Suunnitelmissa olisi tilata matka Gambiaan. Meitä on vanhemmat ja kaksi 12 vuotiasta poikaa. Kyseisestä kohteesta olen saanut vähän ristiriitaista tietoa. Toiset maassa käyneet ilmoittavat, että ei ikinä enää ..
Millaisia kokemuksia teillä on ollut?
Millaisia kokemuksia teillä on ollut?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sitä on vaikea sanoa kannattaako vai ei, koska ei voi tietää mistä kukakin tykkää. Itse olin ennen Gambiaa käynyt näissä peruspaikoissa kanarialla, Tunisiassa ja Bulgariassa. Tykkäsin Gambiasta, luulen että oma asenne vaikuttaa aika paljon. Siellä ainakin saa kosketuksen paikallis väestöön jos haluaa (ja taitaa saada vaikkei haluaisikaan). Kannattaa tutustua kyliin ja luonnonpuistoihin ja mitä siellä nyt ikinä onkaan, käydä kalassa jne. Meillä oli oppaana paikallinen kaveri, jonka kanssa kuljeskelimme. Sitä en osaa sanoa minkälainen paikka on tuon ikäisille lapsille, kun itsellä ei ole lapsia, niin en osaa ajatella asiaa siltä kannalta. Suosittelen että menette, olette sen jälkeen yhtä kokemusta rikkaampia. Se on täysin erilainen lomakohde kuin nämä peruspaikat, ihmiset jaksavat olla ystävällisiä ja hymyillä ja tervehtiä, jotkut tosin liikaakin, mutta vinkkinä voin kertoa että sanotte olleenne siellä ennenkin ja tiedätte ne kaikenmaailman apinapuistot sun muut jonne jokainen haluaisi teitä lähteä opastamaan.
Varmasti sulle joku vastaa että älä mene missään nimessä, mutta se on maku asia josta ei voi kiistellä. Eikä voi tietää ennen kun on kokeillut. Pistäähän tänne tietoa mihin päätökseen olet tullut.
vastaus tähän:mikä on oma asenne?Sehän on,kuten kuuluukin,oma,mutta sitä pidetään täällä ihmelääkkeenä kaikkiin lomailun harmeihin.
Olen itse kokenut Saharan eteläpuolisen Afrikan. Sen kokemuksen perusteella voisin sanoa, että oma asenne tarkoittaa siellä mm. sitä, että häiritseekö sua sellainen "yletön" huomio, mitä osaksesi saat. Siis että miten suhtaudut siihen, että olet totaalisen erilainen kuin muut ja siksi sinut huomataan. Toinen asia, jossa tarvitsee miettiä omaa asennetta on se, että kyseessä ovat maat, jotka ovat vasta kehittymässä ja siksi siellä eteen tulevat asiat voivat järkyttää. Me kun ollaan täällä totuttu järjestykseen ja hyvinvointiin. Siksi lomailu esim. Gambiassa (ja muissa vähemmän kehittyneissä maissa) on erilaiset kuin vaikka Kanarialla tai muissa perinteisissä lomakohteissa. Niissäkin olen käynyt, ja esim. se paikallisten ihmisten kohtaaminen on erilaista kehitysmaassa.
Oma asenne on siis sitä, että miten suhtaudut asioihin, jotka ovat erilaisia. Luulen, että tavallisella lomareissulla (1-2 vkoa?) erilaisuuksista selviää aika pitkälle huumorilla ja sillä ettei kaikilla maailman pahuuksilla voi mieltään vaivata. Vaikka kyseessä olisikin kehitysmaa. Itse olin reissussa 3 kk, ja siinä ajassa oli jo pakko keksiä muitakin selviytymiskeinoja. Jos et halua paikallisten ihmisten opastavan sua paikasta toiseen niin sano, että osaat kyllä ja paikat on tuttuja. Se vinkki tuli joltain aikaisemmin ja oli toimiva.
Kaikenkaikkiaan Afrikka (se oikea musta Afrikka) on kokemisen arvoinen, kaikista ihmeellisyyksistä huolimatta ja juuri niiden vuoksi. Ne asenneasiathan johtuu siitä, että me ollaan totuttu johonkin, ja muualla vaan kertakaikkiaan on erilaista ja sillä sipuli ;)
Todella hyvä ja tyhjentävä vastaus, mulle ei tullut mieleenkään ettei joku tiedä mitä oma asenne tarkoittaa.
ehkä kuitenkaan yllä sinun fiksuustasollesi.Joten oikeaa asennetta nyt heitäkin kohtaan.
Hei. vastailenpa teille omia ajatuksia,,
itse tunnette lapsenne parhaiten.
Millaisista matkoista on aiemmin kokemusta?
Aikasemmat matkat voi olla rasite tai rikkaus ajatellen gambian matkaa. omat pojat, nyt 18 ja 15 eivät vielä mustaan afrikkaan lähtisi. itse olen siellä käunyt, ja se on mulle suuri ihmetys ja mielenkiinnon ja haaveiden kohde.
olin poikien kanssa tunisiassa ja egyptissä, kun he olivat varhaisteinejä.
uskonpa että , jos lapsilla ei ole aikaisempaa kokemusta "turistimatkoista" , mustanafrikan gambia voi olla mielenkiintoinen ja jeeskohde. jos penskat sen sijaan jo ovat tottuneet luksukselle, murkkuikäinen ei ehkä jaksa afrikan letkeää rytmiä.
12-vuotia on siinä rajamailla, mun mielestä sen ikäisen voi vielä viedä minne aikuinen tahtoo.
mutta omat nyt nää isommat pojat eivät kanssani lähde.
itse tiedättte parhaiten mikä on lapsillenne parasta. ja riski kannattaa aina ottaa.
Hei,
olen lähdössä 17 v. pojan ja 14 v.tytön kanssa helmikuussa. Molemmat on aivan innoissaan matkasta ja positiivisella mielellä. Kannattaa etukäteen kertoa mihin ollaan menossa. Olemme paljon matkustelleet aiemminkin, mutta haluan viedä heidät nyt Afrikkaan, kuten lupasin 10 v. sitten ollessani yksin Keniassa.Asenteesta on kyse ja olen miettinyt retket siihen malliin että kaikilla on kivaa, valitettavasti sisämaajutut jää väliin pitkien bussissa istumisten vuoksi. Mutta ainakin kalastusreissu kiinnostaa molempia. Toisaalta näillä palstoilla on hyvinkin eriäviä mielipiteitä kohteesta, joten vähän jännittää miten pennut kestävät bumsterit ym. paikalliset. Eiköhän kaikki suju hyvin. Jos lapsesi ovat kovin arkoja niin miettisin vielä uudestaan. Meininki on Afrikassa toista kuin täällä.
Kyllä matka kannattaa tehdä. Se on hyvin avartava. Ainakin meillä oli samalla matkalla lapsiperheitä, ja monet tykkäsivät.
Itse suosittelisin kyllä 'virallisen' oppaan (otg) apuun turvautumista. Silloin saa melko rauhassa kävellä ympäristössä, eikä tarvitse hätistellä koko ajan kaupustelijoita pois.
Meidän Sunbeach hotelli oli oikein hyvä, mutta ympäristö ei kyllä ollut mikään shoppailuparatiisi. Kertoivat, että Senegambian suunnalla oli hyviä kauppojakin. Me olimme pariin kertaan liikkeellä Alex -nimisen oppaan kanssa. Kylällä kehuivat, että hän on seudun paras.
Jos täytyisi valita Kanaria vai Gambia, meidän vastauksemme olisi ehdottomasti Gambia.