseuranta taloudellisempi tapa ? Onneksi kaavaillusta pakkokalkituksesta luovuttiin, sillä sen tuoma kustannuslisä ei tule automaattisesti takaisin parempana satona . Sen vuoksi, että lohkot ovat erilaisia, ja niiden viljelykin on jo mukautettu tähän.(yleisesti ottaen).
Kasvinsuojeluaineita voisi käyttää taloudellisemmin ilman lisämääräyksiä. Suojakaistojen ja pientareitten rikkasiemenpankki pysyisi kurissa vähäisemmällä työmäärällä, mikä laskisi kustannuksia.
Suurena positiivisena puolena tulisi EU-tarkastusten aiheuttaman stressin väheneminen.Ainakin mittanauhan käyttö vähenisi .
www.tukiviidakko.fi/ep/tiedostot//ymparisto_perus_lisa.doc
Vastaukset 44
Vanhimmat
millä kasvilla on 60sentin kilohinta ? ei tietääkseni ainakaan viljakasveitta
lasku oli 1000X10 sent = 100 eur
muuten kalkituksen lisäksi sertifiointi-juttu jää pois, näin kerrottiin koulutuksessa.
Tukitasot ovat myös laskeneet (jo) liitteen mukaisista, oliko jotain eläintila 106 ja kasvitila 97, en muista tarkkaan.
Erittäin vaikea myös ottaa lisätoimenpiteitä, jotka poissulkevat toisiaan.
Toisaalta esim nitraattidirektiivi sitoo kaikkia ilman ymp sitoumusta.
Viljan hinta sulla oli 60 senttiä kilo, tarkoitit kait 10 senttiä, joka sekin on yläkantissa (rahtikin siitä pois).
Kyllä sanoisin että on haravoitava kaikki mahdolliset tuet, koska ne muutenkin laskevat. Ja hyväksykö vuokranantaja jos pellot putoavat pois ymp tuen piiristä? Niitä ei sinne välttämättä jatkossa saa.
Joo kalkitus ja sertifioidun siemenen käyttö oisivat olleet suoraa tulonsiirtoa firmoille, niinkuin on viljavuusnäytteiden otonkin jatkuva kiristäminen. Normaali viljelijä ei tarvi niin tarkkoja, yks per 5 ha riittäis hyvin. Kulut nousevat huomattavasti, kun on paljon juuri yli puolen ha lohkoja.
Itse ajattelin ottaa 50% kasvipeitteisyyden, vähennetyn lannoituksen, ravinnetasotoimenpiteen (tämän saa useimmilla pelto-ohjelmilla tehtyä) ja peltojen kasvukunnon kartoituksen ( Agronet.fi voi ottaa kysely- ja lapiotestin).
Vaikka joudumme ilmeisesti allekirjoittamaan ymp sopimukset keväällä, vaikka niitä ei ole vahvistettukaan!
pitää allekirjoittaa ja sitoutua ennenkuin ehdot tiedetään.
toimenpiteitä ei voi vaihtaa kesken sopimuskauden, eli keskeneräisistä on osattava arvata oikeat!
Täytyy muistaa että suurin osa näistä ympäristötuen jutuista on sellaisten keksimiä, jotka eivät itse ole koskaan edes pellolla käyneet!
Nyt pitäisi viljelijöiden ottaa kantaa että tekeisivät jotenkin järkevät säännöt!
Tuolla ylempänä on aivan oikein korjattu viljan hinta n. kymmeneen senttiin. On kai jäänyt remmi päälle ja luistamaan 60 pennin aikaan. Samoin se rahti vielä pois.
Kuulin juttua tuosta ympäristötukityöryhmän kokoonpanosta. Pitääkö paikkansa, että viljelijöiden edustajia oli vain yksi. Jos näin oli , niin ei ole ihme, että kannattavuusnäkökulma ei ole päässyt esiin.
Esim. lisätoimenpide, jossa olisi pitänyt kylvää 50 % tilan pelloista sertifioidulla siemenellä. Ostosiemen maksanee n. 50 senttiä kilolta. Kun kylvää hehtaaarille 200 kiloa, niin pelkäksi siemenkustannukseksi tulee n. 100 euroa/ha. Kun ympäristötuen kokonaismäärä on n. 100 euroa hehtaarille, niin koko peltoalalla kuluu siemeneen jo puolet korvauksesta. Siihen työt ,kulut muut rajoitukset päälle. Lisänä oli tarjolla vielä kalkituspakko. Mitä olisi jäänyt viivan alle ympäristötuen osuudesta. Sitten vielä tarkastus saattaisi vähentää ja varmasti viivyttäisi maksatusta.
