Tulipa "pikku" muutos lakiin.
1) Jatkossa virolaiset työntekijät ja yritykset sekä suomalaiset tilaajat ovat velvollisia ilmoittamaan Suomessa tehdystä työstä verottajalle, sanktio ilmoittamatta jättämisestä on vaatimattomat 15.000,- eur yrityksille ja 2.000,- eur työntekijöille.
2) Jos ja kun virolainen yritys ei 99,99%:sti kuulu Suomessa ennakkoperintärekisteriin, niin suomalainen tilaaja joutuu pidättämään virolaisen yrityksen laskuista aina 13% ja tilittämään sen verottajallemme.
3) Virolaiset työntekijät joutuvat hakemaan suomalaiset ennakkoverokortit (verottajan seuranta jatkossa todella helppoa kaikkien osapuolten ilmoitusvelvollisuuden takia).
Alla asiaa käsittelevä ohje kokonaisuudessaan.
Ulkomaisten vuokratyöntekijöiden verotus
Verohallitus on julkaisut uudet ohjeet ulkomaisten vuokratyöntekijöiden verotuksesta. Ohjeessa selvitetään, miten ulkomailta tulevan vuokratyöntekijän, ulkomaisen työnantajan sekä suomalaisen työn teettäjän tulee menetellä. Ohjetta ei sovelleta tilanteisiin, joissa vuokratyövoimaa välittävällä yrityksellä on kiinteä toimipaikka Suomessa, yritys on perustanut Suomeen tytäryrityksen tai muun yhtiön, tai työntekijä oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta.
Yleistä
Vuoden 2007 alusta voimaantulleen lakimuutoksen perusteella Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevien, enintään kuusi kuukautta Suomessa oleskelevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa. Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Palkka katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen.
Vuokratyöntekijän työnantajana on ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole perustanut tänne tytäryritystä tai muuta yhtiötä. Tällöin yritys ei ole velvollinen perimään veroa Suomeen vuokratyöntekijän palkkatulosta. Tämän vuoksi vuokratyöntekijän on itse huolehdittava verojensa maksamisesta täällä ansaitsemastaan palkkatulosta.
Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa vuokraava yritys luovuttaa vastiketta vastaan työntekijöitään toisen yrityksen (työn teettäjän) käyttöön. Työ tapahtuu työn teettäjän johdon ja valvonnan alaisena. Työntekijät ovat työsuhteessa vain vuokralle antaneeseen yritykseen. Työvoimaa vuokralle antaneen yrityksen ja suomalaisen työn teettäjän välillä vallitsee kahden elinkeinonharjoittajan velvoiteoikeudellinen sopimussuhde.
Ohjeet ulkomailta tulevalle vuokratyöntekijälle
Henkilötunnuksen ja ennakkoveron hakeminen
Vuokratyöntekijä, joka tulee Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta tai Virosta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, maksaa Suomessa saadusta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona. Ennakkoveron määräämistä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Esimerkki. Jos työ alkaa 7.3.2007, työntekijän on haettava ennakkoveroa viimeistään 30.4.2007.
Ennakkoveron määräämiseksi työntekijällä on oltava suomalainen henkilötunnus. Jos työntekijä ei ole hakenut henkilötunnusta aiemmin, hän saa ennakkoverohakemuksen yhteydessä verotoimistosta ohjeet ja lomakkeen henkilötunnuksen hakemista varten. Henkilötunnusta haettaessa työntekijän tulee todistaa henkilöllisyytensä passilla tai muulla virallisella matkustusasiakirjalla.
Ennakkoveroa haetaan lomakkeella ”Lähdeverokorttihakemus / Ennakkoverohakemus” (VEROH 6201a). Lomakkeella kysytään henkilötietojen lisäksi seuraavat verotuksen toimittamisessa tarpeelliset tiedot:
- osoite Suomessa ja ulkomailla
- Suomeen saapumis- ja Suomesta lähtöpäivä
- maksaako työntekijä Suomessa saadusta palkasta ennakkoveroa asuinvaltioonsa
- Suomessa saadun palkan määrä
- työskentelyaika Suomessa
- pankkitili (BIC/IBAN -muodossa)
Ennakkoveroa määrättäessä palkkatulosta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys työskentelyajalta. Jos työskentelyjaksoon sisältyy vajaita kuukausia, vähennys on tältä ajalta 17 euroa/päivä.
