Eli tuli ostettua ulkomailta läppärin, ja se näyttää toimivan 110 voltilla ja 60 Hz:lla
Eli mistä saisi ostettua muuntajan jolla saisi pudotettua tuon verkkojännitteen 110 voltiksi.
Taajuudella tuskin väliä, kun se kuitenkin tasasuunnataan läppärin muuntajassa.
Eli mistä saisi ostettua muuntajan jolla saisi pudotettua tuon verkkojännitteen 110 voltiksi.
Taajuudella tuskin väliä, kun se kuitenkin tasasuunnataan läppärin muuntajassa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kytketty isommalle verkkojännitteelle vaihtamalla pari piuhaa eri reikiin virtalähteen piirilevyltä.
Verkkolyytin pitäisi kylläkin kestää tällöin väh. 350VDC.
Missä läppärissä on sisäinen virtalähde?
Useimpien läppäreiden ulkoinen virtalähde syö mitä tahansa verkkovirtaa, boksin kyljessä lukee 100-240V 50-60Hz AC. Verkkojohto on usein virtalähteessä kiinni ns. 'kolmiapila'pistokkeella. Vain tämä verkkojohto vaihdetaan eurooppalaiseen.
Jos verkkolaite on 110V, ostetaan Suomesta uusi kaapeleineen kaikkineen, invertterin hankinta on todella huono ajatus.
Kysyin MISTÄ SAA TUOLLAISEN MUUNTAJAN, en mistä saa läppäriin uuden muuntajan!
Onko teillä kenties lukihäiriö, tai oletteko muuten vain idiootti?
Toki se #toimii# uudella muuntajallakin, mutta en halua uutta!
käy lataamassa se läppärisi jossain ulkomailla, jossa on 110vac jännite!
Olen samaa mieltä! Tuollaisilla tomppelikysymyksillä palstan tukkiminen loputtava!
Mutta vastaus: Elfa, Farnell, Partco, Muuntosähkö...
Asia ymmärretty.
Valitettavasti et ole rekisteröitynyt käyttäjä, joten en sinunkaan kohdallasi voi pidättäytyä antamasta järkeviä neuvoja myös tulevaisuudessa.
Suonet anteeksi.
Lainaus ohjeista "Vältä otsikoita kuten Apua, Hei, Mitä teen, ??? jne. Esimerkiksi otsikko "Nasta- ja kitkarenkaiden edut ja haitat" kuvaa käsiteltävää aihetta täsmällisesti."
Eli otsikko RE ja vastattavan viestin otsikko ei kuvaa viestiäsi.
Ja sen näkee että vastaat juuri tuohon ilman tuotakin, koska täällä on käytössä erittäin käytännöllinen oksarakenne, eikä viestit ole yhteen putkeen.
Eli siis otsikot kuntoon, jos ei mielikuvitus riitä, niin älä kirjoittele
Kiki taitaa itse olla se paras neuvoja, kun katselee tuonne taaksepäin hänen otsikoitaan... Hah-hah!
Eipä ole mitään käyttöä ollut.
Piti oikein hakea varastosta esiin, kun puheeksi tuli.
On tuollainen metallilaatikko ja painaa ainakin kilon, koko noin12x10x15cm.
Etulevyssä ulosotto 110V ja 220V ja virtakytkin.
Ja merkintä 200W.
Takalevyssä sulake ja neljä input voltage selector-vaihtoeehtoa:
240V
220V
200V
110V
Liitetään maadoittamattomalla pistokkeella pistorasiaan ja ulosototkin on maadoittamattomia.
Periaatteessa pääsee aika lähelle 110V arvoa, kun kytkee diodin sarjaan verkkojohdon kanssa.Olen tehnyt joskus tämän jenkkiläiselle lohkolämmittimelle. Tehollisarvo jää hiukan yli110V, mutta tuskin haittaa. Halvin keino luulisin.
Pelaa vain vastus kuormalla,ei muilla.
"jenkkiläinen lohkolämmitin" = vastus laite.
Diodikytkennässä on useita haittoja.
1. Liikaa tehoa. Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa 600 W / 115V lohkolämmitin.
Koska P=UI ja U=RI, niin R = U/I = U / (P/U) = U * U / P = U^2 / P.
Siis R = 115^2 / 600 = 22,04 ohmia.
Jos tuollaisen kytkee 230V jännitteeseen, niin laskennallisesti uudeksi tehoksi tulisi:
P = U^2 / R = 230 ^2 / 22,04 = 2400 W.
Käytännössä vastus luultavasti palaisi tuollaisesta 4- kertaisesta tehosta mitoitukseen nähden.
Jos tuosta nyt leikataan diodin avulla jännite pois päältä 50% ajaksi, niin tehoksi jää silti 1200 W, mikä sekin on tuplasti mitoitukseen nähden.
2. Diodi rasittaa jakeluverkon muuntajaa, sillä se aiheuttaa kulutukseen DC -komponentin, ja siitähän muuntajat eivät pidä.
Silloin, kun kyse on puhtaasti resistiivisestä kuormasta,voisi ajatella vaihekulmaperiaatteella toimivaa triac -säädintä,jollaista käytetään halvoissa "vain hehkulampuille" -valonhimentimissä. Näin saisi tehon oikeaksi, ja ilman tuota haitallista DC -kuormitusta. Toki kannattaa huomata,että hetkellinen huippujännite tulee tässäkin suuremmaksi kuin suoraan 115V AC -lähteeseen kytkettynä. Mikäli eristys ei ole riittävän laadukas, tästä voi olla sähköturvallisuuden kannalta haitallisia vaikutuksia.
Tästä saadaankin integraalien opiskelijalle hyvä harjoitustehtävä: Laske, mitkä ovat vaihekulmat (0-360 astetta) päällekytkentähetkillä, ja niitä vastaavat jännitteet 230V, 50 Hz vaihtojännitteellä, jotta vaihekulmasäädetty teho lämmitysvastukseen olisi sama kuin samalla vastuksella 115V / 60 Hz verkkojännitteeseen suoraan kytkettynä.
Noita päällekytkentähetkiähän on siis 2 kpl/ verkkovirran jakso, siis 1 / puolijakso.
Nyt ensimmäinen järkevä vastaus esitettyyn kysymykseen:
Nykyaikaiset läppärit toimivat useimmiten noin 15-19 voltin jännitteellä. Verkkolaitteen tarkoituksena on muuntaa joko noin 110 tai 230 voltin verkkojännite siihen. Monet verkkolaitteet toimivat laajalla jännitealueella, eli esim. 100-240 voltilla.
Jos verkkolaitteesi ei toimi tuolla laajalla jännitealueella, eli se toimii esim. vain 110 voltilla, ja haluat käyttää läppäriäsi 230 voltilla, ei ole mitään järkeä muuntaa ensin 230 volttia 110 voltiksi. Sellainen muuntaja maksaa todennäköisesti enemmän kuin että hankkisit kokonaan uuden verkkolaitteen, joka toimii suoraan joko 230 voltilla tai 100-240 voltilla.
Mutta siis olipa se verkkolaitteesi minkälainen tahansa, pitäisi siitä saada ulos noin 15-19 volttia, joka on sen läppärisi todellinen käyttöjännite.
Diodivirityksiä neuvonutta ei kannata uskoa ollenkaan. Sellaisella virityksellä pelkästään 110 voltilla toimiva verkkolaite ei 230 voltilla joko toimi ollenkaan tai hajoaa välittömästi, riippuen miten päin diodin satut laittamaan. Hengenvaarakin moisilla harrastelijavirityksillä on huomattava.