Hei!
Olen 12-vuotiaan pojan äiti. Poikaa ei kiinosta koulunkäynti ollenkaan. Läksyt tehdään jos huvittaa. Olen yrittänyt lähes kaikkea. Hänestä on kuulema ihan sama miten hän menestyy. Mikä avuksi? Pelkään että jää luokalleen tätä menoa. Hänellä on erityis vaikeuksia matematiikkassa ja engalannissa. Koulu on järjestänyt hienosti tuki-
opetusta. Sekin taitaa vain mennä hukkaan kun poikani motivaatio on nollassa.
Olen 12-vuotiaan pojan äiti. Poikaa ei kiinosta koulunkäynti ollenkaan. Läksyt tehdään jos huvittaa. Olen yrittänyt lähes kaikkea. Hänestä on kuulema ihan sama miten hän menestyy. Mikä avuksi? Pelkään että jää luokalleen tätä menoa. Hänellä on erityis vaikeuksia matematiikkassa ja engalannissa. Koulu on järjestänyt hienosti tuki-
opetusta. Sekin taitaa vain mennä hukkaan kun poikani motivaatio on nollassa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ja sitä se ei tänä päivänä peruskouluissa taida olla. Jotta ihminen oppii, pitää oppimiseen olla motivaatio. Ja kuinka monella meistä on motivaatiota tehdä asioita, jotka ovat ikäviä, tylsiä, jopa vastenmielisiä?
Mulla on vuotta nuorempi poika ja meillä tuo englanninkieli alkoi kiinnostaa viime kesänä, kun poika löysi netistä chattikavereita. Toinen on Jenkeissä ja toinen Englannissa. Kielitaito kasvoi niin että kohisi ja nyt taitaa olla luokan parhaita..ellei jopa paras...englannissa. Juju piilikin siinä, että poika koki kielitaidostaan olevan hyötyä. Englannin läksyihin ei edelleenkään tuhlaa aikaa, mutta sanavarasto kasvaa päivittäin, kun kavereidensa kanssa chattailee.
Muissa aineissa meillä on edelleen vähän niin ja näin. Mutta jos pojan kanssa rupeamme etsimään netistä, kirjoista ja lehdistä tietoa vaikkapa jostain Euroopan maasta ja poika tekee aiheesta pienimuotoisen tutkielman kuvineen, niin jo vain muistaa aiheeseen liittyvät asiat. Ja mielellään on näitä tutkielmiaan tehnytkin. Pointti onkin se, että tiedon etsiminen, asioiden vertailu ja pohdiskelu on kivaa. Sen sijaan kirjasta ulkoa opettelu ei.
ihan kuin olisin itse tuon kirjoittanut!
meillä "lääkkeenä" uhkailu, kiristys, ja lahjonta ! puhu,jankuta,puhu ja jankuta, ei siinä kai muuta voi tehdä,, palkitse ja kehu pienimmästäkin. meillä englannin ehdot läpäistiin kirkkaasti kännykän kiilto silmissä.. ja nyt on luvattu aina muutama euro jokaisesta hyvästä koenumerosta.
"kun innostuu niin onnistuu, kun onnistuu niin innostuu" niin se menee !
Ja sitä se ei tänä päivänä peruskouluissa taida olla. Jotta ihminen oppii, pitää oppimiseen olla motivaatio. Ja kuinka monella meistä on motivaatiota tehdä asioita, jotka ovat ikäviä, tylsiä, jopa vastenmielisiä?
Mulla on vuotta nuorempi poika ja meillä tuo englanninkieli alkoi kiinnostaa viime kesänä, kun poika löysi netistä chattikavereita. Toinen on Jenkeissä ja toinen Englannissa. Kielitaito kasvoi niin että kohisi ja nyt taitaa olla luokan parhaita..ellei jopa paras...englannissa. Juju piilikin siinä, että poika koki kielitaidostaan olevan hyötyä. Englannin läksyihin ei edelleenkään tuhlaa aikaa, mutta sanavarasto kasvaa päivittäin, kun kavereidensa kanssa chattailee.