Esimerkki. Työntekijä työskentelee Suomessa kolme kuukautta ja neljätoista päivää. Hänen saamansa palkan määrä on 1 500 e/kk ja vajaalta kuukaudelta 1 000 euroa. Työntekijän veronalainen ansiotulo Suomessa on siten 5 500 euroa, josta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys kolmen kuukauden ajalta ja 17 euron päivittäinen vähennys neljäntoista päivän ajalta (5 500 – (3 x 510 14 x 17 e) = 3 732 e). Työntekijälle määrätään ennakkovero 3 732 euron määrästä.
Ennakkovero määrätään työskentelyajalle kuukausittain maksettavaksi. Suomessa vähintään neljä kuukautta työskentelevä työntekijä on lisäksi velvollinen suorittamaan palkan perusteella vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Maksu suoritetaan palkasta, josta ei ole tehty yllämainittua 510 euron kuukausittaista tai 17 euron päivittäistä vähennystä. Maksua ei määrätä, jos työntekijä esittää kotimaastaan saamansa todistuksen E 101, joka osoittaa työntekijän olevan vakuutettu kotimaassaan.
Asuinvaltioon annettu todistus Suomeen maksetusta verosta
Työntekijä maksaa Suomessa saamastaan tulosta veroa lähtökohtaisesti myös asuinvaltioonsa. Suomen veroviranomainen antaa todistuksen Suomeen maksetusta ennakkoverosta. Työntekijän tulee toimittaa tämä todistus asuinvaltionsa veroviranomaiselle, jotta tulosta täällä maksetut verot voidaan ottaa asuinvaltiossa huomioon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi.
Seuraamus ennakkoveron hakematta jättämisestä
Jos työntekijä jättää hakematta ennakkoveroa tai hakee sitä myöhässä, hänelle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen veronkorotus.
Verotuksen toimittaminen: esitäytetty veroilmoitus
Suomen verohallinto lähettää työntekijälle työskentelyä seuraavan vuoden keväällä esitäytetyn veroilmoituksen työntekijän asuinvaltion osoitteeseen lopullisen verotuksen toimittamiseksi. Veroilmoituksen saatuaan työntekijän tulee tarkistaa esitäytetyssä veroilmoituksessa olevat tiedot ja korjata mahdolliset virheellisyydet ja puutteet.
Työnantaja ilmoittaa vuosi-ilmoituksella verohallinnolle työntekijän tarkan työskentelyajan Suomessa. Jos esitäytetyssä veroilmoituksessa ei ole merkintää työskentelyajasta tai tieto on virheellinen, työntekijän tulee merkitä esitäytetylle veroilmoitukselle tarkka työskentelyaikansa Suomessa.
Saatuaan esitäytetyn veroilmoituksen Suomen verohallinto toimittaa työntekijän verotuksen ja lähettää verotuspäätöksen työntekijän ilmoittamaan asuinvaltion osoitteeseen työskentelyä seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että työntekijä ilmoittaa mahdollisen osoitteenmuutoksensa väestötietojärjestelmään.
Ohjeet ulkomaiselle työnantajalle ja tämän edustajalle
Ilmoitus vuokratyöntekijästä
Ulkomaisen työnantajan, joka vuokraa ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, on annettava ilmoitus Suomessa työskentelevistä työntekijöistään. Ilmoitus on annettava jokaisesta työntekijästä tämän työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tiedonantovelvollisuus koskee sellaista työskentelyä, joka on alkanut 1.7.2007 tai sen jälkeen. Ilmoitus vuokratyöntekijästä annetaan lomakkeella ”Ilmoitus vuokratyöntekijästä” (VEROH 6147a tai VEROH 6147e) Pääkaupunkiseudun verotoimistolle.
Ilmoitus annetaan silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Ilmoitus on annettava Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevista vuokratyöntekijöistä. Lisäksi ilmoitus on annettava sellaisesta valtiosta tulevasta vuokratyöntekijästä, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Ilmoituksen on velvollinen antamaan työntekijän ulkomainen työnantaja, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos työnantajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, ilmoituksen antaa työnantajan lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 a §:ssä tarkoitettu edustaja. Jos edustajaa ei ole asetettu, ilmoituksen antaa kuitenkin aina ulkomainen työnantaja. Ulkomainen työnantaja, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, on velvollinen perimään maksamistaan palkoista lähdeveron tai toimittamaan ennakonpidätyksen, eikä ilmoitusta vuokratyöntekijän Suomessa työskentelystä (VEROH 6147a tai VEROH 6147e) tällöin anneta.
