Missä vanhempien vastuu?

anna ihmisten elää elämäänsä.

VTT Heikki Ervasti, mies Turun Yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta ja skeptikko, haluaa artikkelillaan tuoda esiin fundamentalistisen näkemyksensä Steiner-koulusta ja opastaa Suomen vanhempia koulun valinnassa lapselleen.

Tarkoitus ei ole tässä kohta kohdalta käydä läpi hänen koko luomustaan, vain lyhyesti.

Näin Ervasti kirjoitti: ”Steiner rakensi ajattelunsa suoraan vanhojen teosofisten oppien pohjalle.”
Ja vain muutamaa riviä myöhemmin: ”Filosofisessa vaiheessaan Steiner tutki toki tieto-opillisia ongelmia, mutta hänen tieto-opilliset näkemyksensäkin loivat pohjaa hänen antroposofiselle vaiheelleen.”

Hän ei osaa päättää kantaansa siitä, rakentuiko Steinerin ajattelu suoraan vanhojen teosofisten oppien pohjalle vai oliko sen pohja Steinerin väitöskirjassaan esittämän, hänen itsensä luoman tietoteorian mukaista. Aihe saattoi olla vieras Ervastille, koska Turun yliopiston kirjaston opinnäytteiden hyllystä löytyy Ervastin teos: ”Hyvinvointivaltio ja palkkatyö: tutkimus sosiaalipolitiikan ja palkkatyöjärjestelmän suhteista”.

Ervasti lainaa tämän tietoteoria-kirjan Totuus ja Tiede esipuheesta yhden käsitteen ”ihmishengen vapaa luomus”. Olisi ollut korrektia lainata oudosta käsitteestä alkuperäistekstistä kokonainen lause tai jopa kaksi. Ne olisivat kuuluneet näin: ”Näiden tutkimusten tulos on, ettei totuus ole, kuten tavallisesti oletetaan, todellisen käsitteellinen heijastuma, vaan ihmishengen vapaa luomus, jota ei lainkaan olisi olemassa, ellemme sitä itse tuottaisi. Tietotoiminnan tehtävä ei ole toistaa jo toisaalla olemassa olevaa, vaan sen tehtävä on luoda kokonaan uusi alue, joka yhdessä aistien välittämän maailman kanssa vasta muodostaa koko todellisuuden.”

Esitys siitä, miten Steiner tähän tutkimustulokseen päätyi, vaati koko hänen väitöskirjansa laajuuden. Ervasti olisi tähän tulokseen voinut ottaa kantaa asiallisesti, jos hän kuitenkin näki sen luovan pohjaa antroposofialle.

Antroposofian sovelluksia Ervasti esittelee lähinnä kriittisten kirjoitusten ja oman skeptikkonäkemyksensä valossa. Opetus ja lääkintä eivät ole niin helposti mitattavia alueita kuin eri viljelymenetelmien tuotteet. Onkin mielenkiintoista, että tällä mitattavammalla alueella laatututkimuksissa on yhä uudelleen ilmennyt, että Ervastin ”pseudotieteelliseksi” nimittämän ajattelun pohjalta syntynyt biodynaaminen menetelmä tuottaa mittauksin tilastollisesti merkittävässä määrin parempia tuotteita kuin ”tieteellinen” viljely keinolannoittein. Siinä eräs osoitus Steinerin tietoteorian käyttökelpoisuudesta.