Muissa aineissa meillä on edelleen vähän niin ja näin. Mutta jos pojan kanssa rupeamme etsimään netistä, kirjoista ja lehdistä tietoa vaikkapa jostain Euroopan maasta ja poika tekee aiheesta pienimuotoisen tutkielman kuvineen, niin jo vain muistaa aiheeseen liittyvät asiat. Ja mielellään on näitä tutkielmiaan tehnytkin. Pointti onkin se, että tiedon etsiminen, asioiden vertailu ja pohdiskelu on kivaa. Sen sijaan kirjasta ulkoa opettelu ei.
Tuli kahteen kertaan :o))
Meillä ilmeni pojan koulunkäynnissä kiinnostuksen puutetta, eli kiinnostus pyöri ihan väärissä asioissa.
Pojan kamarissä oli televisio ja se auki niin myöhään, kuin sieltä vähänkin jotain tuli.
Tietokoneessä pyöri järjetön väkivaltapeli, jossa päitä tippu ja veri lensi.
Myöhemmässä vaiheessa netistä alkoi löytyä taustakuvia saatananpalvonnasta.
Tämmöisten touhujen piirissä valvoi aamutunneille ja sitten kouluun lähtö oli todella vaikeaa.
Vaimon kanssa päätettiin poistaa haittatekijät.
Tietokone, televisio ja pelikoneet poistettiin pojan kamarista. Se oli tiukka paikka, uhkasi tappaa ittensä, ellei saa niitä takaisin.
Ei saanut niitä sittenkään takaisin ja vähän kerrassaan alkoi nukkumaanmenoajat muuttua oikeaan suuntaan ja kouluun lähtökin muuttui helpommaksi.
Koulumenestys parani silminnähden.
Ulkoilu, luistelu ja palloilu alkoi kiinnostaa.
Poskien puna on jo kuten nuorilla ihmisillä.
Televisioa saa katsoa olohuoneen televisiosta ja
tietokone internetteineen on käytettävissä isän työhuoneessa. Turha pelaaminen on jäänyt pois.
Saatananpalvontakaan ei kiinnosta.
Kiitos!!
Teille kaikille jotka vastasitte. On ihana huomata, että muillakin samanlaisia ongelmia. Television ja netin poistaminen oli tosiaakin hyvä vinkki pitääpä kokeilla. Ihme ettei aina itse huomaa niin yksinkertaista asiaa. Hyvää kevättä ja jaksamista vanhemmuuteen.
Niin se vaan on. Netti paha, televisio paha..
Pitää paikkansa. Netti varsinkin, sitä et niinkään suljettua jos riippuvaiseksi jäät.
Itsellänikin on myöhäiset nukkumaan meno ajat johtuen netti surffailustani ja kouluun ei tullut mentyä tänäänkään.
Niin käy kun ei ole kukaan potkimassa takamukselle..
Säälittävää..
Omasta päästä sen järjen pitäisi lähteä..
vaikka jääkin luokalleen?
Onko se äidille iso häpeä?
Miksi on aina oltava niin kiire ja minne?
Onko pojan loppuelämä pilalla jos joutuu käymään luokan uudelleen?
ei se pahaksi ole, vaikka koululuokan joutuukin käymään uudelleen. seuraavana vuonna se on sitten jo helpompi ja olet silloin vuoden vanhempikin ja koulukavereitasikin jopa vuoden vanhempi.
Oma lapseni käy koulua jossa on 2 luokka-astetta samassa luokassa. Esim tänä vuonna 3.luokka opiskelee luonnontietoa yms neljännen luokan mukana, ensi vuonna sitten vasta kolmannen luokan mukaan. Joka toinen vuosi aloittava luokka saa opiskella ajallaan asiat, joka toinen taas ei. Matematiikka, englanti yms menevät kyllä kuten pitääkin.
Ja koska koulu on pieni, luokalle jääminen saisi aikaan kiusaamista ja naureskelua koulutovereiden taholta (sekin on jo nähty)