vahingonkorvaus?

Olen kuullut puhuttavan etä kiinteistönomistajalle maksettaisiin maiseman pilaamisesta vahingonkorvausta. Eli kiinteistöni ympäristöön on tehty valtavat avohakkuut ja metsämaisema on menetetty ihmisiäksi. Mistäköhän kyseistä korvausta voisi hakea? Kun ostin tilani se oli metsien ympäröimä, nyt katselen avohakkuualueita ja pelkään milloin muutama hassu puu tontillani kaatuu, kun ympäriltä on viety tukipuut. Osaako kukaan auttaa?
434442
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 43

Vanhimmat

Korvaukseen on oikeutettu vain silloin kun haitta on pysyvä(louhos, silta, jokin muu pysyvä rakennelma ym.)! Ja jos kyseessä on metsän hakkuu, niin silloin haitta ei ole pysyvä, koska metsä kasvaa takaisin vaikka se kauan kestääkin.

Äänestä

Mikäs vika siinä avohakkuussa on? On ainakin avaruutta ympärillä.

Äänestä

Mitäs siinä urputat! Jokaisen pitää saada tehdä metsällään mitä haluaa. Ei kuulu sinulle.

Muuta muualle jos maisema ei miellytä. Tarjoo leikkimökkiäs vaikka sille isännälle jonka metsät on hakattu ympäriltäs. Ostais varmaan mielellään, niin pääsis tollasesta mulkusta eroon!

Äänestä
  • Leikkimökki... oikein asiallista taas. Kyseessä oleva leikkimökki peltoineen on minun työpaikkani. Useamman hehtaarin ala siis. Ja niin, oishan mun tietenkin pitänyt tajuta aikoinaan ostaa vähintään 10 hehtaaria ihan vaan ettei kukaan tule viereen. Tyhmä minä. Enpä enään kysele, niin ei tarvii haukkua tyhmempiä.

    Äänestä

Jo on ihmisellä otsaa! Vai pitäisi herralle vielä korvata jotakin? Olisit ostanut sen verran ison tontin että olisi jäänyt talosi oman metsän siimekseen. Oletko tosiaan ihan oikeasti sitä mieltä että olet tonttisi lisäksi ostanut myös jonkinlaisen hallintaoikeuden naapurin metsään?

Meitä on näköjään moneen junaan...

Äänestä
  • että tuon junan matkustaja onkin rouva. Ellei peräti ikäneito...

    Äänestä

  • eppäelen kirjoitti:

    että tuon junan matkustaja onkin rouva. Ellei peräti ikäneito...

    siviilisäädyllä tai sukupuolella on? Haitta on sama olipa mies tai nainen, naimisissa tai ei.

    Kynnetty hakkuuaukko on minunkin mielestäni kaatopaikan ja asfalttikentän jälkeen rumin mahdollinen maisema.

    Kaikilla ei ole varaa ostaa isoja tontteja. Itselläni on ollut se etu, että omistan tarpeeksi laajat metsät mökkini ympärillä. Eivät naapurien hehtaarien kokoiset aukot ikkunasta näy.

    Äänestä

  • eppäelen kirjoitti:

    että tuon junan matkustaja onkin rouva. Ellei peräti ikäneito...

    Junan matkustaja on tosiaan naispuolinen. Tosin neiti ja alle kolmekymppinen. Kirjoittaja itse lieneen peräkammarin poika ja valtaisan metsän omistaja, perintönä tosin saatu.

    Äänestä

  • sussene kirjoitti:

    Junan matkustaja on tosiaan naispuolinen. Tosin neiti ja alle kolmekymppinen. Kirjoittaja itse lieneen peräkammarin poika ja valtaisan metsän omistaja, perintönä tosin saatu.

    Kirjoitustyylistäpä peättelin sukupuolta - ja vähän siviilisäätyäkin.
    Vuan oekeassa olit sinäkin, osittain. Peräkammarissahan tätä kirjoitellaan ja ikuinen poika olen ainakin mieleltäni. Eukko ja pari tyttöä menivät jo nukkumaan, joten nythän sitä kelpoo kirjoitella vieraammillekin neiti-ihmisille.
    Ja metsää löytyypi tosiaan valtaisasti, kymmeniä hehtaareita ja jokaisesta piti maksaa! Perintöjä uotellessa...

    Äänestä

Muistaakseni Loimaalla on tapaus, missä taiteilijan inspiraation lähteenä olleet puut kaadettiin ja maisema muuttui niin paljon, että hän sai siitä korvausta.

Äänestä
  • se tuli. Eikun korvauksia hakemaan, oikeudessa tavataan.

    Korvauksilla ja tukiaisilla täällä muutenkin kaikki tehdään.

    Työtä ja liiketoimia yrittävät saunan taakse.

    Äänestä

  • siinähän kirjoitti:

    se tuli. Eikun korvauksia hakemaan, oikeudessa tavataan.

    Korvauksilla ja tukiaisilla täällä muutenkin kaikki tehdään.

    Työtä ja liiketoimia yrittävät saunan taakse.

    olen tilani ostanut työtä tekemällä ,maksanut paljon rahaa ja siksi harmittaa kun tiedän kiinteistön hinnan laskeneen avohakkuun takia. Ymmärän metsänomistajan haluavan rahat metsästään, mutta oisko kauheesti maksanu jos ois jättäny näkösuojaa? Tää on ihan turhaa, mut ehkä joku ymmärtää mun pointin.