Vuosi-ilmoitus
Ennakkoperintärekisteriin merkityn ulkomaisen työnantajan tai, jollei työnantaja ole rekisteröitynyt, hänen edustajansa, tulee ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä ja näille maksetuista palkoista vuosittain tammikuussa rajoitetusti verovelvollisen vuosi-ilmoituslomakkeella (VEROH 7809).
Jos työnantaja ei ole asettanut edustajaa, työnantaja on ilmoitusvelvollinen ennakkoperintärekisteröinnistään riippumatta. Tieto vuokratyöntekijöille maksettujen palkkojen määristä ilmoitetaan suorituslajitunnuksella ”Ulkomailta vuokratun työntekijän palkkatulo”, tunnus A9.
Työnantajan tai tämän edustajan on myös ilmoitettava työntekijän tarkka työskentelyaika Suomessa. Tämän lisäksi tulee ilmoittaa työntekijän suomalainen henkilötunnus.
Vuosi-ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos verosopimus estää veron perimisen vuokratyöntekijän palkasta. Ilmoitus on siten annettava vain vuokratyöntekijöistä, jotka tulevat Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta sekä maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Lisäksi ulkomaisen työnantajan tai edustajan tulee antaa vuosi-ilmoitus (VEROH 7801) kaikista yli kuusi kuukautta Suomessa työskennelleistä työntekijöistä samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvista.
Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
Työnantajalle tai tämän edustajalle, joka laiminlyö antaa tai antaa myöhässä joko ilmoituksen vuokratyöntekijästä tai vuosi-ilmoituksen, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu.
Ulkomaisen työnantajan hakeutuminen ennakkoperintärekisteriin
Ulkomaisen työnantajan on suositeltavaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin. Kun työnantaja on ennakkoperintärekisterissä, suomalaisen työn teettäjän ei tarvitse periä työnantajalle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin veroa. Verohallituksen julkaisussa ”Ennakkoperintärekisteri” (Verohallituksen julkaisu 40.06) on tietoa ennakkoperintärekisteristä ja rekisteriin hakeutumisesta. Ulkomaisen työnantajan ennakkoperintärekisteröinnistä tullaan antamaan myöhemmin erillinen menettelyohje.
Ohjeet suomalaiselle työn teettäjälle
Työn teettäjän ilmoitus
Työn teettäjän on annettava ilmoitus verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa tehtävään työhön ulkomaista vuokratyövoimaa. Ilmoitus on annettava jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen. Verohallinnolle tulee toimittaa edellä mainitun yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tieto yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 a §:n tarkoittaman asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava verohallinnolle. Työn teettäjänä ilmoitusvelvollisia ovat sekä yritykset että luonnolliset henkilöt.
Työn teettäjän tulee toimittaa tiedot verohallinnolle silloin, kun ensimmäinen kyseisen lähettävän yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä. Tiedot on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan sellaisen työn teettämisen perusteella, joka on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen. Tiedot on annettava ensimmäisen kerran 31.8.2007 mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tiedot tulee toimittaa lomakkeella ”Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten” (VEROH 6146a) Pääkaupunkiseudun verotoimistoon.
Ilmoitus annetaan silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Ilmoitus on annettava Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevista vuokratyöntekijöistä. Lisäksi ilmoitus on annettava silloin, kun vuokratyöntekijä tulee sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
1) Jatkossa virolaiset työntekijät ja yritykset sekä suomalaiset tilaajat ovat velvollisia ilmoittamaan Suomessa tehdystä työstä verottajalle, sanktio ilmoittamatta jättämisestä on vaatimattomat 15.000,- eur yrityksille ja 2.000,- eur työntekijöille.
2) Jos ja kun virolainen yritys ei 99,99%:sti kuulu Suomessa ennakkoperintärekisteriin, niin suomalainen tilaaja joutuu pidättämään virolaisen yrityksen laskuista aina 13% ja tilittämään sen verottajallemme.
3) Virolaiset työntekijät joutuvat hakemaan suomalaiset ennakkoverokortit (verottajan seuranta jatkossa todella helppoa kaikkien osapuolten ilmoitusvelvollisuuden takia).
Alla asiaa käsittelevä ohje kokonaisuudessaan.
