Luin joulunpyhinä "Viikkoja, kuukausia", ja kyllä riipaisi. Suren hirvittävästi Rekoa, tykkään valtavasti hänen teksteistään.
Tietääkö joku, kuinka paljon "Ilman suuria suruja" sisältää omaelämäkerrallista ainesta? Joku täällä tunsi Rekon lapsuudessaan, oliko hänen kotitaustansa kasarmilla? Millainen hän oli nuorena?
Kaikki kiinnostaa.
Tietääkö joku, kuinka paljon "Ilman suuria suruja" sisältää omaelämäkerrallista ainesta? Joku täällä tunsi Rekon lapsuudessaan, oliko hänen kotitaustansa kasarmilla? Millainen hän oli nuorena?
Kaikki kiinnostaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kyllä Rekon kaikissa kirjoissa on melkein 90% omaelämänkerrallisia juttuja. Kyllä Reko ja muu perhe on kasarmialueelta lähtöisin! Rekoa jäi kaipaamaan niin moni läheinen oli hän niin ihana ja herttainen mies! Näytelmissä huomaan itsekkin melkein kokonaisen Rekon elämän läpi juoksevan ajan kun niitä kävin katsomassa kyllä itku tuli kun mietti niitä aikoja joita sai Rekon kanssa taapertaa ja olla kyllä on niin ikävä!
Riihimäen varuskunnasta
Kiitos vastauksista! Olen silti saanut Rekon kirjoista sellaisen kuvan, että hän suhtautuu elämään huumorilla ja positiivisesti, vaikka rankkoja juttuja ilmeisesti onkin taustalla. Pitääkö paikkansa?
Ilmeisesti nautti myös perheenisyydestään ja avioliitto onnellinen?
Mistä hän ammensi "eteenpäin vain"-tyylinsä?
kyllä Reko oli huumorilla varustettu ja avioliitto oli todellakin onnellinen!! harmi vain että jäi kesken
Jättikö äiti perheen ja äitipuoli sekosi?
kyllähän se niin meni, niinkuin hän kirjoissaan kirjoittaa:( sekosi?? äitipuolella oli skitsofrenia ettei hän nyt niinkään seonnut..minä ainakin sanoisin sekoamista jostakin käsittämättömästä syystä mutta terveen ihmisen reaktiosta...koska ksitsofeenikko ei tee sitä tietoisesti!!