    Äänestä

  • sussene kirjoitti:

    olen tilani ostanut työtä tekemällä ,maksanut paljon rahaa ja siksi harmittaa kun tiedän kiinteistön hinnan laskeneen avohakkuun takia. Ymmärän metsänomistajan haluavan rahat metsästään, mutta oisko kauheesti maksanu jos ois jättäny näkösuojaa? Tää on ihan turhaa, mut ehkä joku ymmärtää mun pointin.

    lyönyt hakkaajalle rahaa kouraan ja ostanut "metsämaisemat" siinähän se hinta olis selvinnyt

    Äänestä

  • Naapurissa asuu taiteilija joka saa inspiraation puistani. Ja jos kaadan ne silloin hänelle pitää maksaa korvausta. Ihan ok. Mutta nyt minun pitää saada eräänlainen "teosto" maksu puistani.

    Jo nyt ja käteisenä.

    Mitenkähän sitä haetaan, ja mistä.

    Äänestä

  • mutta vain väliaikaisesti. Kyllä sinne hakatun tilalle uusi metsä kasvaa...aikanaan.
    Kaava-alueella vois naapurikin jotain vaikuttaa mutta maalla omistaja saa yleensä tehdä omaisuudelleen mitä haluaa.
    Se tuulivaara tontilla on ihan todellinen, kannattaisi vakuutukset tarkistaa myrskyn varalta.
    Yksi keino olis voinut maiseman säästää. Olisi yön hämyssä tuonut siipioravan naapurin metsään hyppelemään...papanatkin olis voinut riittää.

    Äänestä

  • menetetty kirjoitti:

    mutta vain väliaikaisesti. Kyllä sinne hakatun tilalle uusi metsä kasvaa...aikanaan.
    Kaava-alueella vois naapurikin jotain vaikuttaa mutta maalla omistaja saa yleensä tehdä omaisuudelleen mitä haluaa.
    Se tuulivaara tontilla on ihan todellinen, kannattaisi vakuutukset tarkistaa myrskyn varalta.
    Yksi keino olis voinut maiseman säästää. Olisi yön hämyssä tuonut siipioravan naapurin metsään hyppelemään...papanatkin olis voinut riittää.

    Mistäköhän niitä saisi? Internetistä?

    Äänestä

  • sussene kirjoitti:

    olen tilani ostanut työtä tekemällä ,maksanut paljon rahaa ja siksi harmittaa kun tiedän kiinteistön hinnan laskeneen avohakkuun takia. Ymmärän metsänomistajan haluavan rahat metsästään, mutta oisko kauheesti maksanu jos ois jättäny näkösuojaa? Tää on ihan turhaa, mut ehkä joku ymmärtää mun pointin.

    Mikähän sun pointtis on? Sekö, että sun pitäis saada hallita maanomistajan metsiä!
    Vai että olet oikein tilan ostanut. Minun mielestäni tila on vasta sitten, jos on maata vähintään kymmeniä hehtaareja. Muuten kyseessä on leikkimökin tontti.

    Jos mulla olis tollanen naapuri, niin ihan piruuttanikin hakkaisin vähän naapurin pihapuitakin. Kyllä se olis jo sen arvosta että vois vähän maksaakkin. Mitäs tollaset omaan napaan tuijottajat sekaantuu muiden asioihin.

    Äänestä

  • sussene kirjoitti:

    olen tilani ostanut työtä tekemällä ,maksanut paljon rahaa ja siksi harmittaa kun tiedän kiinteistön hinnan laskeneen avohakkuun takia. Ymmärän metsänomistajan haluavan rahat metsästään, mutta oisko kauheesti maksanu jos ois jättäny näkösuojaa? Tää on ihan turhaa, mut ehkä joku ymmärtää mun pointin.

    Oletkin siis ostanut mökkisi sijoitus mielessä. Mitäs sinua muuten kiinnostaisi kiinteistön myynti hinta.

    Jos niin kauheasti olisit halunnut jätettäväksi verho puita, niin olisit sopinut naapurin kanssa niistä korvauksen. Olisit tarjonnut 20 000€ niin varmaan olis jäänyt puut pystyyn.
    Pitää olla valmis maksamaan paljon, jos tuollaisista asioista kehtaa valittaa.

    Äänestä

  • sussene kirjoitti:

    olen tilani ostanut työtä tekemällä ,maksanut paljon rahaa ja siksi harmittaa kun tiedän kiinteistön hinnan laskeneen avohakkuun takia. Ymmärän metsänomistajan haluavan rahat metsästään, mutta oisko kauheesti maksanu jos ois jättäny näkösuojaa? Tää on ihan turhaa, mut ehkä joku ymmärtää mun pointin.

    Tommosissa "suojapuissa" on semmonen hauskuus että ensimmäisellä tuulella ne ovat kumossa (jos vähänkin suurempi aukea) entäs jos suojapuut ovat ihan mökkisi vieressä---> tuulen jälkee mökkisi päällä

    Hyvänä esimerkkinä tossa naapuri jätti kunnon puskan aukon keskelle ja pellot ympärillä.. ensimmäinen myräkkä ja 30 runkoa nurin.. nyt kun valtaosa kuusista on poissa ja tulee kesä.. lehtipuihin lehdet.. ja taas tuulenmyräkkä menee ne koivut kumoon, ja sitte kun männyt jää harvaa ni eiköhän niistäki osa vaakatasoon lähde

    Äänestä

  • hyvä idea! kirjoitti:

    Mistäköhän niitä saisi? Internetistä?

    Ota selvää mitä orava syö. Syö samaa sapuskaa ja ota jätös talteen ja pyöritä pillerit.
    Torttu suoraan puun juurelle käy myös?