Ulkomaisten vuokratyöntekijöiden verotus
Verohallitus on julkaisut uudet ohjeet ulkomaisten vuokratyöntekijöiden verotuksesta. Ohjeessa selvitetään, miten ulkomailta tulevan vuokratyöntekijän, ulkomaisen työnantajan sekä suomalaisen työn teettäjän tulee menetellä. Ohjetta ei sovelleta tilanteisiin, joissa vuokratyövoimaa välittävällä yrityksellä on kiinteä toimipaikka Suomessa, yritys on perustanut Suomeen tytäryrityksen tai muun yhtiön, tai työntekijä oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta.
Yleistä
Vuoden 2007 alusta voimaantulleen lakimuutoksen perusteella Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevien, enintään kuusi kuukautta Suomessa oleskelevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa. Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Palkka katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen.
Vuokratyöntekijän työnantajana on ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole perustanut tänne tytäryritystä tai muuta yhtiötä. Tällöin yritys ei ole velvollinen perimään veroa Suomeen vuokratyöntekijän palkkatulosta. Tämän vuoksi vuokratyöntekijän on itse huolehdittava verojensa maksamisesta täällä ansaitsemastaan palkkatulosta.
Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa vuokraava yritys luovuttaa vastiketta vastaan työntekijöitään toisen yrityksen (työn teettäjän) käyttöön. Työ tapahtuu työn teettäjän johdon ja valvonnan alaisena. Työntekijät ovat työsuhteessa vain vuokralle antaneeseen yritykseen. Työvoimaa vuokralle antaneen yrityksen ja suomalaisen työn teettäjän välillä vallitsee kahden elinkeinonharjoittajan velvoiteoikeudellinen sopimussuhde.
Ohjeet ulkomailta tulevalle vuokratyöntekijälle
Henkilötunnuksen ja ennakkoveron hakeminen
Vuokratyöntekijä, joka tulee Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta tai Virosta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, maksaa Suomessa saadusta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona. Ennakkoveron määräämistä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Esimerkki. Jos työ alkaa 7.3.2007, työntekijän on haettava ennakkoveroa viimeistään 30.4.2007.
Ennakkoveron määräämiseksi työntekijällä on oltava suomalainen henkilötunnus. Jos työntekijä ei ole hakenut henkilötunnusta aiemmin, hän saa ennakkoverohakemuksen yhteydessä verotoimistosta ohjeet ja lomakkeen henkilötunnuksen hakemista varten. Henkilötunnusta haettaessa työntekijän tulee todistaa henkilöllisyytensä passilla tai muulla virallisella matkustusasiakirjalla.
Ennakkoveroa haetaan lomakkeella ”Lähdeverokorttihakemus / Ennakkoverohakemus” (VEROH 6201a). Lomakkeella kysytään henkilötietojen lisäksi seuraavat verotuksen toimittamisessa tarpeelliset tiedot:
- osoite Suomessa ja ulkomailla
- Suomeen saapumis- ja Suomesta lähtöpäivä
- maksaako työntekijä Suomessa saadusta palkasta ennakkoveroa asuinvaltioonsa
- Suomessa saadun palkan määrä
- työskentelyaika Suomessa
- pankkitili (BIC/IBAN -muodossa)
Ennakkoveroa määrättäessä palkkatulosta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys työskentelyajalta. Jos työskentelyjaksoon sisältyy vajaita kuukausia, vähennys on tältä ajalta 17 euroa/päivä.
Esimerkki. Työntekijä työskentelee Suomessa kolme kuukautta ja neljätoista päivää. Hänen saamansa palkan määrä on 1 500 e/kk ja vajaalta kuukaudelta 1 000 euroa. Työntekijän veronalainen ansiotulo Suomessa on siten 5 500 euroa, josta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys kolmen kuukauden ajalta ja 17 euron päivittäinen vähennys neljäntoista päivän ajalta (5 500 – (3 x 510 14 x 17 e) = 3 732 e). Työntekijälle määrätään ennakkovero 3 732 euron määrästä.
Ennakkovero määrätään työskentelyajalle kuukausittain maksettavaksi. Suomessa vähintään neljä kuukautta työskentelevä työntekijä on lisäksi velvollinen suorittamaan palkan perusteella vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Maksu suoritetaan palkasta, josta ei ole tehty yllämainittua 510 euron kuukausittaista tai 17 euron päivittäistä vähennystä. Maksua ei määrätä, jos työntekijä esittää kotimaastaan saamansa todistuksen E 101, joka osoittaa työntekijän olevan vakuutettu kotimaassaan.
