Hei!
Huoleni aiheena on poikani 3v3kk, jonka puheen kehitys on hidasta. Sanoo kyllä yksittäsiä sanoja ja muutamia kahden jopa kolmen sanan lauseita. Käydään puheterapiassa, mutta silti olen huolesta sairaana... onko kellään lasta joka oppi puhumaan myöhään, mutta on nyt ok?
Neuvolassa pelotellaan jo vaikka millä..
Huoleni aiheena on poikani 3v3kk, jonka puheen kehitys on hidasta. Sanoo kyllä yksittäsiä sanoja ja muutamia kahden jopa kolmen sanan lauseita. Käydään puheterapiassa, mutta silti olen huolesta sairaana... onko kellään lasta joka oppi puhumaan myöhään, mutta on nyt ok?
Neuvolassa pelotellaan jo vaikka millä..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moi
Minäpä väitän et kyseessä on se ikivanha, ei ole ollu mitään asiaa miks olis puhunu.
Neuvolassa varmasti pelotellaan, niilläkun lukee kirjassa et pitäs puhua sen ja sen ikäsenä.
kyllä se siitä lähtee, tsempii
Mun poika oppi puhumaan noin 3,5 -vuotiaana. Sen sijaan jo paljon aikaisemmin osasi seistä käsillään, kiivetä...mokoma riiviö..neljän metrin korkeuteen pylvästä pitkin jne. Neuvolassa totesivat, että on poika tainnut "astua kielensä päälle".
Ja miksipä olisi opetellut puhumaan kunnolla..mä tiesin kyllä, mitä ovat jepekoija, oomeainen ja maukasiini :o))
Tässä on se ikuinen probleema; kyllä se siitä, mutta entä ellei? Silloin on tilanne se, että tilannetta on tullut vain seurattua liian pitkään ja mahdollinen apu on hyvän matkaa myöhässä!
Meillä kävi juuri niin. Seurattiin ja seurattiin, kunnes pääsimme psykologin, lastenlääkärin ja neuropsykologin tutkimuksiin. Tuloksena diagnoosi: monimuotoiset neurologiset kehityshäiriöt (tai jotain sinne päin). Sitten alkoi 4 vanhana hillitön toimintaterapia ja puheterapiarumba. Nyt poika on ekaluokkalainen, ja vieläkin kieli on jäykkää, ja R-kirjain hakusessaan.
Ensimmäisellä kerralla lastenlääkärillä vanhemmat toimivat tulkkina kun lääkäri kysyi jotakin lapselta ja lapsi vastasi...
Onko lapsellasi motorisia ongelmia? Miten kynäote ja piirtäminen?
Poikani osaa käyttää kynää yllättävän hyvin, kirjoittaa nimensäkin, jo jollakin tavoin. Palapelit kasautuu sujuvasti ja värittäminenkin onnistuu.Keskittymiskykyäkin löytyy ja polkupyörällä osaa ajaa apupyörien kanssa.
Puhetta ymmärtää hyvin ja nyt olen huomannut, että uusia sanoja tulee päivittäin..=) että ehkäpä sitä tästä..
Kyllähän viivästyneellä puheenkehityksellä voi olla vaikutusta myöhempiin elämän vaiheisiin ja oppimaan oppimiseen jne., mutta tärkeämpää on havaita se, onko viive puheessa vai kielenymmärryksessä. On myös lapsia, jotka puhuvat virheettömästi ja paljon jo aika varhain, mutta kielen taju ja ajatus on puheesta pois, eli puhe ei ole järkevää. Se on paljon pahempi "vika".Sinun tilanteessasi pointti on mielestäni se, että lapsi on nyt hoidossa viiveensä takia, mutta sinä itse et ole vielä päässyt ajatustesi kanssa tasapainoon. Minusta olette fiksuja vanhempia, kun olette jaksanut asiasta kuunnella neuvolan natinoita ja vieneet lapsesi puheterapeutille. Kyllä hän siellä tulee treenatuksi. Kysy terapeutilta, mikä on "ennuste"!
Ja onhan meillä pääministerinäkin kankeapuheinen Mooses... Tärkeintä on muistaa, että puhe on lapsestasi vain yksi osa!! Tsemmppiä!
Kannattaa lukea lapselle paljon, niin se auttaa puheen kehittymiseen...
Mulla on kans poika, täyttää kahden kuun päästä kolme. Hän meinasi oppia puhumaan yhden vanhana, mutta oppikin kävelemään ja niin ne muutamaki sana unohtu mitä oli oppinut. Nyt hän osaa puhua kans muutamia sanoja ja just parin kolmen sanan ketjujakin, mutta vähänki vieraampi ihminen ei välttämättä ymmärrä ollenkaan hänen kieltään.
Sanoin tästä mummolleni ja hän sanoi näin. Hänellä on kans yksi poika ja hänen kehitys oli just samanlaista. Oppi kävelemään ja puhe jäi. Puhumaan oppi likemmäs viisi vuotiaana. Pojilla kehitys huomattavasti hitaampaa kuin tytöillä. Mulla toinen lapsi on tyttö ja pian viisi vuotias ja oppi kävelemään 9 kuukautisena ja puhe perään.
Onhan nämäkin yksilöllisiä asioita, mutta mä en rupee ottamaan stressiä poikani takia. Hän varmasti oppii puhumaan ennen kouluun menoa. Ja kun kerran osaa ilmaista itseään noinkin hyvin niin nou hätä!!
Ja neuvolassa käydessäni puolet neuvolan tätien puheista menee samantien toisesta korvasta ulos. Sen verran he siellä hätyyttää äitejä, että olen jo oppinut mitä kannattaa uskoa ja mitä ei. Ja nämä niiden kasvukäyrät... Ne o syvältä! Meinaako ne laittaa lyhytkasvuiset lapset venytyskoneeseen vai kuinka? En ymmärrä aina kaikkea, mutta ei ole tarvekkaan!
Kyllä sunki poika oppii puhumaan, kun sen aika tulee. Eihän sitäkään väkisin voi opettaa. Sanoja ei voi laittaa sen suuhun. Tsemmpiä! =)