olen pien tilallinen:nyt 6 lehmää.laitan lehmät lähiaikoina pois.nyt minua pelottaa miten selviän karjasta luopumisesta.näen unia kun teurasauto tulee meille.sukuni on pitänyt karjaa tällä tilalla toista sataa vuotta.minä olen se joka lyö rukkaset naulaan.kylällämme on aikoinaan ollut yli 20 maidon lähettäjää,nyt on 2.siis minun jälkeeni jää yksi tila.sekin ilmeisesti lopettaa lähi vuosina.kohtalo toverit,kertokaa kokemuksistanne ja antakaa neuvoja.olen 38 vuotias,eli hyvällä tuurilla saan jotain muita TÖITÄ.
karjasta luopuminen
suparta
253655
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kylälläsi on jo 18 esimerkkiä miten voi pärjätä ilman karjaa. Isommilla kylillä niitä on vielä enemmän.
Hyvin on pärjätty meilläkin jo viisitoista vuotta ilman kantturoita. Tipaakaan ei ole tarvinnut katua.
Tulot ja menot on tippuneet saman verran kumpainenkin. Käteen jää saman verran kuin ennenkin
ja aikaa on kaikenlaiseen harrastukseen.
niin oletteko jatkaneet peltojen viljelyä ja käyttekö palkkatyössä?
Itse oon kanssa luopumassa karjan pidosta lähi vuosina.Yksin oon pääasiassa tätä hommaa pyörittänyt ja laajennukseen(pitäis tehdä uusi navetta),kun mulla ei ole mahdollisuutta pelto-pintaalojen takia niin muuta työtä on ruettava kehittelemään.Täällä meillä päin oli vielä 15 vuotta sitten 14 maitotilaa ja nyt ei ole enää jäljellä kuin meikäläinen.He itse viljelevät peltojaan ja lisämaan saanti heiltä ei ole mahdollista mun kohdalla.Niin ne ajat muuttuu vuosien saatossa..
peltoja viljelen vielä ja otan tuet mitä niitä on tarjolla.lomittajan tai traktori kuskin töitä rupean etsimään kun teurasauto on käynyt.
Se lomittajan työ..
Terveisin itsekki lomittajana
Eihän siinä reilussa sadassa vuodessa ehdi syntyä edes tunne arvoa!
Eriasia on minulla. Sukuni on viljellyt ja pitänyt karjaa tällä tilalla reilut viisisataa vuotta. Tänä vuonna tulee itse asiassa täyteen 516 vuotta.
Minua itse asiassa naurattaa aina kun joku puhuu tilaansa sukutilaksi vaikka tila ei välttämättä ole kuin 1940 luvulta peräisin ei siis sukutila.
Eiköhän se sukutilan virallinenkin määritelmä ole se, että tila on ollut saman suvun hallussa vähintään 250v yhteen menoon.
on että tila on ollut suvun hallussa satoja vuosia? Varmaan on menty serkkujen kanssa naimisiin joten sisäsiittoisuuskin on jo perinne ja se näkyy nykyisten suvunjatkajien käytöksessä maaseudulla.
Mikään ei ole tärkeämpää kuin perinteet. Kyllä vanhaan arvostettuun sukuun syntyminen on parempaa kuin lotto voitto.
Mutta näitä asioitahan ei tavallinen rahvas ymmärrä!
Tulokkaat pysyköön vain kaupungeissaan.
junasta. Mitä arvostettua siinä on että elät maataloustuilla ts toimeentulotuen varassa?
Sinun lähestymis tapasi ja asenteesi koko keskustelua kohtaan ei kerro ainenkaan siitä sukusi arvostuksesta eikä sitä myöskään lisää.
Vaika joku olisi toiminut maataloudessa vain kymmenenkin vuotta on hänellä silti oikeus olla ylpeä itsestään ja tekemisistään.
Samoin hänellä on täysi oikeus olla vilpittömän huolestunut omista toimistaan ja tekemisistään.
Voi olla että omaat valtaa tai rahaa mutta ihmistä se ei ole viellä sinusta tehnyt.
On typerää paukutella henseleitään kun joku on oikeasti kusessa.
Mutta minun sukuni on asuttanut samaa tilaa jo kuusi sataa vuotta.
Kaikilla suvussa on räpylävarpaat. Olemme kylällä niin sisäänsiitettyjä että meiltä on kadonnut viimeinenkin silaus tervettä järkeä. Juhannuksenakin tepparoimme karvahattu päässä ja pystytämme kylän mäelle joulukuusen.