Asuinvaltioon annettu todistus Suomeen maksetusta verosta
Työntekijä maksaa Suomessa saamastaan tulosta veroa lähtökohtaisesti myös asuinvaltioonsa. Suomen veroviranomainen antaa todistuksen Suomeen maksetusta ennakkoverosta. Työntekijän tulee toimittaa tämä todistus asuinvaltionsa veroviranomaiselle, jotta tulosta täällä maksetut verot voidaan ottaa asuinvaltiossa huomioon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi.
Seuraamus ennakkoveron hakematta jättämisestä
Jos työntekijä jättää hakematta ennakkoveroa tai hakee sitä myöhässä, hänelle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen veronkorotus.
Verotuksen toimittaminen: esitäytetty veroilmoitus
Suomen verohallinto lähettää työntekijälle työskentelyä seuraavan vuoden keväällä esitäytetyn veroilmoituksen työntekijän asuinvaltion osoitteeseen lopullisen verotuksen toimittamiseksi. Veroilmoituksen saatuaan työntekijän tulee tarkistaa esitäytetyssä veroilmoituksessa olevat tiedot ja korjata mahdolliset virheellisyydet ja puutteet.
Työnantaja ilmoittaa vuosi-ilmoituksella verohallinnolle työntekijän tarkan työskentelyajan Suomessa. Jos esitäytetyssä veroilmoituksessa ei ole merkintää työskentelyajasta tai tieto on virheellinen, työntekijän tulee merkitä esitäytetylle veroilmoitukselle tarkka työskentelyaikansa Suomessa.
Saatuaan esitäytetyn veroilmoituksen Suomen verohallinto toimittaa työntekijän verotuksen ja lähettää verotuspäätöksen työntekijän ilmoittamaan asuinvaltion osoitteeseen työskentelyä seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että työntekijä ilmoittaa mahdollisen osoitteenmuutoksensa väestötietojärjestelmään.
Ohjeet ulkomaiselle työnantajalle ja tämän edustajalle
Ilmoitus vuokratyöntekijästä
Ulkomaisen työnantajan, joka vuokraa ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, on annettava ilmoitus Suomessa työskentelevistä työntekijöistään. Ilmoitus on annettava jokaisesta työntekijästä tämän työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tiedonantovelvollisuus koskee sellaista työskentelyä, joka on alkanut 1.7.2007 tai sen jälkeen. Ilmoitus vuokratyöntekijästä annetaan lomakkeella ”Ilmoitus vuokratyöntekijästä” (VEROH 6147a tai VEROH 6147e) Pääkaupunkiseudun verotoimistolle.
Ilmoitus annetaan silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Ilmoitus on annettava Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevista vuokratyöntekijöistä. Lisäksi ilmoitus on annettava sellaisesta valtiosta tulevasta vuokratyöntekijästä, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Ilmoituksen on velvollinen antamaan työntekijän ulkomainen työnantaja, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos työnantajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, ilmoituksen antaa työnantajan lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 a §:ssä tarkoitettu edustaja. Jos edustajaa ei ole asetettu, ilmoituksen antaa kuitenkin aina ulkomainen työnantaja. Ulkomainen työnantaja, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, on velvollinen perimään maksamistaan palkoista lähdeveron tai toimittamaan ennakonpidätyksen, eikä ilmoitusta vuokratyöntekijän Suomessa työskentelystä (VEROH 6147a tai VEROH 6147e) tällöin anneta.
Vuosi-ilmoitus
Ennakkoperintärekisteriin merkityn ulkomaisen työnantajan tai, jollei työnantaja ole rekisteröitynyt, hänen edustajansa, tulee ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä ja näille maksetuista palkoista vuosittain tammikuussa rajoitetusti verovelvollisen vuosi-ilmoituslomakkeella (VEROH 7809).
Jos työnantaja ei ole asettanut edustajaa, työnantaja on ilmoitusvelvollinen ennakkoperintärekisteröinnistään riippumatta. Tieto vuokratyöntekijöille maksettujen palkkojen määristä ilmoitetaan suorituslajitunnuksella ”Ulkomailta vuokratun työntekijän palkkatulo”, tunnus A9.
Työnantajan tai tämän edustajan on myös ilmoitettava työntekijän tarkka työskentelyaika Suomessa. Tämän lisäksi tulee ilmoittaa työntekijän suomalainen henkilötunnus.
