Mikähän minuun on tullut. Aikaisemmin elämästä nauttiva, naurava hulivili mies on nykyisin aivan liian vakava, suorittaja vain perhana.
En osaa perseillä ja hullutella, nauraa ja olla huoleton. Ei jaksa innostua.
Matkusteltu on paljon, työpaikkoja vaihdettu, korkeakoulut käyty, eri naisten pillua loiskuteltu yms.
Parisuhteessa elämää asuntovelallisena nykyisin, häät edessä, hyvät tulot ja työssäkäyntiä.
Kaikki pitäisi olla paremmin kuin koskaan aikaisemmin elämässä. Ei ole enää samanlaista fiilistä elämään kuin ennen.
Haluaisin ulvoa täällä työmaallakin.
En osaa perseillä ja hullutella, nauraa ja olla huoleton. Ei jaksa innostua.
Matkusteltu on paljon, työpaikkoja vaihdettu, korkeakoulut käyty, eri naisten pillua loiskuteltu yms.
Parisuhteessa elämää asuntovelallisena nykyisin, häät edessä, hyvät tulot ja työssäkäyntiä.
Kaikki pitäisi olla paremmin kuin koskaan aikaisemmin elämässä. Ei ole enää samanlaista fiilistä elämään kuin ennen.
Haluaisin ulvoa täällä työmaallakin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Mieti sitä"..... pahalta tuntuu, et ole Rakastunut ??
T:N
siitä, että parisuhteesi ei tällä hetkellä toimi. Suosittelen, että et mene naimisiin, ainakaan vielä.
Itse olen eronnut, kun tajusin naimisissa ollessani, että en enää nauti siitä.
kahdeksan vuotta työelämää takana ja nykyinen työ olisi monelle unelma haastavuudessaan ,vaihtelevaisuudessaan ja jo vastuun vuoksikin.
Palkka on ihan helvetin hyvä koulutukseen nähden ja asuntolaina lyhenee vauhdilla.
Parisuhteessa on kaikki hyvin ja ystäviäkin riittävästi.
Harrastuksia melkein joka viikonpäivälle.
Mutta silti tuntuu että jotain puuttuu.
On semmone halju olo ettei tunne oikein iloa eikä surua.
Viinanjuontikin on menettänyt hohtonsa sillä kännissä olo tuntuu yhtä tyhjältä kuin selvinkinpäin.
Minulla ei ole minkäänlaisia unelmia enkä osaa kuvitella mitä elämä on kymmenen vuoden päästä.
Onko tämä sitä nykyihmisen elämisen tuskaa jonka kanssa on vain opittava olemaan?
Sama fiilis mulla, kaikki on kunnossa, mut tuntuu et jotain puuttuu.Lenkkeily auttaa huonoon fiilikseen, mut nyt ei jaksais sitäkään...
Voin sanoa teille valittajat mikä teillä on. teillä on asiat aivan liian hyvin!! ette osaa enää nauttia mistään ettekä arvostaa sitä mitä teillä on koska elämänne on kaikin puolin liian hyvää ja täydellistä ollakseen totta! ette voi ymmärtää sellaisten elämää jotka jotenkin jaksavat elää päivästä toiseen, esim.kuten minä yh-äiti joka olen velkasaneerauksessa ja yritän pienillä tuloilla viedä tässä kahta lasta eteenpäin. mutta minä osaan olla pienestä onnellinen, kuten tilipäivänä kun näen lasteni iloiset ilmeet, ja myös omani! kun on varaa ostaa enemmän ruokaa,tehdä hyvää ruokaa ja nauttia elämän pienistä,suurista hetkistä! olla yhdessä ja tuntea kodin lämpö, pitää yhdessä hauskaa, keksiä jotain kivaa tekemistä jne jne..Ja kun rakastan lapsiani, ja he minua, siinä on se juttu mikä on minulle kaikista tärkeintä elämässä mitä voin pyytää! Nyt näitä valituksia täällä kun luen, ymmärrän että rahalla esim.ei todellakaan saa onnea! Ihmiset joilla menee ns.hyvin, ovat niitä kaikista onnettomimpia, he eivät osaa nauttia enää mistään!!