    Äänestä

yhtiö on ensisijaisesti vastuussa,jos puita on hakattu naapurin puolelta.Soitat vaan yhtiöön,laskette kannot ja keskitilavuuden mukaan saat korvauksen.

Äänestä

Juuri sinunlaistesi ihmisten vuoksi on maaseudulla tonttipula.
Minäkään en ole ensimmäistäkään tonttia enkä mökkiä myynyt enkä myy, vaikka mailleni on kaavoitettu kolmisenkymmentä mökkitonttia ja saman verran omakoti tontteja. Olen valinnut toisen tien ja olen rakentanut talon ja mökin jokatoinen vuosi ja pistänyt ne vuokralle. Eipä ole urputettu maankäytöstä ja jos joku alkaa urputtamaan niin ei muutakun sanon vuokrasopimuksen irti.

Ja vinkiksi kaikille maan omistajille! Jos on veemäisiä naapureita jotka vois aiheuttaa hankaluuksia. Niin lohko mailtasi hehtaarin tontti ja lohko siitä vielä parituhattan neliötä joka puolelta ympäriltä, niin ei voi naapuri enää millääntavoin hankaloittaa rakentamista.

Erään rakentamista vastustaneen naapurin kohdalla tein näin ja naapuri melkein söi ranteensa auki kun ei saanut enää edes valitus lupaa.

Äänestä
  • rantakaava-aluella maata monta hehtaaria, mutta en rakenna edes itse yhtään mökkiä, enkä myy maata, ei ole pikkurahan tarvetta. Turhan paljon mökkejä muutenkin järvien rannoilla.

    Äänestä

Jos kaikki hoitaisivat metsiään jatkuvan kasvatuksen menetelmillä, ei tuotakaan ongekmaa olisi.

Äänestä

En halua vaikuttaa demarilta, mutta ymmärsinkö nyt oikein: haet korvausta siitä, että toinen omistaja lakiin pohjautuen myy omaa metsäänsä?
Voisin kirjoittaa pitkänkin puolustuksen maanomistajan puolesta, sillä metsänomistaminen (hoito,kasvatus,uudistaminen) on todella kovaa työtä ja se vaatii omistajaltaan jatkuvaa valveillaoloa.

Tähän ongelmaasi ei ole kuin yksi ratkaisu ja sekin on jo myöhäistä, eli kauppoja tehdessäsi sinun olisi pitänyt olla kaukonäköinen ja ostaa itsellesi 'lebensraumia' reilusti ja siis se naapurin metsä. Onneksi Suomi on oikeusvaltio ja täällä omistusoikeus on turvattu ja korvaus mistä puhut on todella pöyristyttävä jo ajatuksena: samaan hengenvetoon voisit miettiä miltä tämä kuulostaa naapurista, kun saa tietää tästä! En yhtään ihmettele jos vetää 'porot' sieraimiinsa....toivon vaan, että mökkinne tieasiat on reilassa, sillä yleensä näitä demareiden kotkotuksia kostetaan jotenkin siihen liittyen.

Mutta ole huoleti, Suomen maaperä on sellainen, että uuden metsän kasvua ei voi estää, eli uusi metsä alkaa kehittyä paikalle jo tulevana kesänä!

Äänestä
  • maisemallisesti arvokkaita kohteita suojella oikein lainvoimalla avohakuulta, vesisöjen rannat
    ainakin pitäisi jättää rauhaan. vai onko ne hyväntahtoisia suosituksia vain?

    Äänestä

  • eikös kirjoitti:

    maisemallisesti arvokkaita kohteita suojella oikein lainvoimalla avohakuulta, vesisöjen rannat
    ainakin pitäisi jättää rauhaan. vai onko ne hyväntahtoisia suosituksia vain?

    metsän kiertokulkua.

    Metsää hoidetaan ja kasvatetaan, jotta siitä saadaan aikanaan isot puut kaadettua ja sahalle. Ja sitten siihen kohtaan tulee uusi metsä. Muutamassa vuodessa on jo hyvä taimikonalku entisen avohakkuun paikalla.

    Näin se on mennyt maailman sivu. Ennen vanhaan vain tulipalot tekivät ne "avohakkuut".

    Puu ei ole ikuista, ei kasvavana eikä sahattuna. Ellei metsää kaadeta aikanaan, niin se lahoaa pystyyn eikä siitä saada missään kiertovaiheessa minkäänlaisia tuloja. Ellei ole tuloja, ei voi olla myöskään menoja. Ja syödä pitää kuitenkin.

    Avohakkuun ansiosta mm. metsäisen tontin hyttyskanta pienenee. Taimikkoon taas tulee aikanaan sellaisia eläimiä, joita ei umpimetsässä kulje, tai niitä ei näe, jos ovat puiden latvoissa, esim. pikkulinnut. Asukkaille myös hirvet ja peurat taimikoissa ovat kivoja nähtäviä, metsänomistajalle ne aiheuttavat murhetta.

    Ei avohakkuu ole mikään maailmanloppu. Se on uuden metsän alku ja osa metsän luonnollista kiertokulkua.

    Äänestä

  • on luonnollista kirjoitti:

    metsän kiertokulkua.

    Metsää hoidetaan ja kasvatetaan, jotta siitä saadaan aikanaan isot puut kaadettua ja sahalle. Ja sitten siihen kohtaan tulee uusi metsä. Muutamassa vuodessa on jo hyvä taimikonalku entisen avohakkuun paikalla.