Vuosi-ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos verosopimus estää veron perimisen vuokratyöntekijän palkasta. Ilmoitus on siten annettava vain vuokratyöntekijöistä, jotka tulevat Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta sekä maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Lisäksi ulkomaisen työnantajan tai edustajan tulee antaa vuosi-ilmoitus (VEROH 7801) kaikista yli kuusi kuukautta Suomessa työskennelleistä työntekijöistä samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvista.
Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
Työnantajalle tai tämän edustajalle, joka laiminlyö antaa tai antaa myöhässä joko ilmoituksen vuokratyöntekijästä tai vuosi-ilmoituksen, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu.
Ulkomaisen työnantajan hakeutuminen ennakkoperintärekisteriin
Ulkomaisen työnantajan on suositeltavaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin. Kun työnantaja on ennakkoperintärekisterissä, suomalaisen työn teettäjän ei tarvitse periä työnantajalle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin veroa. Verohallituksen julkaisussa ”Ennakkoperintärekisteri” (Verohallituksen julkaisu 40.06) on tietoa ennakkoperintärekisteristä ja rekisteriin hakeutumisesta. Ulkomaisen työnantajan ennakkoperintärekisteröinnistä tullaan antamaan myöhemmin erillinen menettelyohje.
Ohjeet suomalaiselle työn teettäjälle
Työn teettäjän ilmoitus
Työn teettäjän on annettava ilmoitus verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa tehtävään työhön ulkomaista vuokratyövoimaa. Ilmoitus on annettava jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen. Verohallinnolle tulee toimittaa edellä mainitun yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tieto yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 a §:n tarkoittaman asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava verohallinnolle. Työn teettäjänä ilmoitusvelvollisia ovat sekä yritykset että luonnolliset henkilöt.
Työn teettäjän tulee toimittaa tiedot verohallinnolle silloin, kun ensimmäinen kyseisen lähettävän yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä. Tiedot on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan sellaisen työn teettämisen perusteella, joka on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen. Tiedot on annettava ensimmäisen kerran 31.8.2007 mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tiedot tulee toimittaa lomakkeella ”Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten” (VEROH 6146a) Pääkaupunkiseudun verotoimistoon.
Ilmoitus annetaan silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Ilmoitus on annettava Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevista vuokratyöntekijöistä. Lisäksi ilmoitus on annettava silloin, kun vuokratyöntekijä tulee sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eihä tuota jaksa lukea on niin pitkä ohje,
Miten toimitaan jos suomalainen yritys palkkaa virolaisen työntekijän , tuossahan oli kyse vuokratyöntekijöistä. Ennakon pidätys on varmaan mutta entä eläkkeet.
aivan samoin kuin suomalaisten työntekijöiden kanssa. Muutama virolainen on kironnut tilannetta eläkemaksujen osalta, he kun eivät tod.näk. pääse suomalaisista eläkkeistä nauttimaan.
taas on laki täynnä porsaanreikiä, eli voidaan määrätä jne....
Ilmoitusaikakin on liian väljä, eli työn aloittamiskuukautta seuraavan kuun loppuun (taas saa melkein kaksi kk työskennellä ilman riskiä kiinni jäämisestä....)
Ulkomaisia työntekijöitä vastaan ei sinänsä ole mitään, vaan suomalaisia välistävetäjiä, jotka laskuttavat suomalaisen työn hinnan mukaan ja maksavat ulkomaisille tekijöille vain murto-osan siitä...
taas saa melkein kaksi kk työskennellä ilman riskiä kiinni jäämisestä.
Kuinka niin? Tilaaja joutuu kuitenkin ilmoittamaan asiasta, jollei halua sakkoa. Tämän jälkeen verottajan on helppo karhuta saamatta jääneet verot & sakot lahden eteläpuolelta (voin vakuuttaa, että siellä toimii - laillinenkin - perintä huomattavasti nopeammin kuin Suomessa). Toki osa firmoista "pyörähtää" heti maksun saatuaan, mutta se ei ole oleellista tässä asiassa. Eduskunta perusteli syksyllä laki-aloitettaan siten, että verotuloja ei edes pyritä saamaan enempää, vaan halutaan kartoittaa alan tekijät/toimijat kitkeä pimeää työvoimaa, ja tässä luultavimmin onnistutaankin.