Turha sitä on täällä kerskua sellaisesta mikä ei ole oma saavutuksesi, sekä näin näyttää oma tyhmyytesi. Kuka sinä olet sanomaan ettei tuossa ajassa syntyisi "tunnearvoa"? Paljon pienemmässäkin ajassa kuin 100 vuodessa sitä ehtii syntyä.
Eikä sillä ole mitään merkitystä onko "oikea sukutila" vai ei. Esim. oman perheeni tila on ollut olemassa aika tarkalleen 96 vuotta ja on isovanhempani vanhempien perustama, ja kyllä minulle siinä on todellakin tunnearvoa sekä sukutila vaikkei välttämättä virallista määritystä täytäkään.
Kun et kerran asiasta mitään tiedä, niin painu hevon kuuseen vittuilemasta täältä työtä tekeville ihmisille!
Suomen liityttyä Euroopan Unioniin tuottajahinnat tippuivat tuotteesta riippuen useita kymmeniä prosentteja, tätä kompensoidaan ns.Eu-tuilla. Oletko koskaan ajatellut, että jos Eu-tukea ei maksettaisi tuottajalle, niin mitä se ruoka mahtaisi siellä kaupassa oikein maksaakaan? Eu-tuilla tuetaan yhtä lailla tavallista kuluttajaa, koska kauppaan mentäessä tuotteen hinta pysyy sellaisena, että sen vielä pystyy ostamaan. Jos Eu-tuki jäisi pois, jouduttaisiin hintoja nostamaan kustannuksia korkeammaksi, eikös vain? Tähän joku voi vastata ja saakin, että kyllä Euroopasta ruokaa tulee. No tottahan toki sieltä tulee. Maatalouden säilyttäminen suomessa on kuitenkin niin tärkeä asia tavallisen kuluttajankin kannalta, että en jaksa tässä sitä enempää perustella. Välittömät ja välillinen työllistyminen maatalouden kautta on edelleen merkittävä. Kuinkas se nyt olikaan, että esim. kuljetusliikkeet ottavat tuotteiden hinnasta enemmän, kuin tuottaja?!
Olen aikoinani Eu-tukia valvonut ja tarkastanut, ja totesin, että ei turhempaa virkaa ole, kuin mittanauhan kanssa kulkea pitkin peltoja kyttäämässä, onko se maajussi nyt muistanut sentilleen jättää pientareet juuri siihen oikeaan kohtaan ja onko elukoilla korvikset. Vaativaa hommaa oli tarkastajan työ, aina otti sydänjuuria myöden, kun esim. 2 päivän tilallapitoajan virheestä(inhimillinen virhe) meni tilalta käytännössä kaikki vuoden palkka. Eli tilalla oli laitettu 2 päivää liian aikaisin sonnit teurastamolle, koska tukiohjeissa pykälät oli niin kapulakieltä, että olivat ymmärtäneet asian väärin. Kaksi päivää ei merkitse käytännössä mitään sonnin kasvatuksessa, joten rikoksesta ei ollut kyse.
Että kaikki, jotka maajussia kadehditte, niin ostakaa tila ja alkakaa itse tehdä samaa työtä, niin sitten näette!
Toimeentulotuki on eri tuki, sitä saava ei saa omistaa mitään ja yleensä heillä ei ole töitä tai sitten palkka on aivan minimaalinen, esim. 400 e/kk. Olisi erittäin suotavaa, ettei tätäkään tukimuotoa pilkattaisi, kyse on erittäin vakavasta asiasta näiden ihmisten kohdalla. Lisäksi toimeentulotuki on yleensä muutamia kymmeniä euroja kuukaudessa, joten ei liene vittuilun aihetta suuntaan eikä toiseen.
Eli kommentti maataloustukien rinnastamisesta toimeentulotukiin loukkaa sekä raskasta työtä tekeviä maatalousyrittäjiä, että myös toimeentulotukien varassa eläviä vähävaraisia työttämiä tai pienituloisia.
Suosittelisin sinulle arvoisa hyvään sukuun syntynyt ainakin lievää tai jonkin asteista sivistystason laajennusta tai lisäämistä. Mikäli olet koulunpenkkiä kuluttanut suuressa määrin, en voi kuin suositella lisää elämänkoulua. Asia on näet niin, että omaa pihaa edemmäksi ei tuolla asenteella ole asiaa. Siellä omalla mäelläsi olet herra talossa ja rikkaaseen sukuun syntynyt, mutta kun sieltä kävelet pois päin, niin so what, ei sano kelleen mitään.