    Näin se on mennyt maailman sivu. Ennen vanhaan vain tulipalot tekivät ne "avohakkuut".

    Puu ei ole ikuista, ei kasvavana eikä sahattuna. Ellei metsää kaadeta aikanaan, niin se lahoaa pystyyn eikä siitä saada missään kiertovaiheessa minkäänlaisia tuloja. Ellei ole tuloja, ei voi olla myöskään menoja. Ja syödä pitää kuitenkin.

    Avohakkuun ansiosta mm. metsäisen tontin hyttyskanta pienenee. Taimikkoon taas tulee aikanaan sellaisia eläimiä, joita ei umpimetsässä kulje, tai niitä ei näe, jos ovat puiden latvoissa, esim. pikkulinnut. Asukkaille myös hirvet ja peurat taimikoissa ovat kivoja nähtäviä, metsänomistajalle ne aiheuttavat murhetta.

    Ei avohakkuu ole mikään maailmanloppu. Se on uuden metsän alku ja osa metsän luonnollista kiertokulkua.

    Aukko on nyt pahan näköinen mutta jo parin vuoden kuluttua siinä on terhakka taimikko, minkä kasvua on kiva seurata. Selvää hyötyä sinulle on kunnon vatukosta, joka nousee kohta paikalle. Pysy vaan naapurin isännän kanssa väleissä niin on mukavampi poiketa marjaan.
    Kauneus on katsojan silmässä ja asenteissa. Oman mökkini viereltä jouduin hakkaamaan yli-ikäisen parin hehtaarin kuusikon pari vuotta sitten. Vähän harmitti, mutta nyt näen aukossa ja sen nousevassa kasvussa uusia arvoja. Elämä jatkuu aukolla. - Joskin toisessa muodossa kuin pystyyn kuolevassa metsässä.

    Äänestä

  • on luonnollista kirjoitti:

    metsän kiertokulkua.

    Metsää hoidetaan ja kasvatetaan, jotta siitä saadaan aikanaan isot puut kaadettua ja sahalle. Ja sitten siihen kohtaan tulee uusi metsä. Muutamassa vuodessa on jo hyvä taimikonalku entisen avohakkuun paikalla.

    Näin se on mennyt maailman sivu. Ennen vanhaan vain tulipalot tekivät ne "avohakkuut".

    Puu ei ole ikuista, ei kasvavana eikä sahattuna. Ellei metsää kaadeta aikanaan, niin se lahoaa pystyyn eikä siitä saada missään kiertovaiheessa minkäänlaisia tuloja. Ellei ole tuloja, ei voi olla myöskään menoja. Ja syödä pitää kuitenkin.

    Avohakkuun ansiosta mm. metsäisen tontin hyttyskanta pienenee. Taimikkoon taas tulee aikanaan sellaisia eläimiä, joita ei umpimetsässä kulje, tai niitä ei näe, jos ovat puiden latvoissa, esim. pikkulinnut. Asukkaille myös hirvet ja peurat taimikoissa ovat kivoja nähtäviä, metsänomistajalle ne aiheuttavat murhetta.

    Ei avohakkuu ole mikään maailmanloppu. Se on uuden metsän alku ja osa metsän luonnollista kiertokulkua.

    aukkohakkuu on yhtä kaukana kuin yö päivästä.

    Sitkeästi elää käsitys, että metsän uudistuminen luonnossa tapahtuu aina vain palon tai suuren myrskytuhon kautta. Viimeaikojen tutkimus on tämän myytin jo kumonnut ja valistuneemmat metsäammattilaiset sen tietävät,mutta ei vanhan koulutuksen saanut ammattilaisporukka. Luonnonmetsien uudsitumisesta on luettavissa tutkimusta muun muassa Metlan sivuilta.

    Lapissa metsäpaloja on ollut keskimäärin joka 1200 vuosi. Olisipa melkoinen metsäautio siellä ollut ennen ihmisen "tehometsänhoitoa". Kuitenkin Lapissa pohjoisinta osaa lukuunottamatta näyttää olleen melkoisia ikimetsiä. Rippeitä niistä on vieläkin jäljellä. Etelä-Suomessa paloja on ollut useammin, mutta metsä on sielläkin uudistunut suureksi osaksi pienaukkojen avulla, joihin on pystynyt syntymään jopa lehtipuustoa.

    Viljelty puupelto ei paljon luonnon metsää muistuta. Luonnonmetsässä ei ole jyrkkärajaisia alaharvennettuja samankokoisen, tasalaatuisen, virheettömän usein samaa lajia olevan puuston muodostamia kuvioita. Luonnonmetsän puusto on kerroksellista ja siellä on runsaasti maassa ja pystyssä olevaa isoa lahopuusta. Luonnonmetsän lajirunsaus on ihan toista luokkaa kuin puupellon.

    Metsäpalon jäljiltä luonnonmetsään jää aina eloon suurimmat rungot, jotka siementävät uuden metsän.Myös lahopuuston määrä on palon jälkeen valtava.

    Luonnonmetsään ei istuteta tasavälein saman puulajin taimia eikä taimikosta perata moneen kertaan suurinta osaa lehtipuuvesakosta pois. Luonnonmetsästäkin karsiutuu valon puutteen takia puustoa, mutta sinne ei koskaan synny ikävän yksitotista kuviorakennetta.Luonnonmetsän puustoa ei kaadeta keskenkasvuisena kuvio kerrallaan systemaattisesti.