Ulkomaisia työntekijöitä vastaan ei sinänsä ole mitään, vaan suomalaisia välistävetäjiä, jotka laskuttavat suomalaisen työn hinnan mukaan ja maksavat ulkomaisille tekijöille vain murto-osan siitä...
Liikuttavan suomalaista :-) Mitäpä sitä muuta pelkäisikään kuin että joku muu tienaa jotain ;-)
Yksi lain jipoista on saada tieto ulkomaisista yrityksistä, jotka toimivat Suomessa yli 6...9 kk. Tämän jälkeen ne voidaan pakottaa maksamaan Suomeen alv:t (mitä he eivät voi kotimaassaan vähentää yhtään mistään) veron Suomessa tehdystä voitosta, sinne sitten hävisikin edullisemman verotuksen tuomat kilpailuedut.
Tehdään pari kuukautta töitä vaikka kolmen miehen voimin.
Koska vielä ei mitään rikosta ole tapahtunut, poistutaan maasta hetkeksi ja ilmoitetaan verovirastoon, ettäJjeppe X oli töissä suomessa ja tienasi veronalaisena 1.500 eur ajalla x-y.
Ansio jäi pieneksi kun mies oli osa-aikatyössä ja rokuleitakin oli aika paljon.
Millä ihmeen konstilla meinaat käräyttää muut pimeät työntekijät ?
Jos kesken työskentelyjakson työmaalla tulee jokin tarkastus mistä tahansa syystä, voidaan sanoa, ettemme ole vielä tehneet ilmoitusta, mutta eihän määräaikakaan ole vielä kulunut umpeen....
Joko alkaa mennä jakeluun????
Millä valvot edes osaa työmaista onko siellä henkilöitä, joista ilmoitus pitää tehdä ?????
Tämä on ihan hyvä uudistus sinänsä, mutta mutta...
Mitään siirtymäaikoja ilmoituksen teossa ei saisi olla, vakuutuksetkin pitää ottaa etukäteen, työntekijöille kuten vaikka autolle (sehän vasta hauskaa olisi, kun voisi autotkin vakuuttaa vasta siirtymäajan jälkeen taannehtivasti...)
Et taida oikein käsittää ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön yleisyyttä ?
Espoossakin oli projektipäällikkö, joka tilaajan edustajana omisti myös urakoitsijana toimivaa yritystä tai toimi sen hallituksessa. Kyseinen yritys urakoi veronmaksajien rahoilla työmaata ja väittivät, että he eivät tienneet minkälaista palkkaa tekijöille pitää maksaa työehtosopimuksen mukaan....
Mutta sinä et ymmärrä....
Rakennusalalla kuten valtaosalla muistakin aloista pärjää ihan rehellisin keinoin jos osaa hommansa, orjuus ei ole tätä päivää.
vaan lue uudelleen - ajatuksella - lakimuutos & mitä kirjoitin. Tilaajan ilmoitusvelvollisuus on tässä kupletissa avainsana. Ei lakimuutos tietenkään pimeää/riistettyä työvoimaa kokonaan kitke, mutta parantaa selvästi tilannetta. Mitä alan tuntemukseeni tulee, niin omistan pienen rakennusliikkeen sekä lahden etelä- että pohjoispuolella. Kirjoituksistasi päätellen pärjäilet varmaan hienosti ristiriitatilanteissa asiakkaiden kanssa ;-)
Kyllähän minäkin toki lakimuutosta kannatan lämpimästi, se on askel parempaan suuntaan.
Ristiriitatilanteita asiakkaiden kanssa minulla tulee todella harvoin jos koskaan.
Aikaisemmin, kun työskentelin verokirjalla "toisen palveluksessa" minulla tuli lähinnä ristiriitatilanteita esimiesten kanssa, jotka halusivat tehdä työt mahdollisimman rimaa hipoen. Kun minä edes yritin kohtuudella tehdä sen, mistä asiakas maksoi, pomot tulivat usein sanomaan, että ei näitä hommia näin tehtäväksi ole laskettu....
En tarkoita, että minäkään nyt mikään autuaaksi tekevä vaihtoehto tai tekijä olen, mutta mielestäni rakennusalan kuluttajansuoja on aivan liian alhainen kustannustasoon nähden (tällä tarkoitan siis sitä, että esim. asunnon ostaminen on valtaosalle meistä tavallisista ihmisistä ehdottomasti elämän suurin investointi)
Hyvää jatkoa sinulle kaikille muillekkin.