Ai oletko sitten joku todella hienosta suvusta? Kuule, minä sanon sinulle, että on se hienoa sukua minunkin sukuni, ihan siniverta kulkee suonissa ja Ruottin puolelle menee että paukahtaa. Mutta sen verran sinulle opettaisin ihan kun palataan maan pinnalle, että kuule jokainen ihminen on vähintään sen laulun arvoinen ja tärkeä. Ei sen väliä, onko kaupunkilainen vai maalainen. Rikas vai köyhä, hienoa sukua tai ei, niin kuule ihmisen luonne ja teot ne ratkaisee. Että ei ole sinullakaan myöhäistä oppia tätä asiaa, se elämä tulee paljon hienommaksi kun tämän asian huomaa.
En muuten ihmettele, että jotkut kaupunkilaiset vittuilee sinulle, toivottavasti eivät luule, että kaikki maalaiset on samanlaisia.
Tässä hullussa maailmassa järkesi taitaa sanoa, että lihoiksi vaan, mutta josko tunteesi sanookin, että älä helkkarissa. Asetun karjasi laumaan ja äänestän, että pidä meidät vielä ainaskin vuoden ja katso miten maailma menee. Mieti sitten uudestaan.
Maailmassa tehdään isoja päätöksiä, joskus suuria joskus pieniä. Varsin usein maailman asioissa ratkaisu tehdään sillä perusteella että "minusta tuntuu", vaikka ulkomaailmalle keksitäänkin sitten "järkevä" selitys päätökselle.
Me emme ole vielä ihan lähitulevaisuudessa luopumassa karjasta, mutta olemme kuitenkin tämän tilan viimeiset maidontuottajat, se on jo varmaa. Lapsemme ovat sen verran suuria, jo aikuisiän kynnyksellä, että tietävät lähtevänsä ihan muille aloille. Ja meille se on myös ihan ok ja ymmärrettävää. Ei meidän tilakoolla (40 lypsävää) tässä enää kauan sinnitellä, kehitys on mitä on, eikä mahdollisuuksia laajentamiseen ole juurikaan. Sukutila tämäkin on, ollut yli 400 vuotta suvulla, mutta näin tässä nyt käy. Emme syytä itseämme, maatalouspolitiikkahan meidät tähän ratkaisuun ajaa. Ennen vanhaan tällä tilalla oli yhteensä 10 renkiä ja piikaa, nyt paahdamme tässä puolison kanssa kaksin renkinä ja piikana.
20 vuotta tai muuten joudut hullujen huoneelle....
Vai onko sulla velkaa niin paljon, että joudut sen takia luopumaan kaikesta ? ;-p
Ei kannata miettiä enempää, tilanne on se mikä se on. Nyt vaan töitä etsimään.
lopettamaan eläinten hoito...
Milläs tuut sitte toimeen ?
Konkurssi tuloo, että paukkuu.... Mutta oma syy
Eräs isäntä sanoi aikanaan osuvasti "Ennen ei talossa talous parane, ennen kuin lakkaa lehmänjäljet näkymästä" ja se pitää paikkansa.
Jos et muuten huonosti pärjää niin osta vanhoja kanoja.
miten saada lammastaloudesta 50 % kannattavampaa --> toinen teuraaksi..
Sillä nyt mitään väliä ole millä Sinä elantosi hankit. Kaikki työ jolla itsesi elätät on tasan yhtä arvokasta kuin se työ jota olet tehnyt tähän asti. Mitä menneitä murehdit, vaariesi aikaan ei ollut tämäntyyppisiä muutoksia ihme kun olet jaksanut tähänkin asti. Pysy tilallasi siirry viljelyyn tai ala keittämään vaikka pontikka mutta pysy siellä ilman Sinua ei ole meitäkään.
Hyvää jatkoa
Kylläpä oli positiivinen viesti täällä kerrankin.
Alkuperäiselle sanoisin, että älä syytä itseäsi jos et enää jaksa, voi tai tule toimeen nykyisessä tilanteessasi. Olisipa vaikka isovanhempasi olleet sinun tilanteessasi...eivät olisi kyllä varmaan voineet kuvitella millaiseksi elämä menee! Katsopa sitä omaa kylääsi. Niin ne ovat kymmenet lopettaneet ja samat mietteet miettineet kuin sinä nyt ja nyt kuitenkin elämä jatkuu heillä, myös sinulla. Rohkeutta päätökseen ja usko pois, sitä tottuu yllättävän nopeasti!
sitä tottuu karjattomaan talouteen, jopa nopeammin kuin karjalliseen...parin kuukauden päästä, jos et ole navetalla käynyt, niin paskanhaju ottaa jo nenään! ;-))
Hyvin nopeasti huomaat, että tulopuolikin voi jopa parantua, sillä menot pienenee...ja luulen, ettet sinäkään ole suuren rahan kanssa tähänkään mennessä retostellut.
Mitä olen katunut karjasta luopumisessa on se,etten älynnyt lopettaa aikaisemmin.