    Älköön enää väitettäkö, että aukkohakkuu-istutus-alaharvennuskasvatus muistuttaa luonnollisen metsän kiertokulkua. Olisi rehellisempää myöntää, että sen ainut tarkoitus on tuottaa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon puuta metsän ekologinen ja sosiaalinen merkitys sivuuttaen, ja ikävä kyllä myös metsänomistajan taloudellinen etu unohtaen. Hyötyjiä ovat metsäteollisuus ja suuri metsäammattilaisten armeija, joka valvoo, etteivät metsänomistajat ainakaan suurin määrin lipeä ruodusta. Nähköön puupellon kauniina ken haluaa, mutta oikeaa metsää se ei ole.

    Äänestä

  • kiertokulusta kirjoitti:

    aukkohakkuu on yhtä kaukana kuin yö päivästä.

    Sitkeästi elää käsitys, että metsän uudistuminen luonnossa tapahtuu aina vain palon tai suuren myrskytuhon kautta. Viimeaikojen tutkimus on tämän myytin jo kumonnut ja valistuneemmat metsäammattilaiset sen tietävät,mutta ei vanhan koulutuksen saanut ammattilaisporukka. Luonnonmetsien uudsitumisesta on luettavissa tutkimusta muun muassa Metlan sivuilta.

    Lapissa metsäpaloja on ollut keskimäärin joka 1200 vuosi. Olisipa melkoinen metsäautio siellä ollut ennen ihmisen "tehometsänhoitoa". Kuitenkin Lapissa pohjoisinta osaa lukuunottamatta näyttää olleen melkoisia ikimetsiä. Rippeitä niistä on vieläkin jäljellä. Etelä-Suomessa paloja on ollut useammin, mutta metsä on sielläkin uudistunut suureksi osaksi pienaukkojen avulla, joihin on pystynyt syntymään jopa lehtipuustoa.

    Viljelty puupelto ei paljon luonnon metsää muistuta. Luonnonmetsässä ei ole jyrkkärajaisia alaharvennettuja samankokoisen, tasalaatuisen, virheettömän usein samaa lajia olevan puuston muodostamia kuvioita. Luonnonmetsän puusto on kerroksellista ja siellä on runsaasti maassa ja pystyssä olevaa isoa lahopuusta. Luonnonmetsän lajirunsaus on ihan toista luokkaa kuin puupellon.

    Metsäpalon jäljiltä luonnonmetsään jää aina eloon suurimmat rungot, jotka siementävät uuden metsän.Myös lahopuuston määrä on palon jälkeen valtava.

    Luonnonmetsään ei istuteta tasavälein saman puulajin taimia eikä taimikosta perata moneen kertaan suurinta osaa lehtipuuvesakosta pois. Luonnonmetsästäkin karsiutuu valon puutteen takia puustoa, mutta sinne ei koskaan synny ikävän yksitotista kuviorakennetta.Luonnonmetsän puustoa ei kaadeta keskenkasvuisena kuvio kerrallaan systemaattisesti.

    Älköön enää väitettäkö, että aukkohakkuu-istutus-alaharvennuskasvatus muistuttaa luonnollisen metsän kiertokulkua. Olisi rehellisempää myöntää, että sen ainut tarkoitus on tuottaa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon puuta metsän ekologinen ja sosiaalinen merkitys sivuuttaen, ja ikävä kyllä myös metsänomistajan taloudellinen etu unohtaen. Hyötyjiä ovat metsäteollisuus ja suuri metsäammattilaisten armeija, joka valvoo, etteivät metsänomistajat ainakaan suurin määrin lipeä ruodusta. Nähköön puupellon kauniina ken haluaa, mutta oikeaa metsää se ei ole.

    mutta MIKSI metsien pitaisi olla tallaisia luonnonmetsia nykyaikana kun ihmisen hyvinvointi muutenkin perustuu kaikenlaiseen luonnon hyodyntamiseen?

    Kyllahan kaikenlainen luonnon hyadyntaminen johtaa siihen, etta luonnossa nakyy ihmisen kadenjalki muutenkin:
    = Kalatalous johtaa tiettyjen kalalajien suosimiseen johtuen kuluttajien mieltymyksista.
    = Maatalous samoin aiaansaa tiettyjenviljelykasvien suosimisen ja edelleenkin johtuen kuluttajien mieltymyksesta ja siita, etta kuluttajat haluavat edullista ruokaa.
    = Rakentaminen muovaa maisemaa; kaupungit, satamat , tiet jne.

    Miksi siis metsataloutta pitaisi harjoittaa niin, ettei maisema muuttuisi millaan lailla lounnontilasta?

    Äänestä

  • Mutta kulutustottumukset kirjoitti:

    mutta MIKSI metsien pitaisi olla tallaisia luonnonmetsia nykyaikana kun ihmisen hyvinvointi muutenkin perustuu kaikenlaiseen luonnon hyodyntamiseen?

    Kyllahan kaikenlainen luonnon hyadyntaminen johtaa siihen, etta luonnossa nakyy ihmisen kadenjalki muutenkin:
    = Kalatalous johtaa tiettyjen kalalajien suosimiseen johtuen kuluttajien mieltymyksista.
    = Maatalous samoin aiaansaa tiettyjenviljelykasvien suosimisen ja edelleenkin johtuen kuluttajien mieltymyksesta ja siita, etta kuluttajat haluavat edullista ruokaa.
    = Rakentaminen muovaa maisemaa; kaupungit, satamat , tiet jne.

