Kuin kävelisi lasinsiruilla
Tuhannetta vuotta ikuisuudessa
Eikä kyyneltenkään lohduttava tyyny
Ole enää tarpeeksi pehmeä
Minun säälittävälle elämälleni
Kuinka saatoinkaan
Tuhoutua kukkakedolle
Kuin kesän ensimmäinen perhonen
Enhän minä enää jaksa
Tuhannetta vuotta ikuisuudessa
Eikä kyyneltenkään lohduttava tyyny
Ole enää tarpeeksi pehmeä
Minun säälittävälle elämälleni
Kuinka saatoinkaan
Tuhoutua kukkakedolle
Kuin kesän ensimmäinen perhonen
Enhän minä enää jaksa
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kerron
kertokaa se hänelle
ettei kaiken tarvitse päättyä
kun perhosen kulku liekkiin
kevään ensimmäiseen
ja vaikka tarinaasi en jatkakaan
enkä polkuasi voi tietää
sen vivahteita, varjoja,
luottaen siihen
että valon lapsena
löydät aina kotiin