Joka ilta, kun lamppu sammuu... vedän peiton korvilleni ja uneksin, että olisit vieressäni. Mahdatkohan Sinä ajatella koskaan... meitä, yhdessä?! En saa rauhaa katseeltasi... Mistä tässä on kyse?
Joka ilta kun
lamppu sammuu...
141995
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kyllä ajattelen...mutta se on mahdotonta. Tiedät sen. Ja...mitä tarkoitat ettet saa rauhaa katseeltani? Olenko pelästyttänyt sinut? Sitä en ole halunnut, sinä senkin...ihanuus.
Pelästyttänyt... et sentään, mutta melkoisen ihanan hämmennyksen valtaan olet saattanut :) Tuntuu, kuin tietäisit jotakin, mitä minä en, mutta mitä minun kuitenkin ehkä tulisi tietää... Ja vice versa...
voisko sitä kutsua esimerkiksi... hmmm...ihastumiseksi?
Jäin miettimään... Haluaisitko todella, että tietäisin aatoksistasi? En voi tietää, ellet kerro - vihjaa edes... Mahdoton on sitä paitsi kovin jyrkkä käsite... Tule vastaan, ole kiltti!
Haluaisin.....ja en. On kaikille parempi antaa olla näin...on helpompi. Sisimmässäsi aavistat tunteeni ilman tunnustustakin...olen varma siitä. Enempää en voi vihjata...olen pahoillani.
Mutta ikävälleni en mahda mitään - joka päivä ajattelen sinua....
hyvinkin siksi....
En tiedä, miten tämän ilmaisisin... Tunteeni Sinua kohtaan on niin vahva, että voisin rakentaa uskoni sen varaan. Samalla olen kuitenkin niin avuton... Merkitset minulle paljon - kaikkea.
...ja sinä minulle!
Kunpa tuo toinen tietäisi missä tulet vastaan. Paikkoja on niin monia.
Jos aika ja paikka täsmäävät, tuon toisen ihmisen kuuluisi antaa sulle mahdollisuus, jos sinäkin sen haluat teille kahdelle...
Onpa kiva huomata, että vielä on heitäkin, jotka uskaltavat uneksia. Ihana lukea noita teidän kahden keskusteluja, kun te uskallatte uneksia ja haaveilla. :)
Tuolla esimerkillänne te annatte tuntemattomallekin kulkijalle hetken aikaa haaveilla. Aikuisethan eivät enää haaveile, jos vaikkapa kaikki urahaaveet ovat toteutuneet tai ihan muuten vain antaa kaiken mennä tasaisesti eläen eteenpäin. Tuosta sain itelle idean, että uuden vuoden lupauksena voi luvata yhden haaveen tälle vuodelle ja jos vielä hyvin käy toteutukoon se. I'm not a dreamer but maybe I could try. Ehkä kerran voisi poiketa ja tehdä jotain toisin. Haaveilu on kamalan pelottavaa, kun siinä poiketaan turvallisesta ja vanhasta tutusta elämästä ja annetaan ajatusten hetkeksi heittäytyä haaveille. Rohkeaa! :)
Future belongs to those, who believe in the beauty of their Dreams.
(E. Roosevelt)
Aika rohkeasti joku on uskaltanut sanoa. Minä tyydyn niin vähään. Onneksi on teitäkin.
Ihanaa lukea positiivisia asioita. Kunpa toiveesi toteutuisi.
Mulla ei oo ollenkaan lamppua omassa olkkarissa. Lamppu sammuu iltaisin kyllä muussa osassa kotia. Ehkä pitäis lainata porukoitten vanhaa lamppua olkkariin.
Toinen jalka vielä kaupungissa ja kohta molemmat jalat taas landella...
Täysin ulkopuolisena toivon, että netin sijasta tapaisitte jossain muualla. Harmi kuinka paljon täälä on kaipuuta. Jos te kaksi oikeasti viihdytte toistenne seurassa, teidän täytyy tavata toisenne. Kuulostaako tuo mahdottomalta? Ei varmaan.