    Miksi siis metsataloutta pitaisi harjoittaa niin, ettei maisema muuttuisi millaan lailla lounnontilasta?

    ei pitäisi käyttää, vaan kritisoin sitä, että aukkohakkuumenetelmää yritetään väittää luonnonmukaiseksi uudistusmenetelmäksi.Sitähän se ei missään tapauksessa ole.

    Talousmetsien kasvatukseen tarvitaan ehdottomasti nykyistä lähes monopoliasemassa olevaa ja metsänomistajalle useimmin hyvin kalliiksi tulevaa aukkohakkuu-uudistusmenetelmää vaivattomampia, halvempia ja metsän monimuotoisuutta sekä monikäyttöä paremmin huomioonottavia menetelmiä. Aukkohakkuu tulee säilymään keinovalikoimassa varmasti, mutta sen laajuutta on syytä rajoittaa.

    Äänestä

  • että metsiä kirjoitti:

    ei pitäisi käyttää, vaan kritisoin sitä, että aukkohakkuumenetelmää yritetään väittää luonnonmukaiseksi uudistusmenetelmäksi.Sitähän se ei missään tapauksessa ole.

    Talousmetsien kasvatukseen tarvitaan ehdottomasti nykyistä lähes monopoliasemassa olevaa ja metsänomistajalle useimmin hyvin kalliiksi tulevaa aukkohakkuu-uudistusmenetelmää vaivattomampia, halvempia ja metsän monimuotoisuutta sekä monikäyttöä paremmin huomioonottavia menetelmiä. Aukkohakkuu tulee säilymään keinovalikoimassa varmasti, mutta sen laajuutta on syytä rajoittaa.

    Avohakkuu on nimenomaan luonnon mukainen menetelmä. Viime vuonna itselle tuli 8ha avohakkuu luonnonmukaisesti. Hakkuun suoritti myrsky.

    Äänestä

  • eikös kirjoitti:

    maisemallisesti arvokkaita kohteita suojella oikein lainvoimalla avohakuulta, vesisöjen rannat
    ainakin pitäisi jättää rauhaan. vai onko ne hyväntahtoisia suosituksia vain?

    Kun aletaan puhua maisemasta, niin silloin ollaan hyvin arvolatautuneella ja subjektiivisella pohjalla-meistä jokainen antaa tietyille maisemille omat merkityksensä. Vanhaan hyvään aikaan silloisen EnsoGutzeitin metsäpäällikkö Pölkki sai Saksasta saakka kehuja, kun Punkaharjulla oli avattu avohakkuulla maisema mäeltä Saimaalle!

    Mutta oikeasti, nämä metsänhoitoon tai maisemanhoitoon liittyvät asiat ovat Suomessa hoidettu parhaiten koko maailmassa!! Tästä voi olla montaa mieltä, mutta reissatkaa ja pitäkää silmät auki. Kyselkää maailmalla reissatessanne miten metsälaki on laadittu ja miten sitä valvotaan, entä sertifiointi? Kun verrataan kaikkia lakeja, suosituksia ja niiden toimivuutta ja valvontaa, niin Suomi on varmasti ykkönen!

    Mitä tulee avohakkuisiin niin eipä sitä voi oikein muutenkaan järjestää-siis jos halutaan tehdä se taloudellisesti. Uusi metsä tulee halusit tai et ja mitä tulee näihin puupeltoihin....minulla on yli 20000ha kokemus sekä yksityismailta, Ensolta ja Metsähallitukselta ja voin vakuuttaa, että ei se kovinkaan tehokasta ole siellä hoitopuolella, päinvastoin! Erityisesti uudistamisen varmistaminen ja taimikonhoito ovat poikkeuksia lukuunottamatta retuperällä ja tämä taas tarkoittaa luonnonvalintaa, eli runkoluvut ovat huimia.

    Ja sitten, hakekaa tietoa, jottei tarvitse tukeutua toisenkädentietoon. Metsätalous ja metsänhoito ovat kiehtovia aiheita ja ne vaativat pitkän harjoittelun, että hallitsee asiat ja harjoittelun voi alkaa esim. täältä
    www.metsavastaa.net

    Äänestä

  • kotomettä kirjoitti:

    Avohakkuu on nimenomaan luonnon mukainen menetelmä. Viime vuonna itselle tuli 8ha avohakkuu luonnonmukaisesti. Hakkuun suoritti myrsky.

    kaatamat puut korjaamatta etkä äestä, istuta, perkaa, alaharvenna, metsäsi tosiaan uudistuu luonnonmukaisesti.

    Äänestä

  • tohtori sykerö kirjoitti:

    Kun aletaan puhua maisemasta, niin silloin ollaan hyvin arvolatautuneella ja subjektiivisella pohjalla-meistä jokainen antaa tietyille maisemille omat merkityksensä. Vanhaan hyvään aikaan silloisen EnsoGutzeitin metsäpäällikkö Pölkki sai Saksasta saakka kehuja, kun Punkaharjulla oli avattu avohakkuulla maisema mäeltä Saimaalle!

    Mutta oikeasti, nämä metsänhoitoon tai maisemanhoitoon liittyvät asiat ovat Suomessa hoidettu parhaiten koko maailmassa!! Tästä voi olla montaa mieltä, mutta reissatkaa ja pitäkää silmät auki. Kyselkää maailmalla reissatessanne miten metsälaki on laadittu ja miten sitä valvotaan, entä sertifiointi? Kun verrataan kaikkia lakeja, suosituksia ja niiden toimivuutta ja valvontaa, niin Suomi on varmasti ykkönen!