Oikea huomio vielä sekin, että komissio ei ole vahvistanut näitä sääntöjä. Kaiken lisäksi nämä kansalliset ehdot ovat Suomessa kireämpiä kuin muissa EU-maissa.
Suomessa näitä sääntöjä laativat ovat tietämättömiä käytännöstä, ja sen kyllä huomaa!
Akkrella ja muilla on miettimistä mitä lisätoimenpiteitä kannattaa ottaa, ja voi ottaa. Ja niitähän ei saa vaihtaa, jos menee metsään.
Myös perunajauhotehtaan jäteliemen osalta esitys ei mene läpi.
Vähennetyllä lannoituksella pyritään ilmeisesti vesistökuormitusriskin alentamiseen. Tutkimusten mukaan kasvit tarvitsevat riittävästi lisäfosforia, jotta juuristo kehittyisi tehokkaaksi. Tätä kautta kasvi pystyy hyödyntämään maassa olevat liukoiset ravinteet paremmin.
Lannoituksen vähentämisdirektiivillä päädytään juuri päinvastaiseen tulokseen, ts. valumariski suurenee. Näin käy kun päätöksiä ovat tekemässä teoreetikot.
on sukulaisia jäteliemitehtaalla. Olis tainnut hinnat pompsahtaa.
Kävin kuuntelemassa ympäristötukitilaisutta ja sama vanha juttu siellä tuli eteen, ei ole tullut lopullisia päätöksiä vielä ehdoista ylemmältä taholta.Samaa olen pohtinut, että kannattaako kohta enää hakea koko ympäristötukea, menee niin monimutkaiseksi hommaksi.
mitä Akkre sanoo. Teoriaa on yleensä vaikea laittaa käytäntöön.
Esimerkiksi nyt sateisena syksynä ja talvena kaikki tulee heti metsistäkin jokiin kun metsät on ojitettu, ei ole enää suota joka varastoisi vettä. Ravinteita kulkee eikä mikään direktiivi pysty estämään sitä!
Toisaalta se lisätoimenpide houkuttelee, kun muutenkaan ei tule lannoitettua maksimia, sillä sais tietty satotason toiseksi, mutta erilaiset riskitkin kasvaa. Ja lannoitustason nosto normaalista nostaa enemmän kustannuksia kuin tuloja.
Mutta jahka joku viherpiipertäjä tekee taas uusia tutkimuksia, niin lisätoimenpiteet muuttuu!
Tämä ympäristötuki on aiheuttanut ainakin meillä kovasti päänvaivaa. Aiemmin suunnitteluohjelmat suosittelivat karjanlannan lisäksi NPK lannotteiden lisäämistä nurmille. Noin 10 vuotta sitten jätimme keinofosforin lisäämisen pois melkein kokonaan. Mutta ehtojen täyttäminen on silti hankalaa, koska omat pellot on lähellä vesistöä tai uudismaita, minne karjanlannan vieminen on käytännössä aika hankalaa. No osa uudismaista tuleen nyt jo toista kertaa kääntövuoroon, että eiköhän se jo kestä paremmin. - eli pääasia- jos on yrittänyt tähänkin asti täyttää ehdot ja se on tuottanut hankaluuksia, niin kyllä lisävaatimusten täyttäminen pistää miettimään, kannattaako hakea ollenkaan ympäristötukea.
Tämä tuottaa myös monelle ongelmia, kun lannan levitysajankohta lyhenee, jos valitsee lannanlevityksen kasvukaudella.Lannan levitys 15.8 mennessä, paitsi jos lohko kylvetään syksyllä viljalle, öljykasville tai nurmelle, voidaan levitys tehdä 10.9 mennessä.Tämä kannattaa huomioida ainakin siinä tapauksessa, jos lantala tuntuu riittämättömältä.Monella voi olla lantalan laajennus edessä, jos valitsee tuon toimenpiteen huomioimatta lantalan kokoa.
En ole ihan varma, mutta olen muistaakseni kuullut väittämän, että tukien saaminen edellyttää sitä, että on sitoutunut ympäristötukeen.Siitä ei pääsisi eroon ja vaikka pääsisikin, tulee tämä nitraattiasetus kuitenkin huomioitavaksi, joka on suomen oma ympäristösäädös.
Tämä on sitä ammatillista keskustelua, jota olen palstalle kaivannut.Tälläisiä lisää!!!
valistaa esim TE-keskuksien maatalousosastoja itse kunkin näissä lisätoimenpideasioissa, että niistä tulis järkeviä.
Itse olen sitä mieltä, että kaikki raha on otettava, mikä on otettavissa kun kuitenkin tuet koko ajan laskevat.
tuo viljelyn monipuolistaminen-toimenpide on vaarallinen, siinä on oltava 3 taloudellisesti kannattavaa kasvia, joista yksi muu kuin vilja. Kesantoakin on kierrätettävä (kesanto katsotaan kasvilajiksi). Kaksi vuotta korkeintaan samaa kasvia samalla lohkolla sulkee nurmen pois.
Siis myös sulkee kotieläintilat pois!
Löytyykö näistä lisätoimenpiteistä lisätietoja TE-keskuksen sivuilta?Mitä vois soveltaa kotieläintilalle, joka vuoden-kahden sisällä luopuu maidontuotannosta.Minä olen vielä aika pihalla näistä uusista jutuista ympäristötuessa.Toivoisin, että kukin lähettäisi onia mielipiteitään ja näkökantojaan aiheesta.Nyt kun ollaan kerran asialinjalla.
http://www.tukiviidakko.fi/Ymparisto_ja_LFA_tuki.asp
Oisko tuolla mitään? Alkuperäinen akkren linkki ei suoraan toiminut. Itsekin alan vasta nyt lueskella tarkemmin.
Itsellä sama juttu, mullit pois vuoden päästä.
Tilalle ehkä ruokohelpeä ( energiakasvituki 45 e/ha) puolelle alasta ja loppu kesantoa?? Tai sitten jos joku korjaa AIV:T? Lannoitus erään karjatilan lietteellä ( karjanlannan käytön tehostaminen 65 e/ha) ja menojen minimointi pitkällä aikavälillä. Urakoitsija saa paalata, itselle niitto lietteen ajo. Mitenhän sopisi uuteen ympehtoihin, pitääpä ruveta lukemaan....
Perehdyn linkkiin ja varmasti heitän lisäkysymyksiä,kun luen sivun läpi.Sinä kun olet perillä näistä eu-tukiviidakkopykälistä, olet hyvä vastaamaan.
En ole vielä perehtynyt yhtään enempää kuin tuon jutun!
Akkre tietää jatkossa varmasti enemmän!!
Tällainen asialinjakeskustelu on hyödyllistä monellakin tavalla. Aina ei kaikkia kommervenkkejä huomaa kun tukiasioita pähkäilee yksinään. Onhan tietysti virallinen neuvonta, mutta kaikkia ei muista kysyä eikä aina välttämättä kehtaakaan.
On hyvä jakaa kokemuksia ja tietoja ammatissa toimivien kesken. Itse en tiedä karjapuolesta mitään.
Miksikähän kasvipeitteisyyteen ei kelpaa syyskylvö , edes sänkikylvönä ? Onko olemassa mittaustuloksia valumien määristä ? Suomessa maa routaantuu normaalisti suhteellisen varhain. Eikö juuri rukiin viljelyä pitäisi lisätä ?
Ruokohelven viljely on hiilidioksiditaseen kannalta erittäin suositeltava kasvi. Se vaatii vähän lannoitteita, työvaiheita ja omaa pitkän kasvukauden. Olisiko mahdollista saada alkutuottaja jollakin tapaa koplattua päästöoikeuskauppaan, edes entisillä turvealoilla, (miksi ei pelloilla)? Niin, että tuottajalle olisi hiilidioksiditonnin hinnannousun kautta hintatakuu. Raaka-aineen tuottamisestahan tämä CO2 edullisuus lähtee.
Minulle on vielä aika vieras lajike tämä ruokohelpi.Sen tiedän, että se kerätään ilmeisestikkin keväällä? Se askarruttaa, että voiko sen kerätä pyöröpaalaimella, vai onko siihen oma koneensa? Olen ajatellut ruokohelpeäkin yhtenä vaihtoehtona, mutten ole vielä perehtynyt sen kasvuvaatimuksiin yms..?
karista peltoon? Luulisin ,en tiedä.
En löytänyt näin yhtäkkiä mistään valumamittaustuloksia.Tuosta kasvipeitteisyysasiasta epäilen, että haetaan sitä talviajan kasvipeitteisyyttä, koska olemassa oleva kasvusto kestää paremmin sateita, eikä vesi pääse niin läpäisemään pellon pintaa ja valumia hillitään tällä keinoin.Rikotusta pinnasta lähtee tietysti helpommin aineksia matkaan.Löysin sivuston www.virtavesi.com missä näitä asioita kerrotaan.Siellä on asiaa tähän uuteen ympäristötukeen nojaten.Siellä oli tätä valuma-asiaa.Toisaalta luulisi, että suorakylvön voisi tehdä.Kyllähän siinäkin toisaalta pinta rikkoutuu.
Pyöräpaalari voipi mennä tukkoon,helpi on suht karkeeta tavaraa.Ei ole tietoa minulla ollenkan.
taas täällä. Sinulle karjanpidon lopettava, varmista voitko sitten siirtyessäsi eläintilasta kasvinviljelytilaksi vaihtaa lisätoimenpiteitä.
Kun lukee minkä toimenpiteen voi ottaa jonkun muun kanssa, niin vastaan tulee paljon rajoituksia.
Minä vaihdoin viime kautena, ja se onnistui, mutta uusi sopimus on uusi. Muuten jos teillä on vanhaa ymppiä vielä jäljellä (katsokaa perustietolomakkeelta) niin sitä saa jatkaa!
Hyvä vaihtoehto ainakin jos aikoo vaihtaa tilamuotoa!
Ja siihen mennessä uudet tarkentuvat.
sille on vissiin oltava sopimukset mihin sen toimittaa polttoon. Rahti huomioitava. Se paalataan keväällä roudan päältä (jos onnistuu aikataulu!) Onnistuu esim Kronella eli tavallisella pyöröpaalaimella. On kuulemma vielä vaikeampikasvi kuin juolavehnä lopettaa, eli en ainakaan nykyisillä tiedoilla peltoihini sitä laita! Toki Vapo tai siis Suo oy ottaa sillä nyt mahdottomat tuet, vanhoille turvesoille se sopii. Paha vaan että varmaan tulevaisuudessa Vapo määrää sen hinnankin markkinoilla, niinkuin nyt on ostanut pellettitehtaita, ja sen hinta pompsahtaa, mutta siis vain kuluttajille!!
Pyöräpaalaimella, ainut ongelma pyöräpaalin kanssa on se että pyöräpaalilla ei saada kunnolla hyödynnettyä rekan kuormatilaa, tykkäävät kuulemma enemmän jos ruokohelpi on paalattuna suurkanttipaalaimella.
Sydänmaan lakka-harju tilayhtymän pojat on kuulemma ajanu päältäajettavalla silppurilla aumaa sitä tavaraa, en sitten tiedä tarkemmin miten siitä eteenpäin kuljetus on tapahtunut.
Monella lopettavalla on varmasti rajoitteet, mitkä kannattaa tarkistaa.Meidän tila on ollut jo viime sopimuskauden kasvinviljelytila,vaikka vielä nuo kantturat navetassa ovatkin.Arvelin jo silloin, että viisainta vaihtaa kasvinviljelytilaksi,kun ei ollut tarkkaa tietoa eläimien poislaiton ajankohdasta ja ylipäätään siitä, jatkanko tilan pitoa ja millä muotoa.
Taidan minäkin unohtaa ruokohelpiviljelmät.Minusta tuntuu, että tämä on hetken "huuma".Hinnan sotkee varmasti vapo tulevaisuudessa.
Nyt olisi käsittääkseni meidän edunvalvojallamme MTK:lla tuhannen taalan paikka neuvotella ruokohelpialat päästökaupan piiriin. Perusteena hinnoittelulle pitäisi lähteä siitä, että maajussin omistamaa tuotantolaitosta (ruokohelpipeltoa ja viljelykalustoa) käytetään lisäarvon tuottamiseen päästökaupassa.
Ao. linkin mukaan energian tuottaja voi myydä päästöoikeuksiaan, jos sen aiheuttamat päästöt alittavat sille myönnetyn kiintiön. Tällöin energian tuottaja saa ruokohelvellä tuottamansa energian kautta suuremman voiton , jonka pitää näkyä myös alkutuottajan tilipussissa.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=81079&lan=fi
Ei se voi niin mennä, että Vapo tienaa meidän ympäristötuellamme vielä päästökaupassakin. Ympäristötuki on rakennettu mahdollistamaan viljely,sitä ei ole tarkoitettu hinnanalennukseksi Vapolle.
http://www.mtt.fi/met/pdf/met1b.pdf
Ruokohelven viljely ja korjuu energin tuotantoa varten.
Muitakin lienee, kuukkeli löytänee.
Niinhän se on, että karjattomien tuet nousee, uudessa ympissä lannan käytön tehostamisen tuki on 99 euroa hehtaarilta! Jos saat jonkun korjaamaan ilmasex nurmet, niin sillä saat ehdottomasti parhaan katteen. Ruokohelpistä ei vielä makseta edes korjuukustannusta.
Voit sitoutua nyt maidontuotannollesi edullisimmilla lisätoimilla, jotka voit vaihtaa kasvitilan vastaaviin, kun luovut lehmistä!
Käsittääkseni helpisilppu aumattuna polttoturveauman viereen ja sekoitetaan keskenään autoon lastattaessa, näin saadaan vähän paremmin kantavuutta hyödynnettyä ja seos valmista poltettavaksi. Pelloilta korjuu on käsittääkseni mahdollista vain paaleina(pyörö- tai kantti-).
Syysviljojen poisjäänti on selitetty sillä, kun niille maksetaan kansallinen tuki (olikohan se 50 per ha) silloin kun syysviljaa tietty prosentti alasta, niin se katsottaisiin päällekkäiseksi tueksi, jos saisi vielä kasvipeitteisyyslisän.
jolla maidontuotantoa silti, niin eikö lisätoimenpiteet tarvi olla alusta asti kasvitilan toimenpiteitä?
Vaikuttaako pelkkä maitokiintiö?
omalla kohdallani. Ongelma on siinä, että vaikka et ottaisi tukea, joudut kuitenkin täyttämään lähes samat ehdot.
asia on, eli nitraattidirektiivi ym sääntelee elämää silti. Eli rahat pois vesilinnuilta ja satamajätkiltä!
jos teillä on ohjelmat viljelyyn, niin ravinnetasotoimenpide onnistuu sillä, ja peltojen kasvukunnon kartoituskaan ei ole paha.
Pitää muistaa että tekee sääntöjen mukaan mutta hyvällä omallatunnolla, eli ei liikaa rassaa!
No kun nyt tulis lopulliset rahamäärät ja ehdot, niin tietäs mitä valitsee.
Tulevaisuudessahan eläintilalla täytyy olla min 25 ey, kun nyt on 10. Ja min 0,4 ey per ha on täytyttävä myös.
Cap-reformi ja muutenkin ehdot koko ajan sortavat eläintiloja, ja tuet ohjaavat eläintenpidon pohjoiseen.
sitoutumisessa ei mielestäni ole vaihtoehtoja, tuki on noin kolmasosa kaikista, ei ole varaa alentaaa tuloja 30%, kun muutenkin modulaatio leikkaa vuosittain 4%, ja muutenkin tuet laskee.
lisäksi pellon arvo alenee, ellei sillä ole kaikkia tukia. on sitten oma tai vuokrattu.
Vetelä siellä suo täällä, näin se vaan on tänäpäivänä tässä järjestelmässä!
jollain muulla on aikaisemmin ollut sama nimimerkki!
Että tämä oli vasta ehdotus, mikä lähetettiin komissiolle hyväksyttäväksi.Siihen saattaa tulla jotain muutoksia tai tarkennuksia vielä.Seurataan tilannetta.
ovat nämä ympäristösäännökset, toisalta onneksi joku vahtii ettei kaupallisuus pure niihin, sillä kalkitus, sertifiointi ja perunaneste jäivät pois.
Vaikka sulla on vielä eläimiä, niin ei sillä ole väliä jos olet kasvitila. Eläintilasta voi vaihtaa kasvitilaksi jos eläinmäärä putoaa alle säädösten, mutta toisinpäin ei voi vaihtaa!
On jo muutettu!
AB-alueen korotus jäi pois ja kotieläintilan ja kasvitilan eroa on pienennetty!
jatkaa keskustelua kun tiedetään enemmän päätöksistä!