Miten voi sydämessä
niin läikähtää,
vaikka tunteitaan säikähtää?!
Sinä siinä hymyillen,
silmät vihreät loistaen,
sormet vasikan suussa..
Tyylisi niin toisenlainen,
näkee ettei pelkää nainen!
Aina niin iloinen,
aina muita auttaen.
Hän viedä saa mun sydämmen,
niin päättänyt olen sen!!
Vaan välittääkö kuitenkaan,
suostuuko sydäntään antamaan?
Niin tahtoisin mä syliin painaa,
hiljaa, hellästi rutistaa..
Päivän työt, ilot, surut
yhdessä kanssaan kokea.
navetalta tuvalle,
yhdessä kanssaan kulkea.
niin läikähtää,
vaikka tunteitaan säikähtää?!
Sinä siinä hymyillen,
silmät vihreät loistaen,
sormet vasikan suussa..
Tyylisi niin toisenlainen,
näkee ettei pelkää nainen!
Aina niin iloinen,
aina muita auttaen.
Hän viedä saa mun sydämmen,
niin päättänyt olen sen!!
Vaan välittääkö kuitenkaan,
suostuuko sydäntään antamaan?
Niin tahtoisin mä syliin painaa,
hiljaa, hellästi rutistaa..
Päivän työt, ilot, surut
yhdessä kanssaan kokea.
navetalta tuvalle,
yhdessä kanssaan kulkea.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä runossa oli paljon toiveita. Hienosti kirjoiteltu:)
Kauniisti maalailit maitotyttösi maalaistunnelmaisessa runossasi.
Kepeä ja samalla päättäväinen ote viehättivät. Tällaisia olis mukava lukea enemmänkin.