    Mitä tulee avohakkuisiin niin eipä sitä voi oikein muutenkaan järjestää-siis jos halutaan tehdä se taloudellisesti. Uusi metsä tulee halusit tai et ja mitä tulee näihin puupeltoihin....minulla on yli 20000ha kokemus sekä yksityismailta, Ensolta ja Metsähallitukselta ja voin vakuuttaa, että ei se kovinkaan tehokasta ole siellä hoitopuolella, päinvastoin! Erityisesti uudistamisen varmistaminen ja taimikonhoito ovat poikkeuksia lukuunottamatta retuperällä ja tämä taas tarkoittaa luonnonvalintaa, eli runkoluvut ovat huimia.

    Ja sitten, hakekaa tietoa, jottei tarvitse tukeutua toisenkädentietoon. Metsätalous ja metsänhoito ovat kiehtovia aiheita ja ne vaativat pitkän harjoittelun, että hallitsee asiat ja harjoittelun voi alkaa esim. täältä
    www.metsavastaa.net

    hoitoa katsellessaan teiden varsilla avautuvia lohduttomia risukkoja ja kynnettyjä karheikkoja, joissa liikkuminenkin on vaivalloista. Mikään puolustus ei ole, että muualla on vielä huonommin.

    Tietoa pitää tosiaan hakea ja mieluummin mahdollisimman uutta sellaista. Siksi kehotankin kaikkia metsänhoidosta kiinnostuneita lukemaan UUDEN METSÄKIRJAN. Metsäalan parhaat asiantuntijat ovat olleet kirjoittajina. Kirjassa otetaan huomioon muukin metsäluonto kuin puut.

    Äänestä

  • kehua metsämaiseman kirjoitti:

    hoitoa katsellessaan teiden varsilla avautuvia lohduttomia risukkoja ja kynnettyjä karheikkoja, joissa liikkuminenkin on vaivalloista. Mikään puolustus ei ole, että muualla on vielä huonommin.

    Tietoa pitää tosiaan hakea ja mieluummin mahdollisimman uutta sellaista. Siksi kehotankin kaikkia metsänhoidosta kiinnostuneita lukemaan UUDEN METSÄKIRJAN. Metsäalan parhaat asiantuntijat ovat olleet kirjoittajina. Kirjassa otetaan huomioon muukin metsäluonto kuin puut.

    Niin, kyse on pohjimmiltaan siitä, että halutaanko metsätaloutta vai ei? Mistä saadaan korvaavat tulot hyvin suurelle joukolle metsänomistajia ja pitääkö maanomistuksesta rankaista kieltämällä uudistaminen? Onko aukko todella mielestäsi maailman rumin näky?

    Tässä ei ole syitä hakea puolustuksia suomalaiselle metsätaloudelle, sillä niin hyvin täällä on asiat hoidettu-OIKEASTI!! Tässä on syitä hakea OBJEKTTIVISTA TIETOA myös niille, jotka käyvät keskustelua arvolatautuneesti. Ei metsä kuole uudistettaessa vaan kaadettaessa lähtee heti uusi sukupolvi kehittymään-näin myös tapahtuu luonnossa metsäpalojen yhteydessä. Tätä et voi estää, se on mahdotonta!

    Yksi syy näihin aukko-haukkuihin on se, että ei ymmärretä metsän kiertoaikaa. Itse teen suunnitelmia katsoen kiertoajan päähän saakka, siis akselille 80-100 v ja siinä kierrossa uudistusala ei käsitä kovinkaan pitkää ajanjaksoa. Ja toisin kuin muualla, Suomessa tätä uudistusvelvoitetta valvotaan tarkasti ja tarvittaessa metsänomistaja pakotetaan pakkokeinoin suorittamaan uudistamistoimenpiteet. Tiedoksesi vaan, että yleensä metsäretkiä tehdään juuri Suomeen, ei Suomesta!

    ....kynnettyjä karheikkoja, joissa liikkuminenkin on vaivalloista!? Kynnettyjä...siis äestettyjäkö tarkoitat? Hmmmm...eikö metsässä liikkumiseen kuulu olennaisesti nk. tietön taivaltaminen? Ei aukolla kulkeminen ole sen vaivalloisempaa kuin suollakaan meno!! Pikku vinkki, jos haluat liikkua vaivalloisesti kehotan käymään Koloveden kansallispuistossa ja tutustu siellä itäpuolen rantoihin....ymmärrät mistä tulee sana Kolo! Sitten vertaat vaivalloisiin aukkoihin!

    Äänestä

  • tohtori sykerö kirjoitti:

    Niin, kyse on pohjimmiltaan siitä, että halutaanko metsätaloutta vai ei? Mistä saadaan korvaavat tulot hyvin suurelle joukolle metsänomistajia ja pitääkö maanomistuksesta rankaista kieltämällä uudistaminen? Onko aukko todella mielestäsi maailman rumin näky?

    Tässä ei ole syitä hakea puolustuksia suomalaiselle metsätaloudelle, sillä niin hyvin täällä on asiat hoidettu-OIKEASTI!! Tässä on syitä hakea OBJEKTTIVISTA TIETOA myös niille, jotka käyvät keskustelua arvolatautuneesti. Ei metsä kuole uudistettaessa vaan kaadettaessa lähtee heti uusi sukupolvi kehittymään-näin myös tapahtuu luonnossa metsäpalojen yhteydessä. Tätä et voi estää, se on mahdotonta!

    Yksi syy näihin aukko-haukkuihin on se, että ei ymmärretä metsän kiertoaikaa. Itse teen suunnitelmia katsoen kiertoajan päähän saakka, siis akselille 80-100 v ja siinä kierrossa uudistusala ei käsitä kovinkaan pitkää ajanjaksoa. Ja toisin kuin muualla, Suomessa tätä uudistusvelvoitetta valvotaan tarkasti ja tarvittaessa metsänomistaja pakotetaan pakkokeinoin suorittamaan uudistamistoimenpiteet. Tiedoksesi vaan, että yleensä metsäretkiä tehdään juuri Suomeen, ei Suomesta!

    ....kynnettyjä karheikkoja, joissa liikkuminenkin on vaivalloista!? Kynnettyjä...siis äestettyjäkö tarkoitat? Hmmmm...eikö metsässä liikkumiseen kuulu olennaisesti nk. tietön taivaltaminen? Ei aukolla kulkeminen ole sen vaivalloisempaa kuin suollakaan meno!! Pikku vinkki, jos haluat liikkua vaivalloisesti kehotan käymään Koloveden kansallispuistossa ja tutustu siellä itäpuolen rantoihin....ymmärrät mistä tulee sana Kolo! Sitten vertaat vaivalloisiin aukkoihin!

    Mielenkiintoista verrattavaa. Tohtori sykerön kirjoituksesta pari lainausta.

    "Ei metsä kuole uudistettaessa vaan kaadettaessa lähtee heti uusi sukupolvi kehittymään-näin myös tapahtuu luonnossa metsäpalojen yhteydessä. Tätä et voi estää, se on mahdotonta!"

    "Ja toisin kuin muualla, Suomessa tätä uudistusvelvoitetta valvotaan tarkasti ja tarvittaessa metsänomistaja pakotetaan pakkokeinoin suorittamaan uudistamistoimenpiteet."

    Äänestä

  • Näsä kirjoitti:

    Mielenkiintoista verrattavaa. Tohtori sykerön kirjoituksesta pari lainausta.

    "Ei metsä kuole uudistettaessa vaan kaadettaessa lähtee heti uusi sukupolvi kehittymään-näin myös tapahtuu luonnossa metsäpalojen yhteydessä. Tätä et voi estää, se on mahdotonta!"

    "Ja toisin kuin muualla, Suomessa tätä uudistusvelvoitetta valvotaan tarkasti ja tarvittaessa metsänomistaja pakotetaan pakkokeinoin suorittamaan uudistamistoimenpiteet."

    No, jos osaat katsella metsään muutenkin kuin pers'silmälläsi niin juuri näin asia on. Hankippa tietoa 'näsä' ennenkuin tulet miesten juttuille! Lukemiseksi sinulle 'metsäekologia' ja 'metsälaki'. Jos osaat lukea ja ymmärrät lukemaasi, niin sieltä nämä käyvät ilmi ja se on todellakin mielenkiintoista verrattavaa!

    Äänestä

  • metsämörkö kirjoitti:

    No, jos osaat katsella metsään muutenkin kuin pers'silmälläsi niin juuri näin asia on. Hankippa tietoa 'näsä' ennenkuin tulet miesten juttuille! Lukemiseksi sinulle 'metsäekologia' ja 'metsälaki'. Jos osaat lukea ja ymmärrät lukemaasi, niin sieltä nämä käyvät ilmi ja se on todellakin mielenkiintoista verrattavaa!

    Miksi epäilet lukutaitoani ja ymmärrystäni? Jotenkin tuntuu, kuin olisit vetäissyt herneen nenääsi.

    Äänestä

korvausta. Ei pellon renassa asuvakaan saa korvausta jos naapuri peittää metsittämällä hienon näkymän pellon takana olevalle järvelle.

Äänestä

Mistähän minä lähtisin korvauksia hakemaan maiseman pilaamisesta.
Viime vuonna tehty talon nurkille tollanen 8ha aukko ja suurin osa piha puitakin lähti. Tosin mettä on omaa ja avohakkuun suoritti myrsky!
Pitäiskö hakee korvausta jumalalta vai?

Äänestä
  • mökkiläiset ovat jo pitkään pyytäneet valoa pihoilleen. Syksyllä sen saivat. Yksi mökkiläinen kaadatti omatkin pihapuunsa samalla. Pari kuusta kaatui seuraavassa myrskyssä toisen mökkiläisen katolle (ei onneksi rikkonut mitään). Tehokkaasti on kaikki tehty. Yhtään lahopuuta ei jäänyt tienvarteen maanomistajalle, edes polttopuita ei saa kerätä hakkuuaukosta. Ei senpuoleen... pystykuivia ja kaatuneita riittää.

    Äänestä

Eihän se noinpäin mene. Jos sinä haluat, että naapuri ei saa hakata puitaan, sinun pitää maksaa hänelle korvaus, jotta jättää hakkaamatta. Eikä turhasta kannata nurista, kymmenen vuoden päästä siinä on jo komeaa nuorta metsää.Jos lakia ei ole rikottu , ei korvausta tietenkään mistään saa ja metsän myynti ei ole rikos.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sussene kirjoitti:

Olen kuullut puhuttavan etä kiinteistönomistajalle maksettaisiin maiseman pilaamisesta vahingonkorvausta. Eli kiinteistöni ympäristöön on tehty valtavat avohakkuut ja metsämaisema on menetetty ihmisiäksi. Mistäköhän kyseistä korvausta voisi hakea? Kun ostin tilani se oli metsien ympäröimä, nyt katselen avohakkuualueita ja pelkään milloin muutama hassu puu tontillani kaatuu, kun ympäriltä on viety tukipuut. Osaako kukaan auttaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu